Eikö tämä vahvista juuri sen, että kitkafanaatikot jotka kehuvat ajavansa kitkarenkailla 5-7 vuotta sekä loppuun ne, että juuri he ovat riskikuljettajia (Vaikka vielä ei olekkaan sattunut mitään). Lainaan vielä erään rengasliikkeen asentajan kommentteja: Olen nähnyt lukuisia kitkarenkaita ajattavan loppuun, mutta loppuun ajetut nastat on kyllä harvinaisuus.
"Tänään hommasin uudet kitkat Volvooni ja tietty CVC6 tuli ostettua. Edellisillä CVC5 ajoin 61330 km ja niissä on vielä pintaa jäljellä 3-4 mm ja meinaan ajaa niillä vielä 20000 km kesällä ja sit pintaa on 2 mm jäljellä ja sitten ne saa lähteä sulatukseen. Rengasliikkeessä sanottiin että yhä useampi valitsee renkaiksi nimenomaan kitkat ja ne jotka ovat ajaneet HYVILLÄ kitkoilla, eivät kuulemma vaihda enää nastoihin. Tämä oli suuren rengasliikkeen kokemaa faktaa, kun hehän seuraavat ko. tilannetta aika läheltä, sattuneesta syystä.
Minulle on ihan turhaa sanoa ettei kitkoilla voi ajaa kesällä, kyllä vaan voi ja on paljon ajettukin ja hyvin toimii. Älkää uskoko niitä autolehtien toimittajia kun ne sanoo että ne sulaa alle...ei ne mitään sula, uskokaa vaan...miksi nämä minulla olleet yli 61 000 km ajetut eivät ole sulaneet alle vaikka niillä ajettiin koko viime kesä ja 6 talvea ennen sitä. Pito oli muuten tähän päivään saakka vähintäänkin kohtuuhyvä ja vieläkään ei ollut mitään ongelmaa missään kelissä, vaikka välillä kelit ovat olleet todella liukkaat. Hyvät kitkat eivät vaan menetä kovin paljon pitoaan vanhetessaan ja kuluessaan kun niillä ajetaan oikein, eli ennakoivalla ajotavalla. "
"Talvirengastyyppejä tarkasteltaessa osoittautui, että onnettomuuden syntyyn
ratkaisevimmin vaikuttaneella osallisella (A-osallisella) talvirenkaat olivat sitä
useammin ei-nastoitettavat, mitä liukkaammalla kelillä onnettomuus oli tapahtunut.
Kun tarkasteltiin kaikkia marras-maaliskuussa tapahtuneita, säännösten mukaisilla
talvirenkailla ajettuja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, 10,9 % A-osallisista
käytti ei-nastoitettavia talvirenkaita. Kun sen sijaan katsottiin vain vastaavia
talvikelionnettomuuksia, 13,6 % A-osallisista käytti ei-nastoitettavia. Talvikeleihin
sisältyvien jääkelien osalta vastaava osuus oli 17,2 % ja (jääkeleihin sisältyvien)
paljaiden jääkelien osalta 23,2 %.
Kun tarkasteltiin syvällisemmin talvirengastyyppien eroja onnettomuuden
syntyyn ratkaisevimmin vaikuttaneella osallisilla, havaittiin, että:
- ei-nastoitettavat talvirenkaat olivat keskimäärin huonokuntoisempia kuin
nastoitettavat talvirenkaat: urasyvyyttä oli vähemmän ja rengaspaineissa oli
useammin puutteita
- ei-nastoitettavia talvirenkaita käyttäneet syyllistyivät suhteessa useammin
alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ajamiseen ja
yli 20 km/h ylinopeuksiin kuin nastoitettavia talvirenkaita käyttäneet
- ei-nastoitettavia talvirenkaita käyttäneet olivat suhteellisesti kokeneempia
kuljettajia kuin nastoitettavia talvirenkaita käyttäneet."
