Nakutuksen tunnistaminen apulaitteet ym. jaettukeskustelu

Tuosta EKZ pin4 purkistahan tulee nakutieto ulos. Ja menee LH-purkkiin.

LHpin28: PRE-IGNition, DI/APC input 0-Preign, 6.5-stable, 12-knock
Noi numerot tarkottaa Woltteja.

Yritin etsiä ezk:n piirilevyltä minkä läpi tuo signaali kulkee ja matkalla oli ensimmäiseksi Siemensin B57415 -piiri. Kun en löytänyt datasheettiä, jätin homman siihen.

Alun perin ajattelin, että olisi hyvä olla päällekkäinen systeemi tuon 1000 vuotta vanhaan johtosarjaan, anturiin ja ties mihin ladan biniin nojaavan tueksi, mutta ei tuosta signaalista lediä sytyttelevä pikkupurkkikaan haitaksi olisi. Lutikoitahan tuokin vaatisi. Komparaattoreita ja karmea kasa passiivi komponentteja ympärille. Volttimittari ei riitä, kun vaatisi kolmen sivun ohjeet tulkintaan .

---
Lähes valmis kytkentä:
http://www.sm0vpo.com:800/blocks/opamp_meter_01.htm

Mitenköhän tuo ECU/EZK:n ulostama 0v - 6.5V - 12V riippuu auton sähköjärjestelmässä vallitsevasta jännitteestä?

Juu, tuollainen pietzo-elementti tuottaa jännitettä liikkeestä, kuten tuo Bosch:n 0 261 231 1XX sarjan anturit. Jotka muuten taitavat jo löytyä vinokoneen kupeesta.

Tarkoitin pietzo -summeria. Äänimerkki ledin lisäksi, että kuski höllää sitä kaasua.

Tuskin se Boschikaan maltaita maksaa, ellei katteet ole "kohdallaan" (sikamaiset) myyjällä...

Mutta tuolla hinnalla ei kummoista vahinkoa käy. Datalehdet olisi hyvä nähdä moiselle anturille.

Ei löydy datalehtiä eikä oikein muutakaan tietoa. Kai siellä sisällä jotain kuitenkin on .

Ebaystä löytyy hakusanoilla "knock sensor". Omalla vastuulla ja omilla rahoilla ostelemaan sahajauhoa sademetsästä .

Yritin etsiä ezk:n piirilevyltä minkä läpi tuo signaali kulkee ja matkalla oli ensimmäiseksi Siemensin B57415 -piiri. Kun en löytänyt datasheettiä, jätin homman siihen.

Ehtaa Boschia...  Tulee mieleen matsuhita konserni aikoinaan...   

Eipä antaneen minunkaan haut mitään vastauksia.
Tälläinen toimittaja kyllä löytyi, jolta voisi datalehtiä kysellä.
http://www.ic2ic.com/search.jsp?sSearchWord=B57415&prefix=B

Alun perin ajattelin, että olisi hyvä olla päällekkäinen systeemi tuon 1000 vuotta vanhaan johtosarjaan, anturiin ja ties mihin ladan biniin nojaavan tueksi, mutta ei tuosta signaalista lediä sytyttelevä pikkupurkkikaan haitaksi olisi.

Ledin tueksi ei tarvita muuta kuin tämä.
http://www.motonet.fi/web/guest/etusivu#productid=48-2220
Valmis pietzo-summeri, joka soi kun saa sähköä. Tämä on ehta KISS-vaihtoehto.   

Ja vastaavan korvaavasta koko valikoima (ei hinnat päätä huimaa).
http://www.bebek.fi/kauppa/tuotteet.php?tuoteryhma_id=46

Lutikoitahan tuokin vaatisi. Komparaattoreita ja karmea kasa passiivi komponentteja ympärille. Volttimittari ei riitä, kun vaatisi kolmen sivun ohjeet tulkintaan .
---
Lähes valmis kytkentä:
http://www.sm0vpo.com:800/blocks/opamp_meter_01.htm

LM3914 hoitaa homman ilman ulkoisia opariviritelmiä sisältäen ne itsessään ja samassa piin palasessa.
http://www.datasheetarchive.com/pdf-datasheets/Datasheets-22/DSA-423921.html

Kaikkea kun ei kannata tehdä ihan alusta asti itse...   

Mitenköhän tuo ECU/EZK:n ulostama 0v - 6.5V - 12V riippuu auton sähköjärjestelmässä vallitsevasta jännitteestä?

Paha sanoa. Mahdollista on ja mahdollista ettei... 
Sinällään sillä ei ole väliä, koska ilmaisu-jännitteen laskiessa alle 11V on jotain jo vialla. Joka tapauksessa ero ovat niin suuria, että niiden ilmaisu ei ole mitenkään vaikeata. Koska tehtävänä on tunnistaa (alle 4V, Yli 4V ja alle 9V ja Yli 9V) jännitetasot.
Puhtaasti piiritekniikalla tarvitaan kaksi komparaattoria ja logiikka piirejä ja tuloksena pomminvarma toiminta.

Koko nakutusanturi-elektroniikan tehtävä on suodattaa nakutuksen kilinät koneen muista mekaanisista tutinoista ja meteleistä taajuusselektiivisyydellä ja amplitudilla, sillä se pajavasaran napautus mäntään ja sylinterin seinämiin olisi syytä kuulla hyvissä ajoin.
Ettei tulisi se ikävä ötökkä (mäntäpistiäinen) käymään koneessa. Metka ötökkä, sillä sen jäljet on nähnyt moni, mutta itse ötökkää ei tiettävästi ole tavoitettu, sen verran liukkasti se häipyy huohotusjärjestelmän kautta pihalle.

DSP-pohjaiset systeemit sitten osaavat tehdä sen vieläkin heikommista rapinoista.

LM3914 hoitaa homman ilman ulkoisia opariviritelmiä sisältäen ne itsessään ja samassa piin palasessa.
http://www.datasheetarchive.com/pdf-datasheets/Datasheets-22/DSA-423921.html

Kaikkea kun ei kannata tehdä ihan alusta asti itse...   

Itse asiassa tuo lutikka taitaa löytyä kaikista ledinäyttöisistä kapeakaistalambdojen "ohjainyksiköstä".

Juu, tuollainen pietzo-elementti tuottaa jännitettä liikkeestä, kuten tuo Bosch:n 0 261 231 1XX sarjan anturit. Jotka muuten taitavat jo löytyä vinokoneen kupeesta.

B230FS -88:ssa on 0 261 231 006.
Mutta onko kukaan nähnyt netissä mitään syvällisempää tietoa nakutuksesta.
En usko, että männänhalkaisija olisi ainoa nakutaajuuteen vaikuttava tekijä.

B230FS -88:ssa on 0 261 231 006.

Tuota anturia on kait kahta mallia. Vanhemmissa littanampi ja "uudemmissa" juuri tuo, jossa on kartiomaiset sivut. Oma B230F -89 on samalla 006 -anturilla.

Mutta onko kukaan nähnyt netissä mitään syvällisempää tietoa nakutuksesta.
En usko, että männänhalkaisija olisi ainoa nakutaajuuteen vaikuttava tekijä.

Kaikenlaista olen lukenut, mutta oikeastaan mitään niistä en muista .

B230FS -88:ssa on 0 261 231 006.
Mutta onko kukaan nähnyt netissä mitään syvällisempää tietoa nakutuksesta.
En usko, että männänhalkaisija olisi ainoa nakutaajuuteen vaikuttava tekijä.

Syvällisemmästä tiedosta en tiedä, mutta joskus muinoin luin setäni opintomateriaalia ihan huvikseni aiheesta.
Sieltä jäi mieleeni tälläinen hatara muistikuva, että bensiinin/ilma-seoksen palorintaman normaali etenemisnopeus olisi 22 m/s ja detonaatiossa (nakutus) palorintama etenisi nopeudella ~400 m/s.
Tuohon reilusti suurempaan nopeuteen viittaisi mm. Googen  viittaama kaava, jossa on vakio (900).

Monella sivulla annetaan nakutuksen taajuudelle kaava:
900 / (pii x pytyn säde metreinä)

Jostain muistan lukeneeni jotain, että nakutuksen aiheuttamat taajuudet olisivat jossain yleisesti 4-8kHz taajuusalueella.
Nämä ovat puhtaita muistikuvatuksia, joten saatan väistää täydellisen muurin. 

En tiedä mitä tarkoitat syvällisellä tiedolla nakutuksesta?

Wikistä löytyy alkuun jotakin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Engine_knocking

En tiedä mitä tarkoitat syvällisellä tiedolla nakutuksesta?

Sitä että löytyisi perustelu/kumoaminen tuolle kaavalle, joka perustuu pelkästään männänhalkaisijaan.

Sitä että löytyisi perustelu/kumoaminen tuolle kaavalle, joka perustuu pelkästään männänhalkaisijaan.

Vaatii lukemista/opiskelua, mitään oikotietä ei onneen ole...   

Perusteluna kaavalle lienee se, että sylinterissä syntynee resonanssi täysin samalla tavalla kuin se, että laitat papatin tms. pienen räjähteen putkeen ja räjäytät sen. Se tuottaa putken mekaanisista mitoista riippuvaisen audioresonanssin. Tai lyö vasaralla putkea, putken halkaisija/pituus (ja jossainmäärin kai myös paksuus) määräävät kuultavan resonanssin taajuuden. Tai nokkahuilu, urkupilli, äänirauta ja monet muut vastaavat.

Tietysti kaasun äänennopeuteen vaikuttaa lämpötila (ilmalla noin 0,58m/s per Kelvin) ja sitä kautta resonanssin taajuuteen, mutta se lienee riittävän samoissa luokissa kaikissa moottoreissa (siis lämpötila). Palokaasuista en tiedä, voiko niitä pitää ideaalikaasuna.

Jotain aiheesta löytyy noista NACA:n dokkareista (nykyisin NASA).

Sinällään mielenkiintoista, koska 1940-luvulla ne sen aikaiset HIGHtech-dokkarit olivat aikoinaan salaisia.   

Ja äänennopeus ei ole 343m/s ilmassa, vaikka monet lähteet niin väittävätkin...   
http://www.sengpielaudio.com/calculator-speedsound.htm

Vaatii lukemista/opiskelua, mitään oikotietä ei onneen ole...   

Löysin joskus netistä manuskan jossa käsiteltiin nakutussignaalin käsittelyä, olisikohan ollut National Semicondutorin (?) tekemä.

Löysin joskus netistä manuskan jossa käsiteltiin nakutussignaalin käsittelyä, olisikohan ollut National Semicondutorin (?) tekemä.

Yritin tuollaista etsiä, mutten vielä löytänyt. Se mitä löytyi oli tuhat ja yksi nakutuksen tunnistuspiiriä. Nuo kaikki olivat tosin sellaisia, että kaiketi vaativat ecu:n niiden ohjailuun. Kaikenlaista muistia, kidettä, mikrokontrolleria tai prosessoria yms. roinaa .

EZK -poksissa on nakutustunnistukselle "herkkyys" -kartta. Eli tuossakin poksissa tuo signaalinkäsittely sisältää kaikenlaista tavaraa. Olisiko tuo siemens b57415 näiden uusien piirien muinainen esiaste?

Muut piirit EZK:ssa on:
siemens B57828 prosessori vaiko mikrokontrolleri?
2x cd40106 "CMOS HEX SCHMITT TRIGGERS"
lm2903 joku komparaattori
uln2003 "darlington array"
hct4066 "High-Speed CMOS Logic Quad Bilateral Switch"
4x cx58k transistoreja?
joku 7 -pinninen lutikka jäähdytysrivassa?

Ilmeisesti "bini" on prosessorissa sisällä? Mitään muistipiiriä ei tuossa omassa ole.

---
Lisäys:

Nyt, kun tuo oma romu taas kulkee, täytyy mittailla mitä sieltä pinnistä nro 28 tulee ulos. EZK:n pinnistä 4 kulkee karva ECU:n pinniin 28? Mitenkäs nyt kun vaparissa ei seosta rikasteta nakutellessa. Kulkeeko tuota karvaa pitkin silti jotain?

Tai lyö vasaralla putkea, putken halkaisija/pituus (ja jossainmäärin kai myös paksuus) määräävät kuultavan resonanssin taajuuden. Tai nokkahuilu, urkupilli, äänirauta ja monet muut vastaavat.

Putkianalogian viitaten:
Jos kuvittelet että sylinteriputki on äänirauta tai putkikello jota nakutuksen paineaalto lyö vasaralla niin kuultava ääni tai nuotti on kyllä itse metalliosan oskilloinnin tuottama.
Urkupillissä taas ääneen tuottaa sen sisällä värähtelevä ilma.
Tässä on merkittävä ero - jos lyöt putkikelloa ja nappaa siitä kädellä kiinni sen ääni vaimenee kun taas urkupilli taikka puhaltimet v*tut vippaavat siitä puristeleeko niitä päältä vai ei, aktuaalisen työn kun tekee putken sisällä värähtelevä kaasujousi.

Asian näin ollen väittäisin että pelkkään sylinterin halkaisijaan perustuva kaava nakutuksen taajuudelle ei voi antaa kuin suht karkean hattuvakion missäpäin tajuus mahdollisesti voisi olla - lohkojen mitat pyttyjen ulkopuolella kun vaihtelevat huomattavasti aina materiaaliin asti, mikä ei voi olla vaikuttamatta ko. metallipalikan ominaistaajuuteen. 

Mulla on hajanainen muistikuva että joku Otaniemen jampoista aikanaan tutki Saabin alkupään APC boksin toimintaa ja lopputulema oli että se ei ollut mitenkään mahdottoman luotettava siinä muodossaan. En kuolemaksenikaan löytänyt ko. dokumenttia vaikka se mulla (muistaikseni) jollain koneella olikin .pdf muodossa.

Mikä olisi hyvin mielenkiintoista on tulpan kärkivälin ionisaatiojännitteen tunnistuksen käyttäminen piikkipaineen kammenkulman kohdistamisen lisäksi myös nakutuksen tunnistukseen. Kysymys kuuluukin tietääkö kukaan onko Saab trioniceissa ja Possuissa, joissa on Ion sensing käytössä, myöskin edelleen perus piezo nakuantureita enää lainkaan ?
 
 

Kysymys kuuluukin tietääkö kukaan onko Saab trioniceissa ja Possuissa, joissa on Ion sensing käytössä, myöskin edelleen perus piezo nakuantureita enää lainkaan ?

Latasin Trionic 5.pdf -bumaskan ja järjestelmän kaaviosta ei löydy muuta nakuanturia, kuin tuo "DI Knock" eli DI -kasetin ionisaatiohaistelu.

Asian näin ollen väittäisin että pelkkään sylinterin halkaisijaan perustuva kaava nakutuksen taajuudelle ei voi antaa kuin suht karkean hattuvakion missäpäin tajuus mahdollisesti voisi olla - lohkojen mitat pyttyjen ulkopuolella kun vaihtelevat huomattavasti aina materiaaliin asti, mikä ei voi olla vaikuttamatta ko. metallipalikan ominaistaajuuteen. 

Näin väittäisin minäkin.

Kyllä se kaasu siellä "värähtelee". Eihän sitä muuten voisi Ion sensing:illä mitatakaan.
Laskemalla saa jonkinlaisen lähelle arvon, mutta käytännössä taajuus on mitattava.
Siis tallentaa nakutusääntä ja siintä muodostaa spektri. (vaikkapa jollain PC audiosoftalla... esim GoldWave).

Jotain valmista piiriä käyttämällä saa varmasti toimivamman värkin, kuin "suodatinkasalla".
Kuuntelullehan pitäisi olla myös aikaikkuna, että voisi ainakin osan ylimääräisistä mekkaloista saada poistettua.