Onko mitään järkeä tehdä 100 miljoonan järjestelmää, jolla saa kerättyä 50 miljoonaa veroa.... 
Tai se, että kaupunkien hiekoituskustannukset (myös siivous) nousevat +50 kertaisiksi ilman nastojen pintoja karhentavaa vaikutusta, ilman laadun tippuessa pahimmillaan Pekingin/Shanhain tasolle?
Liikenneturvallisuuden suorastaan romahtaessa!
Juurihan tuo tutkimus totesi, että 50% kitkarengaskäyttö liikennevirrassa ei vielä "kiillota" tienpintaa siten, että siitä olisi vaaraa. Niinpä hiekoitusta ei tarvita lisää eikä liikenneturvallisuus romahda, vaikka päästäisiin tuohon 50%:n tiheyteen.
Realistisempi voisi olla vaikka 30...40% ja silloin vielä vähemmän vaikutusta.
Turhaa siis keksit näitä juttujasi, muistan pidemmälle kuin kaksi sekuntia taakse päin.
Koskien maksumiestä: budjetit on julkista tietoa ja hyvin harvan maakunnan autoilla maksetaan ko. maakunnan tienpitoa. Uudelleenmuotoilen lauseen: Uudenmaan kerätyillä veroilla maksetaan muiden maakuntien tienpitoa, samoin Uudenmaan kuntien tasausjärjestelmässä maksamat sadat miljoonat eurot ovat suoraan kuntaveroista pois maakuntien kunnille.
Ja esimerkiksi iso osa Helsingin teistä on Helsingin kunnossapitovastuulla ei valtion budjetin vastuilla.
Tein myös pienen laskelman:
- uusia autoja myydään 100 000 kpl vuodessa, oletus, että kaikkiin menee myös nastarenkaat.
- kahden miljoonan henkilöauton talvirenkaat vaihdetaan kerran viidessä vuodessa, eli 400 000 autoa vuodessa, tästä 90% on 360 000 autoa, eli noin 1,2 miljoonaa nastarengasta
kokonaisuudessaan myydään noin 1,6 miljoonaa nastarengasta vuodessa.
Heitetään ihan hatusta, että nastarengasvero maksetaan ostohetkellä ja sen arvo olisi keskimäärin 25 euroa per rengas.
Tästä tulisi verokertymää noin 40 miljoonaa euroa. Vastaavia hankintahintaan upotettuja veroja ja maksuja on vaikka millä mitalla, joten infrakulu veron keräämisessä olisi olematon.
40 miljoonaa euroa olisi valtion uudelleenpäällystämisbudjettiin 10%:n lisäys vuosittain.
Tämän vuoden budjetti:
Ylläpitoon käytetään 381 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Liikenneverkon korjausvelka on pääosin aiheutunut ylläpidon toimenpiteiden riittämättömyydestä perusväylänpidon rahoitustason laskettua ja ostovoiman heiketessä. Suurin osa ylläpidon rahoituksesta käytetään elinkaaren hallintaan eli 307 milj. euroa. Toimet ovat laajalti väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä. Kirjoitin kyllä, että jos olisi byrokraattisesti mahdollista, niin xxx, mutta ilmeisesti et jaksanut sitä ymmärtää ja avauduit täysin suotta tuosta km-verosta. Hyvin vedetty
Poistin lainauksestani myös ne osat kirjoituksestasi , jotka ymmärrän ja joista olen samaa mieltä.
Ja mitä tulee tiehankkeisiin, niin aika mielenkiintoiselta näyttää tämä Helsinki-keskeisyys tiehankkeissa
Tiehankkeet
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela 90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta 47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 57 500 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 75 500 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke 37 000 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla 13 000 000
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä 6 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Mainittu Kehä1 kulkee isoksi osaksi myös muualla kuin Helsingissä, joten ei se ole yksin Helsingin hanke. Semminkin, kun Kehää ajavat isoksi osaksi työmatkapendelöijät eivätkä kaupunkilaiset.
Lisäksi Helsingin yleiskaavaehdotuksessa strateginen painopiste on autoilun vähentäminen, mm. tietullein ja muine autoilua rajoittavine keinoine. Joten tämä on autoiluvihamielinen paikka asua, mutta silti meidän rahat kelpaa muiden teiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Oikein lose-lose -tilanne
