Kitkat vs. nastat pysytään suomen oloissa

Mulla on molemmissa hakkapelitta 8:t. Saldo: valinta ei harmita yhtään ja yksi nasta on kadonnut. Liukas toi on asfaltilla Volvo 240 rica hp ja Bemu 313 hp... Molemmat kurittaa renkaita kiitettävästi, erityisesti tuo 2 vetoinen Volvo.

Vaikka talvet ovat olleet leutoja nastoille on ollut tilaus, ainakin mun ajoille ja riittävän monta kertaa piikit ovat raapineet jäätä kun oma kesksittyminen on herpaantunut.

Dodiin. N. 8tkm ja 4kk tuli ajettua noilla Continental Conti Icecontact 2:lla. Lopputulos: Kaikki nastat tallella ja hyvin istuneet vaikka possuakin annettu. Kulutuspintaa mennyt noin 0,4mm. En pidä yhtään pahana ja tyytyväinen olen ollut. Nyt sitten nuo Hakkapeliitta R2:t rullasin alle loppu kevääksi.

Mitä TM:n testiä lukaisin, niin järkeään nastarengas on parempi kuivalla asvaltilla ja märällä asvaltilla entä kitkarenkaat. Tuo on myös hyvä tiedostaa, kun ajelee kitkoilla.

Voi hyvin olla, puhuin tuossa vain ajotuntumasta. Sen perusteella kyllä veikkaisi päinvastaista, mutta ehkä niillä nastarenkailla vaan on huomaamatta tullut kaahattua kovempaa, kun on hermo mennyt siihen rapinaan ja sortoon 

Eipä silti, vaikka kitkoilla ei asfaltilla pidon rajoja montaa kertaa ole edes tullut testattua, vähän jäänyt toki niistäkin vaikutelma, että yllättävän ohkainen se pito lopulta on ns. pitävällä kelillä.

XC70:ssä on vielä nuo vanhat R2 SUV:t alla, meinaan ajaa ne pitkälle kevääseen ja hommata ensi talveen uudet talvivanteille. Ajoin talven 2,5 Bar paineilla, jolloin auto menee mukavasti. Nuo jäykemmät SUV:tkin on löysät kyljistä ja rengas sortuu alle tiukassa mutkassa. Nyt nostin paineet 2,9 Bar, jolloin rengas kyllä jämäköityy ja ajotuntuma on täsmällisempi mutta kaupan päälle sain pintakovuuden. Ei hyvä, parempi pienemmillä paineilla.

Piruuttani kokeilin tuota löysyyttä. Heiluttelin autoa renkaasta jolloin oli nastarenkaat alla (2,8bar) ja sen jälkeen sama, kun kitkarenkaat oli (2,5bar sen verran oli laskenut 4kk paineet). Eron kyllä huomasi, että auto heilui enemmän kitkat alla. Tämä siis vain empiirinen tutkimus tuosta rungon jäykkyydestä  .

Tulipa pitkästä aikaa ajettua Kehä I:stä Leppävaaran läpi, ei muoviämpäri mitkä urat siellä on niissä "rännikohdissa". Menny kulumisurat läpi kahdesta päällystekerroksesta!

Onneksi ei tarvitse tuosta ajaa kovinkaan usein, vituttaisi aivan saatanasti katsella tuollaisia uria päivittäin.

Mulla on molemmissa hakkapelitta 8:t. Saldo: valinta ei harmita yhtään ja yksi nasta on kadonnut. Liukas toi on asfaltilla Volvo 240 rica hp ja Bemu 313 hp... Molemmat kurittaa renkaita kiitettävästi, erityisesti tuo 2 vetoinen Volvo.

Vaikka talvet ovat olleet leutoja nastoille on ollut tilaus, ainakin mun ajoille ja riittävän monta kertaa piikit ovat raapineet jäätä kun oma kesksittyminen on herpaantunut.

Nastojen kato-saldo on tämä:
Takana repsikan puolelta kadonnut 11 kpl ja kuskin puolelta yksi. Edestä en tarkistanut erityisesti jarrupaloja vaihtaessani.
Avosandaalia on annettu runsaasti ja sutiessa nopeusmittarinkin lukema on "muutaman" kerran tahattomasti noussut luvattoman korkeisiin lukemiin kun woimapyynti on ollut 90% moottorin tuottamasta kolmijalkaisesta konista.

Nyt keväällä keli on kurittanut renkaita kovin usein, koska kuivalla asfaltilla on ollut kovin usein jäätyneitä kaistaleita kiihdytys/jarrutustilanteissa.

Ajotapani, "kiihdyttäminen on kivaa" ei erityisesti suosi vetävien pyörien renkaita....   

Tulipa pitkästä aikaa ajettua Kehä I:stä Leppävaaran läpi, ei muoviämpäri mitkä urat siellä on niissä "rännikohdissa". Menny kulumisurat läpi kahdesta päällystekerroksesta!

No, VT6 on nykyisin parin viimeisen talven jälkeen omassa luokassaan, enkä tarkoita tätä mitenkään positiivisesti. Uria leveäkaistalla ei ole varsinaisesti, reikiä sitäkin enemmän.

Väittäisin uraantumisen ja reikiintymisen liittyvän asfaltin laatuun.
Perustelen tätä sillä, että pöndelle johtava asfalttitie on päällystetty reilun 20 vuotta sitten ja se on silti säilynyt urattomana ja halkeamattomana.

Liikennettä tiellä on 30 000 asukkaan kaupungin verran ja raskaan kaluston määrä on suhteessa isompi kuin kaupungeissa, sillä pölli-autoa siellä kuljee suhteellisen taajaan.

Vanha osa tietä on päällystetty kolme-neljä vuosikymmentä sitten ja se alkaa nykyisin olemaan VT6 tasolla (reikiä/halkeamia).

Osa, erityisesti ne "pot holet", eli reiät johtuu varmasti myös asvalttilaadun heikentymisestä. Vaikuttaa siltä, että yhä uudemmat pinnat on aina vain vähän ohuempia ja lisäksi kiviaineksen määrä on isompi, kivet ovat isompia ja bitumin määrä on vähäinen ja sekin on "kakkoslaatua"?

Kulumisurat kyllä näkee milloin ne on nastarenkaiden aiheuttamaa kovan liikenteen seurausta ja milloin päällystevaurio. Joskus toki päällystevaurio osuu uran kohdalle, jolloin ura syvenee tarpeettoman paljon.

Kulumiseen vaikuttaa myös tien profiili, tien ympäristö ja liikenneprofiili. Esimerkiksi siltojen kohdilla ja tunneleissa kuluminen on voimakkaampaa ja nopeampaa, koska jostain syystä väki haluaa niissä ajaa tasan samaa uraa eikä poikkeavia auton kaistasijoitusvaihtoehtoja käytetä. Samoin tämä voimistuu, jos on suora tie, vs. kaarresäteen siirrospiste. Kun autot luontevasti ajavat eri kohdissa kaistaa, kuluminen hidastuu. Luonnollisesti näin, koska samalle alalle asvalttia osuu vähemmän kuluttavia osumia.

Leppävaarassakin olisi olemattomat urat, jos väki ajaisi jatkuvasti eri kohdissa kaistaa, eikä aina sitä samaa uraa. Kai sitä töihin mennessä ajatukset harhailee ja pitää vaan vetää samaa raidetta kuin kaikki muutkin?

Mielestäni tämä päällysteheikkous alkoi näkyä eritysesti sen jälkeen, kun asvalttikartelli paljastui ja alalle alkoi tulla kunnon kilpailua ja paljon eri toimijoita.

Ok, päällysteen uusiminen on halvempaa, mutta päällysteen kesto ja laatu on huonompaa. Win-lose-tilanne?

http://www.kho.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2009/09/khosuomessatoimivaltakunnallinenasfalttikartelli1994-2002.html

Jyväskylänkin seudulla tämä talvi kurmoottanut asfalttia ja huolella. Ihan jokapaikassa saa olla tarkkana, ettei käy kuten tänäaamuna. Ajoin routareikään ja nyt puoltaa...

Työkaveri jysäytti muutama viikko sitten niin, että kaksi rengasta ja vannetta solmuun. Lammikon alla terävä ja syvä reikä, jota ei 30min aikaisemmin ollut...

Jyväskylänkin seudulla tämä talvi kurmoottanut asfalttia ja huolella. Ihan jokapaikassa saa olla tarkkana, ettei käy kuten tänäaamuna. Ajoin routareikään ja nyt puoltaa...

Työkaveri jysäytti muutama viikko sitten niin, että kaksi rengasta ja vannetta solmuun. Lammikon alla terävä ja syvä reikä, jota ei 30min aikaisemmin ollut...

Ei muuta kuin korvauksen hakuun, jos pystyt osoittamaan sen kuopan aiheuttamaksi.
http://www.iltalehti.fi/autot/2015030919326283_au.shtml

Ei muuta kuin korvauksen hakuun, jos pystyt osoittamaan sen kuopan aiheuttamaksi.
http://www.iltalehti.fi/autot/2015030919326283_au.shtml

Näin.

Työkaveri sai juuri kaupungilta puolet pakoputkensa uusimisesta kun kuoppaan kolauttamisen seurauksena tippui Suapin pakoputkesta puolet tielle.

Mutta tästä teemasta voidaan tarvittaessa jatkaa muualla tästä eteenpäin.

Osa, erityisesti ne "pot holet", eli reiät johtuu varmasti myös asvalttilaadun heikentymisestä. Vaikuttaa siltä, että yhä uudemmat pinnat on aina vain vähän ohuempia ja lisäksi kiviaineksen määrä on isompi, kivet ovat isompia ja bitumin määrä on vähäinen ja sekin on "kakkoslaatua"?

Kulumisurat kyllä näkee milloin ne on nastarenkaiden aiheuttamaa kovan liikenteen seurausta ja milloin päällystevaurio. Joskus toki päällystevaurio osuu uran kohdalle, jolloin ura syvenee tarpeettoman paljon.

Kulumiseen vaikuttaa myös tien profiili, tien ympäristö ja liikenneprofiili. Esimerkiksi siltojen kohdilla ja tunneleissa kuluminen on voimakkaampaa ja nopeampaa, koska jostain syystä väki haluaa niissä ajaa tasan samaa uraa eikä poikkeavia auton kaistasijoitusvaihtoehtoja käytetä. Samoin tämä voimistuu, jos on suora tie, vs. kaarresäteen siirrospiste. Kun autot luontevasti ajavat eri kohdissa kaistaa, kuluminen hidastuu. Luonnollisesti näin, koska samalle alalle asvalttia osuu vähemmän kuluttavia osumia.

Leppävaarassakin olisi olemattomat urat, jos väki ajaisi jatkuvasti eri kohdissa kaistaa, eikä aina sitä samaa uraa. Kai sitä töihin mennessä ajatukset harhailee ja pitää vaan vetää samaa raidetta kuin kaikki muutkin?

Mielestäni tämä päällysteheikkous alkoi näkyä eritysesti sen jälkeen, kun asvalttikartelli paljastui ja alalle alkoi tulla kunnon kilpailua ja paljon eri toimijoita.

Ok, päällysteen uusiminen on halvempaa, mutta päällysteen kesto ja laatu on huonompaa. Win-lose-tilanne?

http://www.kho.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2009/09/khosuomessatoimivaltakunnallinenasfalttikartelli1994-2002.html

Asfalttikartellin paljastumisen aikaan myös bitumin maailmanmarkkina hinta nousi rakettina taivasta kohden öljyn hinnan myötä, jolloin alettiin käyttämään kokeellisia lisäaineita asfaltin seassa.

Saas nähdä, laskeeko asfaltin hinta, koska raaka-öljyn hinta on tullut ropinalla alaspäin.


Tulin mieleen^tm, että nastarenkaita syytetään tien kulumisesta mutta on siellä muutakin takana.

Ja mistäkö tämä tuli hajatelmaksi? Siksi koska autopaikallani ysi on seissyt 6 vuotta, 8 kuukautta ja 29 päivää. Tai ohnan se ollut siitä pois paljonkin, mutta tuossa ajassa se on painanut renkaiden kohdalle kuopat asfalttiin. Tänä talvena ilmiö jostain syystä moninkertaistui, eli montut ovat nyt likemmäs kymmenisen senttiä syvät.

Samaten tietyissä paikoissa kouvostoliiton katuja on myös tänä talvena syntynyt uria, jotka ovat selkeästi tämän talven tekosia.

Joissakin risteyksissä on kyllä selvästi havaittavissa montut siinä missä autojen eturenkaat ovat yleensä mutta niiden muodostumiseen on mennyt vuosikausia.

Joten jokin seikka kuluneessa talvessa aiheutti kulumisen moninkertaistumisen.

Asfalttikartellin paljastumisen aikaan myös bitumin maailmanmarkkina hinta nousi rakettina taivasta kohden öljyn hinnan myötä, jolloin alettiin käyttämään kokeellisia lisäaineita asfaltin seassa.

Saas nähdä, laskeeko asfaltin hinta, koska raaka-öljyn hinta on tullut ropinalla alaspäin.

Maarakennuskustannusindeksi 2010=100, helmikuu 2016

Indeksi 2010=100    Pisteluku    Vuosimuutos, %

Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi    107,2    -2,2
Pohjarakenteet    109,7    0,7
Maarakenteet    110,2    -2,1
Kalliorakenteet    113,4    -1,1
Päällysteet    87,0    -10,0


Onhan tuo aikamoinen ero, kun vuodesta 2010 on tultu alas jo 13 indeksipisteen verran, siinä missä esimerkiksi kalliorakenteiden kustannusindeksi on tullut ylös 13 indeksipistettä. Halvalla saa halpaa asvalttia?

Tulin mieleen^tm, että nastarenkaita syytetään tien kulumisesta mutta on siellä muutakin takana.

Ja mistäkö tämä tuli hajatelmaksi? Siksi koska autopaikallani ysi on seissyt 6 vuotta, 8 kuukautta ja 29 päivää. Tai ohnan se ollut siitä pois paljonkin, mutta tuossa ajassa se on painanut renkaiden kohdalle kuopat asfalttiin. Tänä talvena ilmiö jostain syystä moninkertaistui, eli montut ovat nyt likemmäs kymmenisen senttiä syvät.

Samaten tietyissä paikoissa kouvostoliiton katuja on myös tänä talvena syntynyt uria, jotka ovat selkeästi tämän talven tekosia.

Joissakin risteyksissä on kyllä selvästi havaittavissa montut siinä missä autojen eturenkaat ovat yleensä mutta niiden muodostumiseen on mennyt vuosikausia.

Joten jokin seikka kuluneessa talvessa aiheutti kulumisen moninkertaistumisen.

Kyllähän se on selvää, että joissakin kohdissa kyse on tien painumisesta. Ja on kohtalaisen helppo 95%:n varmuudella havaita onko kyse kulumisesta vaiko painumisesta.

Varsinaisesti painuminen ei aiheuta kulumista ja jos puhutaan vain kulumisesta on vain yksi merkittävä syyllinen

Varsinaisesti painuminen ei aiheuta kulumista ja jos puhutaan vain kulumisesta on vain yksi merkittävä syyllinen

 

Jostain kummasta syystä pöndelle johtavalla tiellä ajetaan pääsääntönä talvella nastarenkailla yli 90% porukasta mutta uria ei asfalttiin ole tullut, vaikka em. nelinumeroinen tie on asfaltoitu parisen vuosikymmentä sitten. Eli tien leveys on kapea, joten kurveissa ajetaan samoilla urilla hyvin selvästi, minkä havaitsee erityisesti talvella.

Mutta olen tässä parin viime talven aikana havainnut voimakasta verkko-kuvioista asfaltin halkeilua ja jos sitä on pysty suunnassa, niin uskoisin sitä olevan vaakatasossakin.

Jostain kummasta syystä pöndelle johtavalla tiellä ajetaan pääsääntönä talvella nastarenkailla yli 90% porukasta mutta uria ei asfalttiin ole tullut, vaikka em. nelinumeroinen tie on asfaltoitu parisen vuosikymmentä sitten. Eli tien leveys on kapea, joten kurveissa ajetaan samoilla urilla hyvin selvästi, minkä havaitsee erityisesti talvella.

Mutta olen tässä parin viime talven aikana havainnut voimakasta verkko-kuvioista asfaltin halkeilua ja jos sitä on pysty suunnassa, niin uskoisin sitä olevan vaakatasossakin.

Juu, saat tehdä havainnoista päätelmiä miten tahdot. Mitattu data sen sijaan kertoo toista paikoissa, joissa on merkittävästi liikennettä ja kun vertaillaan tietä, jossa ajetaan nastarenkailla ja tietä, jossa ei aja yksikään nastarengas, ja verrataan kulumista (eli ei painumista eikä vaurioita), on tulos täysin selvä.

Mutta sattuuhan näitä paremmissakin piireissä, Tampereen seudun ohitustielle myytiin betonitie, koska sen luvattiin kestävän kolmekymmentä vuotta (kuten kestääkin paikoissa, joissa ei ajeta nastoilla). Noh, miten kävi Tampereella? Muutamassa vuodessa tie oli jo urilla ja alkoi urien paikkaus asvaltilla (eli betonitien uria paikattiin asvalttisoiroilla) ja kun tätä oli jatkunut kymmenen vuotta, uusittiin koko tie ja vedettiin asvaltti päälle.

Kukaan ei älynnyt tehdä laskelmia sen perusteella miten nastat kuluttavat betonia. Helvetin kalliiksi tuokin tuli alkuperäisiin laskelmiin verrattuna