Ateho  Elekma

Kitkat vs. nastat pysytään suomen oloissa

  • 3746 Vastauksia
  • 882978 Lukukerrat

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa mikan

  • Hostellitonttu
  • VRCF Ry jäsen 2024
  • Turbo
  • ******
  • Viestejä: 4437
  • Wäärin Wirittäjä #1 Saatanallinen säätäjä
Vs: Kitkat vs. nastat
« Vastaus #1395 : 01.07.2015, 22:09:45 »
NASTARENKAAT KIELLETTÄVÄ!!!

http://www.taloussanomat.fi/autot/2015/07/01/mysteerivian-ratkaisu-lahella-nastarenkaat-syyllinen/20158359/304

Mukavaa sabotoida taas...    ;)

https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/okto-murskeella-ei-osuutta-autojen-hammashihnojen-vaurioihin-pohjois-pohjanmaan-ely-keskus-
Lainaus

Lapin AMK:n tutkimustulokset ovat yhteneväiset yllä esitetyn kanssa. Suolasumukaapissa tehdyssä 8 vuorokautta kestäneessä testissä, jossa materiaalit altistettiin sykliselle kalsiumkloridisumulle, olivat kaikkien tutkittujen automerkkien hammaspyörät kärsineet korroosiosta. Hammaspyörien materiaalitutkimus osoitti niiden olevan samantyyppisiä rauta-hiili-kupari -seoksia. Mikrorakennetarkastelun perusteella ne ovat pulverimetallurgisesti valmistettuja ja tästä johtuen rakenteessa on paljon nk. mikrohuokosia, mikä voi osaltaan edistää kuoppamaisen kulumispinnan syntymistä. 

Tutkimus tehtiin yhteistyönä Aalto-yliopiston Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen Georakentamisen tutkimustyhmän ja Lapin AMK:n toimesta. Lisäksi GTK teki SEM-EDS -analyysit (koostumus/alkuaine -analyysit). Raportti Aalto-yliopiston tutkimuksista julkaistaan syksyllä 2014. Lapin AMK:ssa tehdään aiheesta myös opinnäytetyötä, joka valmistuu keväällä 2014.

Joten vaggeja paaliin!  :D

Mutta hm....

http://www.morenia.fi/tuotteet/okto-rakennustuotteet/okto-murskeet/
Lainaus
OKTO-murskeen faaseja ovat amorfinen lasi, Fe-Mg-Cr-Al-spinelli, forsteriitti, Mg-Al-silikaatti ja metallipirote. Metallipisarat ovat pääosin sulkeumina spinellifaasissa. Kiteytymisaste on granuloitua OKTO-eristettä korkeampi ja siten rakenne on erittäin kestävä.
http://morenia.fi/wp-content/uploads/sites/7/2014/11/okto-murskeet.pdf

Ja sitten kun katsoo referenssejä, niin ainoa paikka missä tuota on käytetty tiehen, on oulun moottoritie ja "useita kohteita virossa".   :(

Puhdasta sattumaa?   :o ::)


Häkä piristää!
Moonshine Motorsport   Kouvolan Korottajat™ - taivasta tavoitellen jo vuodesta 2005  (1%) <> 7kg<hv

Poissa Rodion

  • Koeajaja
  • Grand Luxe Touring
  • ***
  • Viestejä: 942
  • BMW X3 TwinPower Turbo
Vs: Kitkat vs. nastat
« Vastaus #1396 : 01.07.2015, 22:35:59 »
Oktomurske on jo poissuljettu.

Koko tämän päivän uutinen:


Kaupin mukaan he ovat verranneet pölynäytteitä autoista, jotka ovat ajaneet etupäässä Raahe–Oulu–Tornio- ja Kempele–Oulu–Hämeenlinna-tieosuuksilla. Näytteet poikkesivat koostumukseltaan toisistaan.

– Pohjoisemmalla tieosuudella pölyssä oli selvästi enemmän rautaa ja alumiinia, jota on nastarenkaiden nastojen kiinnikkeissä. Nastat itsessään ovat kovametallia. Pohjoisessa nastoja käytetään selvästi enemmän ja pidempään kuin etelässä.

TALOUSTIEDOT
Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Kauppi on saanut myös vahvistusta aiemmille epäilyilleen, että hammaspyörien heikko materiaali olisi osasyyllinen jakohihnaongelmiin.

– Otin jakopään -99-vuosimallin Ford Mondeosta, jolla oli ajettu 300 000 kilometriä lähinnä samalla alueella. Jo päällepäin näki, että hammaspyörässä ei ole juuri lainkaan kulumajälkiä. Näytteenotto paljasti, että vanhemmassa verrokissa materiaali on parempaa ja vähemmän huokoista kuin jakohihnavaurioissa kärsineissä uudemmissa autoissa.

Kaupin mukaan kyseessä voivat olla osavalmistajien kustannussäästöt.

– Materiaaleja kun tehdään halvemmalla, niin lopputulos ei näihin meidän nimenomaisiin olosuhteisiin ole enää niin hyvä kuin aikaisemmin.

Liikennemäärissä huima ero

Koska jakohihnavauriot ovat rajoittuneet pohjoisessakin verrattain pienelle alueelle, syylliseksi on aiemmin arveltu myös Tornion terästehdasta. Kauppi ei usko väitteeseen.

– Näytteistä ei ole löytynyt mitään, mikä viittaisi terästehtaaseen.

Asvaltoinnissa käytettävä oktomurske on jo aiemmin saanut synninpäästön. Kaupin mukaan kyseinen tieosuus on kuitenkin Pohjois-Suomen mittapuulla poikkeuksellinen, mikä selittää vaurioiden keskittymistä.

– Selvittelin liikennemääriä, ja Oulu–Kemi-välillä ollaan samoissa lukemissa kuin vaikka Kehä III:lla etelässä. Liikennetiheyksiltään Raahe–Oulu–Tornio-tieosuus on vilkkaampi kuin missään muualla pohjoisessa ja sitä todennäköisesti myös suolataan enemmän.

Kauppi korostaa, että tulosten vahvistamiseksi tarvitaan lisää verrokkiaineistoa muilta tieosuuksilta. Hänellä on kuitenkin vinkki tieosuudella autoileville.

– Jakohihna pitäisi vaihtaa 100 000:n [ajokilometrin] välein, vaikka suositus onkin 180 000.

Tutkimusten etenemisestä kertoi ensimmäisenä Kaleva.

KKK

  • Vieras
Vs: Kitkat vs. nastat
« Vastaus #1397 : 05.07.2015, 23:51:44 »
kitkat tietenki, ei vielä oo tarvinnu vaihtaa alle kesärattaita......suvea ootellesa.

Poissa L4NDe

  • Grand Luxe
  • **
  • Viestejä: 262
  • www.vrcf.fi
Vs: Kitkat vs. nastat
« Vastaus #1398 : 06.07.2015, 15:26:25 »
Ei kyllä löydy pätkääkään luottoa kitkoihin. Toki niillä suurimman osan vuodesta ajaa ilman minkään maan murheita. Jopa mukavemmin ja helepommin kuin nastoilla mutta silti joka vuosi tulee se keli ainakin omalle kohalle kun nastat on ehdottomat. Jos kaikki siirtyis kitkoihin kuolemaan johtaneita kolareita sattuisi enemmän mitä nyt. Vaikka ois absit ja kaikki herkut niin silti pysyisin nastoissa. Vaikka etelässä nykyään asustaa nii kyllä ne nastat on ehdottomat jos kotona meinaa käydä.

Ymmärrän kyllä, että etelässä suolateillä ruukataan ajella kitkoilla. Ei siinä mitään mutta joskus luonto näyttää mihin pystyy ja sillon tulee nastoja ikävä. Minulta ääni nastoille tai sille, että käyttää kitkoja vain välikelin renkaana.

Poissa -karppa-

  • Valoisin ajatuksin
  • Grand Luxe Touring
  • ***
  • Viestejä: 1100
  • Keski-ikäinen jeesustelija
EX: 1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö), 1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö), 2.4 D5 Volvo XC70 (Traktori), Skoda Octavia 2.0TDI Scout (MTM)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
Neliveto diesel farkku vajaa 250 ja melkein 450 sekä AITO neliveto bensa farkku 450Hp/580Nm (Vakio)

KKK

  • Vieras
Vs: Kitkat vs. nastat
« Vastaus #1400 : 08.07.2015, 20:34:43 »
Tais mennä varsinaisesta aiheesta ohi tämä, mutta tämän perusteella en tarvi nastoja henkilöautossa talvella. En moiti nastarenkailla ajavia, niissä on vain melu suhtkova ku tottunut kitkoihin.

Tulee tuota ajettua moduuliyhdistelmää(25.25m, puoliperä+vasikka, 60ton.) samoilla rattailla kesät ja talvet. Ainoastaan vetorenkaat vaihtuu vähän karkeammaksi jotta näennäinen pito paranisi mäkeen noustessa. Muuten on samat renkaat vapaasti pyörivissä kesät ja talvet. Perävaunun renkaista pitää löytyä M+S merkintä talvella, siis renkaan rungosta, sille aivan sama onko millä kuviolla pinnoitettu. .

Poissa 740 GLE

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 120
  • Pohjoinen Besserwisser
Vs: Kitkat vs. nastat
« Vastaus #1401 : 09.07.2015, 01:10:57 »
http://app.kauppalehti.fi/uutiset/et-kai-aja-kesalla-kitkoilla-se-on-hengella-leikkimista/69XRmSHP?utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal&_ga=1.172977251.15446393.1411017779
Ei vastaus populistiselle pseudotieteelle! Tuo juttu on kamalaa mutuilua yhdellä ainoalla parametrilla vailla näyttöä kyseisen parametrin (jarrutusmatkan) merkityksestä käytännön kolaririskille, joka riippuu kaikesta muustakin.

15 - 20 % pidempi jarrutusmatka kuulostaa hurjalta, mutta sitten muistamme autojen ja mopojen jarruissa olevan jo tehtaalta lähtiessä samanlaisia eroja, eivätkä ne huonoimmat jarrut ole kolariherkimmissä ajoneuvoissa. Raskaan H-D:n jarrutusmatka voi olla optimiolosuhteissa 20 - 30 % sporttimopoa pidempi, ja silti se HooRee osoittautuu kolaritilastoissa turvallisemmaksi. Autoista löytynee vastaavia esimerkkejä, jos jaksaa etsiä? Lisäksi katsastuksen läpäisseissä vanhemmissa vehkeissä erot vain suurenevat. Ero on merkittävä, mutta häviää kohinaan, kun kuskin vaikutus on samaan aikaan helposti 100 % lisää jarrutusmatkaa - myös autolla, koska en puhu jarrutusmatkasta vaan reaktiomatkasta.

Jos ihan pakko on MuTuilla, niin sanotaan vaikka että vuodenajasta riippumatta sula ja lämmin asfaltti on helpoin mahdollinen tilanne ajaa millä tahansa talvirenkaalla. Lämmin märkä asfaltti on toiseksi helpoin.

Tilastonäytöt kitkarenkaiden kesäkäytön vaaroista, kiitos?
Pehmennetty E220 CDI Avantgarde
Olipa kerran Cee 220T CDI Avantgarde
740 GLE osa-aikaeläkkeellä

Poissa -karppa-

  • Valoisin ajatuksin
  • Grand Luxe Touring
  • ***
  • Viestejä: 1100
  • Keski-ikäinen jeesustelija
Vs: Kitkat vs. nastat
« Vastaus #1402 : 09.07.2015, 08:11:14 »
Tilastonäytöt kitkarenkaiden kesäkäytön vaaroista, kiitos?

Taisipa tuokin olla kitka vs nasta tutkimuksessa, joka tässä keskustelussa linkitettiin.

Ja olet varmaan samaa mieltä, että kitkarengas ei ole kesärenkaan veroinen kesällä?
EX: 1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö), 1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö), 2.4 D5 Volvo XC70 (Traktori), Skoda Octavia 2.0TDI Scout (MTM)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
Neliveto diesel farkku vajaa 250 ja melkein 450 sekä AITO neliveto bensa farkku 450Hp/580Nm (Vakio)


Poissa 740 GLE

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 120
  • Pohjoinen Besserwisser
Vs: Kitkat vs. nastat
« Vastaus #1404 : 09.07.2015, 20:38:47 »
Taisipa tuokin olla kitka vs nasta tutkimuksessa, joka tässä keskustelussa linkitettiin.

Linkitin aika tarkasti lukemani tutkimuksen, mutta tätä tietoa en sieltä löytänyt. Itse asiassa koko tutkimus keskittyi lähinnä vertaamaan talvirenkaita keskenään, mutta jos löydät sieltä näytön kitkarenkaiden kohonneesta kolaririskistä sulalla tiellä, anna toki viite?

Talvirengas nastoin tai ilman on kesärengasta huonompi ajaa sulalla asfaltilla. En silti pysähdy talvirenkain sulalle tielle saapuessani lumisadetta odottamaan. Sula tie on helpoin keli, jonka talvirengas kohtaa.

Ja olet varmaan samaa mieltä, että kitkarengas ei ole kesärenkaan veroinen kesällä?

Totta kai! Se on silti vain hyvin pieni muuttuja riskianalyysissä, joten en jaksa tuosta stressaantua enkä etenkään syyllistää ketään. Autoja sinkoilee eri suunnista kohti minua ja kaikki ne on väistettävä, renkaista riippumatta.

Ja tämäkin on vain mielipiteeni, ei toteennäytetty fakta.
« Viimeksi muokattu: 09.07.2015, 20:43:12 kirjoittanut 740 GLE »
Pehmennetty E220 CDI Avantgarde
Olipa kerran Cee 220T CDI Avantgarde
740 GLE osa-aikaeläkkeellä

Poissa 740 GLE

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 120
  • Pohjoinen Besserwisser
Vs: Kitkat vs. nastat
« Vastaus #1405 : 09.07.2015, 21:03:44 »
http://teknavi.fi/autot/kitkarengas-ei-ole-turvallinen-vaihtoehto-kesakeleille-onnettomuusriski-kasvaa-huomattavasti?utm_source=highfi&utm_medium=rss&utm_campaign=generic

Sama tekninen analyysi kuin jo toisaallakin. Mittaukset lienevät todellisia johonkin referenssirenkaaseen verrattuna, mutta muiden tekijöiden vaikutuksen vuoksi ne eivät kuvaa suoraan onnettomuusalttiutta.

Esimerkkinä Volvo 740 pysähtyy kesärenkailla huonosti ja taipuu hätäväistöön monia muita heikommin, mutta niinpä vain on ollut kolarialttiudessa turvallisimmasta päästä niin uutena kuin vanhana.

Kostealla tiellä vanhan Volvon 410.000 km matkalla jo väsyneet hevoset kiskaisevat vapariseiskan kakkosvaihteella kytkimeen koskematta leveään luistoon vaikka alla pyörivät lähes uudet Sailun Attrezzo kesärenkaat. Olisi mielenkiintoista verrata noita Keski-Euroopan ja Pohjoismaisiin kitkoihin? Oma arvaus voittajasta on K-E kitka, mutta kakkossijaa en osaa arvioida?

Jos arvelee, että turvallisuuden määrää pysähtyminen, kannattaa ostaa Porsche tai BMW S1000RR. Ne pysäävät ja väistävät rajummin kuin suuri osa kuljettajista. Jarrutusmatkalla on varmasti merkitystä, mutta katsastuskelpoisten autojen erot ovat kovin suuret jo ilman kitkarenkaitakin. Se ei tee asiasta merkityksetöntä, mutta otsikoihin laittaisin mieluummin suurimmat riskit. Ne liittyvät kuljettajaan.
« Viimeksi muokattu: 09.07.2015, 21:19:59 kirjoittanut 740 GLE »
Pehmennetty E220 CDI Avantgarde
Olipa kerran Cee 220T CDI Avantgarde
740 GLE osa-aikaeläkkeellä

Poissa -karppa-

  • Valoisin ajatuksin
  • Grand Luxe Touring
  • ***
  • Viestejä: 1100
  • Keski-ikäinen jeesustelija
Vs: Kitkat vs. nastat
« Vastaus #1406 : 09.07.2015, 21:15:10 »
Jos turvallisuuden määrää pysähtyminen, kannattaa ostaa Porsche tai BMW S1000RR. Ne pysäävät ja väistävät rajummin kuin suuri osa kuljettajista.

Ensimmäisen allekirjoitan, muuten tuo että moottoripyörä pysähtyisi lyhyemmälle matkalle, kuin auto on jo tälläkin forumilla useasti kumottu. Kuka tahansa osaa abs:lla autolla lyödä jarrut pohjaan ja auto pysähtyy. Moottoripyörällä tarina onkin hieman eri vaikka olisikin abs:llinen pyörä.

http://www.iltalehti.fi/autot/2014040418183146_au.shtml
EX: 1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö), 1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö), 2.4 D5 Volvo XC70 (Traktori), Skoda Octavia 2.0TDI Scout (MTM)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
Neliveto diesel farkku vajaa 250 ja melkein 450 sekä AITO neliveto bensa farkku 450Hp/580Nm (Vakio)

Poissa völvöxc60

  • Turbo
  • ******
  • Viestejä: 4140
  • www.vrcf.fi
Vs: Kitkat vs. nastat
« Vastaus #1407 : 09.07.2015, 21:45:08 »
Ensimmäisen allekirjoitan, muuten tuo että moottoripyörä pysähtyisi lyhyemmälle matkalle, kuin auto on jo tälläkin forumilla useasti kumottu. Kuka tahansa osaa abs:lla autolla lyödä jarrut pohjaan ja auto pysähtyy. Moottoripyörällä tarina onkin hieman eri vaikka olisikin abs:llinen pyörä.

http://www.iltalehti.fi/autot/2014040418183146_au.shtml
Tuo pitää täysin paikkansa! Suurin osa moottoripyöräilijöistä ei osaa jarruttaa tehokkaasti. Eri asia kilpaa ajavat millä on tunto tiehen koko ajan.
Sähköistä autoilua vuodesta 2020

Poissa 740 GLE

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 120
  • Pohjoinen Besserwisser
Vs: Kitkat vs. nastat
« Vastaus #1408 : 10.07.2015, 01:42:04 »
Ensimmäisen allekirjoitan, muuten tuo että moottoripyörä pysähtyisi lyhyemmälle matkalle, kuin auto on jo tälläkin forumilla useasti kumottu. Kuka tahansa osaa abs:lla autolla lyödä jarrut pohjaan ja auto pysähtyy. Moottoripyörällä tarina onkin hieman eri vaikka olisikin abs:llinen pyörä.

http://www.iltalehti.fi/autot/2014040418183146_au.shtml
Anteeksi vain, sulla meni nyt yhtä lukuunottamatta kaikki väärin, eikä se asia sinun allekirjoituksellasi miksikään muutu.

1. en ottanut BMW S1000 RR esimerkiksi sattumalta, vaan se tosiaan testien mukaan pysähtyy nopeammin kuin suurin osa autoista, ajoipa autoa kuka tahansa ellei aja sitä betoniseinään.

2. sen verran on aiheesta kokemusta, etten hyväksy autoa enkä moottoripyörää yleispätevästi toistaan paremmaksi pysähtyjäksi. Myös autojen ja pyörien välinen vaihtelu on niin suuri, ettei yksittäistä paremmutta löydy kuin täydellisestä asiantuntemattomuudesta.

3. ABS vaikeuttaa MP:n tehojarrutusta osaavissa käsissä, kuten videolla Hondankin jarrutuksessa taitaa käydä.

4. Toinen videolla nähty pyörä on toki yleistä mallia, mutta juuri tuo Busa on tunnettu suorituskykyynsä nähden sangen keskinkertaisista jarruistaan.

Sen yhden asian, jonka sait oikein, kopioit minulta tuosta yltä: "otsikoihin laittaisin mieluummin suurimmat riskit. Ne liittyvät kuljettajaan"

Kuski ratkaisee, mutta ei huono kuski pyörän jarruja heikennä. Jos haluat verrata laitteiden jarrujen toimintaa, on kaikkia vertailtavia ajettava oikein. Ja toisekseen Possun vertailupariksi olisi sopinut Possuluokan sporttimopo, vaikkapa se Bemu. Näiden välillä tulisi tasapäinen kisa, jossa Skodalla ei ole mitään jakoa.
« Viimeksi muokattu: 10.07.2015, 01:55:10 kirjoittanut 740 GLE »
Pehmennetty E220 CDI Avantgarde
Olipa kerran Cee 220T CDI Avantgarde
740 GLE osa-aikaeläkkeellä

Poissa 740 GLE

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 120
  • Pohjoinen Besserwisser
Vs: Kitkat vs. nastat
« Vastaus #1409 : 10.07.2015, 01:50:34 »
Suurin osa moottoripyöräilijöistä ei osaa jarruttaa tehokkaasti.

Totta. Ja toisin kuin autossa, ABS ei vapauta jarrutusharjoituksista. Auto pysäytetään ABSin turvin tehokkaasti, mutta ajamieni ABS pyörien tehojarrutus pitää vetää varoen, ettei ABS pääse sitä pilaamaan. Jarrutusmatkan optimointi on vaikeampaa kuin ilman ABSia, vaikka taitamattomalle kuskille kaadon vaaraa ABS toki vähentääkin. Sen vuoksi pidin ABSia hyvänä omassakin pyörässäni, etenkin sateella.

Etupyörän lukitseminen tai takasen nosto muuten oikein tehdyssä jarrutuksessahan ei ole mikään ongelma. Etusen savustamista maantienopeuksilla harjoitellaan tietoisesti lukkiutumisen rajan tuntumaa opetellessa. Takatassun nostosta oikein erikseen sanotaan kuljettajakokeen vastaanottajan ohjeessa, ettei se ole mikään virhe, kunhan homma vaan pysyy muuten paketissa.

Radalla ei ole pakko ajaa kilpaa, suurin osa ainakin Kemoran kalenterista on erilaisia ajoharjoittelutapahtumia.
« Viimeksi muokattu: 10.07.2015, 01:53:02 kirjoittanut 740 GLE »
Pehmennetty E220 CDI Avantgarde
Olipa kerran Cee 220T CDI Avantgarde
740 GLE osa-aikaeläkkeellä

 

Race.fi  Puotilan autokorjaamo