Kitkat vs. nastat pysytään suomen oloissa

Mä olen ajanut pääasiassa pk-seudulla koko ikäni ja nastat vitutti alusta alkaen. Nyt kun kitkat ovat jo oikeasti hyviä niin muistaakseni ainakaan 10 vuoteen ei ole ollut nastoja alla kuin hetkellisesti esim. auton vaihdon / lainaamisen yhteydessä. Sen kun ymmärtää että märkä jää tai risteysalueen kiilloitettu lumi on kitkalle myrkkyä niin pärjää hyvin pitkälle. Näitä päiviä kun on oikeasti liukasta voi täällä päin laskea yhden käden sormilla. Muutenkin jos on olemassa käsitys siitä mitä tarkoittaa turvaväli ja ennakointi niin harvemmin tulee yllättäviä tilanteita vastaan edes ruuhkasuomessa. Jos onnettomuus sattuu niin se sitten sattuu oli mitkä renkaat tahansa, paska tuuri vaan voi osua kohdalle.
Jos asuisin jossain missä olisi lumipeite ja jäiset tiet oikeasti koko talven niin totta mooses silloin nastat. Mutta kun tässä ravataan lähinnä kuivaa tai märkää asfalttia 95% ajasta niin en näe nastoja tarpeelliseksi.

Kyllä, kitkakuskeille hiekoituksen kustannutkset, katupölyn lisäksi maksuun, sillä nastarenkaan käyttäjät eivät tarvitse hiekkaa murustakaan.

Mitkä hiekoituksen kustannukset jos oli puhe pk-seudusta? Minä en ole nähnyt lähialueilla hiekkaa kuin bussipysäkeillä että onnikka pääsee siitä liikkeelle, kyllä se on muuten suola mikä puhuu. Niissä paikoissa missä hiekkaa olis toivonut niin eipä ole näkynyt, mutta edelleen olen etuvetodieselillä kitkoilla pois päässyt. Ne nastathan ei luovuta mitään aineksia katupölyyn?

Alla on nyt ehkä vajaat 40tkm ajetut kolme talvea vanhat Nokian R2 kitkat, pintaa 5-6mm. Pito on selkeästi kyllä uudesta heikentynyt, mutta ero ei vieläkään tunnu yhtä isolta kuin edellisillä Nordmanin nastoilla uusi/kulunut.
Tällä menolla ensi syksy menee vielä näillä, mutta voi olla että vaihtuu kesken talven tuoreisiin. Sen näkee sitten.
Mutta vähän on alkanut tulemaan tilanteita missä varsinkin vetopito on ollut aika vaatimatonta. Lumisateen jälkeinen napakka pakkanen ja vähän reilumpi liikenne kiillottaa osan teistä ja risteyksista varsin liukkaaksi. Hyvinkäällä toimistolle mennessä viimeisenä pitkämäki ja siinä oli turha kyllä ajatella, että vauhtia olisi voinut kiihdyttää.
Ja ehkä pahin paikka oli tällä viikolla Tampereen Lahdesjärvellä. Hyvin loiva ylämäki ja siinä nuolivaloristeys motarille. Sen kummemmin ajattelematta en katsonut pitävämpää ajolinjaa. Valot vaihtui ja olipas liukasta liikkeelle lähtiessä. Sen että oli ehtinyt lipsuttelemaan risteyksen ohi valot ehti vaihtua jo punaiseksi ja lähdin itsestään kärkipaikalta

Mutta kokonaiskokemus on ollut niin positiivinen että luulen kitkojen löytyvän jatkossakin alta. Jos olisi tarvetta ajella pöndellä jääpintaisia teitä saattaisi valinta olla kyllä erilainen. Nyt kuitenkin suurin osa ajoista kaupungissa, moottoritietä ja isoja valtateitä.

Muistan viimeisimmän tutkimuksen, että nimenomaan kitkarenkailla ajavat ovat kaahareita ja ajavat huonoilla renkailla. Loput Mikan kiteyttikin tuossa aikaisemmin, että 10 metrin ero jarrutuksessa on nopeudessa AIKA paljon!

ihmettelen kyllä näitä kaahareita, joille kitkatenkaat ovat tosi liukkaat ja nastat tuo turvaa. Tutkimusten valossa ja testienkin valossa suurta eroa ei ole pidossa, eli se on pään sisällä se tuntuva ero.

Tässä on ero hyvän ja huonon renkaan välillä. Oli kyse nastoista tai kitkoista. Kaverilla tuli tuollaiset kumhon nastarenkaat 200 heppaisen pögötin mukana ja ihmetteli vetelyä ja että tuntui kun jotain vikaa olisi etupäässä (Ei ollut myöskään vetopitoa suoraan ajettaessa). Pintaa ja nastat oli tallessa. Kaksi rengasta neljästä oli runkovikaisia. Vaihtoi kolme vuotta vanhoihin hakkapeliitta 7:n joissa pintaa 6mm ja totesi, että ero on kuin yöllä ja päivällä. Nuo Korealaiset ja jopa Kiinalaiset osaa tehdä kesärenkaita, mutta kyllä mä kiertäisin ne kaukaa talvirenkaina.

Tälläviikolla tuli havaittua kahdesta liki samanlaisesta autosta. Toisessa Nokian Hakkapeliitta R2, paistoleima 2014 tai 2015 loppuvuodesta.
Toiset Kumhon (mallia en muista) nastarenkaat, paistoleima loppuvuosi 2015.

Kumhot jauhaa paikoillaan ja kaasun kanssa saa olla ihan idioottimaisen varovainen, auto (etuvetoinen) puskee aivan törkeästi ja pidon menetyksen jälkeen se on todella vaikea löytää takaisin.
R2:lla ei jää jauhamaan, pystyy kiihdyttämään ja kääntymään. Tottakai nämäkin sutimaan saa, mutta ero vaikkapa 0-60km/h kiihdytyksessä kuurajäisellä asfaltilla oli useita sekunteja.

Täh?

Muistan viimeisimmän tutkimuksen, että nimenomaan kitkarenkailla ajavat ovat kaahareita ja ajavat huonoilla renkailla. Loput Mikan kiteyttikin tuossa aikaisemmin, että 10 metrin ero jarrutuksessa on nopeudessa AIKA paljon!

Niin, ja kuinka moni huomioi sen nopeudessa, kun keli muuttuu? Ei juuri kukaan. Jo kesäkelillä maantienopeuksissa kuiva vs. märkä ero on enemmän, mutta ei väki huuda kuola suussa miten auto ei pysähdy tai ei riitä pito mutkassa.

Vartti pois nopeudesta, ja jarrutusmatka puolittuu.

Muutenkin taitaa olla pari vuotta putkeen vähintään, kun on mittaushistorian lämpimin vuosi täällä pallolla ja Suomessakin etelässä lumimäärät puolittuneet ja lämpötilat nousseet.

Me ajellaan nyt niitä talvia, joita Saksassa ajeltiin pari vuosikymmentä sitten.

Tässä on ero hyvän ja huonon renkaan välillä. Oli kyse nastoista tai kitkoista. Kaverilla tuli tuollaiset kumhon nastarenkaat 200 heppaisen pögötin mukana ja ihmetteli vetelyä ja että tuntui kun jotain vikaa olisi etupäässä (Ei ollut myöskään vetopitoa suoraan ajettaessa). Pintaa ja nastat oli tallessa. Kaksi rengasta neljästä oli runkovikaisia. Vaihtoi kolme vuotta vanhoihin hakkapeliitta 7:n joissa pintaa 6mm ja totesi, että ero on kuin yöllä ja päivällä. Nuo Korealaiset ja jopa Kiinalaiset osaa tehdä kesärenkaita, mutta kyllä mä kiertäisin ne kaukaa talvirenkaina.

Kumhoista kyllä nyt lukenut talven aikana juttuja, että kun ne kuluvat, pito romahtaa.

Noh, silti edelleen melkein parhaat renkaat mitä minulla on ollut. Ei ole varaa uusiin...


Kitka vs. Nasta. Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että jos puhutaan uusista, testeissä kärkipäässä olevista merkeistä, ei mitään väliä. Ovat kuitenkin aina paremmat kuin 5 vuotiaat mitkä tahansa. Tuossa joulukuun alussa kävin Huikkosterin 960:llä koulussa yhden päivän. Meinasi usko loppua mutkaisella, jääpolanteisella syrjätiellä, kun matkavauhtia pystyi pitämään "ilman hikeä" 110-120km/h. Luistot olivat rauhallisia ja pitoa riitti jopa korjausliikkeisiin.

Tottakai auto vaikuttaa tuohon todella paljon. 960 on pitkä ja painava auto, joka on luonnostaankin rauhallinen liikkeissään...

Kitkan "vahvuus" vrt. nastaan on ehkä se, ettei pito romahda niin paljoa mitä nastalla kulumisen myötä. Kun nasta kuluu tiettyyn pisteeseen, että alkaa nastat katkeamaan ja renkaan harjan lamellit ovat jo matalat (5-6mm joillakin renkailla) on pito jo joissain tapauksissa luokattoman huono. Toki tähänkin vaikuttaa taas auto ja rengasvalmistaja todella paljon.

Onhan pakettautoissa edelleenkin talvirenkaat melko "lamellittomat" pääosin, jos puhutaan raskaista, kevytkuorma-autoluokan pakettiautoista. Hyvin niilläkin pärjää, ehkä massa tuo lisää kitkaa.

Tullut nyt pari päivää ajeltua täällä Vantaalla ja ihan yhtä hyvät kelit täällä on kitkarenkaalle kuin pohjoisessa keski-Suomessa.
Pärjää hyvin molemmissa joskin liukkaitakin paikkoja on.
Vuosi sitten oltiin edellisellä autolla ja siinä gy nastat , ei se tuo hullunmylly sen turvallisemmalta tuntunut maalaispojasta

En väittänyt, että ei ole eroja, vaan nauran kun julistetaan ettei kitkoilla päässyt mihinkään ja nastoilla pääsee kaikkialle.

Ja mitä vaikeammissa olosuhteissa ollaan, sitä kriittisempi se pito-ero nastan ja kitkan välillä on.
Siksi minä valitsen sen nastan, koska joudun kulkemaan olosuhteissa, joissa ei voi jatkuvasti pitää lumiketjuja päällä.

Kuulostaa siltä, kuin sanoisi, ettei sillä Terhillä päässyt metrisessä ahtojäässä, kun taas Serenadella pääsi hyvin.

Vaikka serenaden jääluokitus onkin 1A super, niin metrinen jää on ihan maksimi, missä sillä edetään.
Joten analogiasi on ontuva.

Helsingistä:
Hiekkaahan täällä tarvitsevat: julkinen liikenne, kevyt liikenne ja ulkopaikkakuntalaiset. Ainakin kun huomioi missä kolaroidaan ja missä hiekoitetaan (tai suolataan).

Mahdollisuus olisi valita. Julkiseen liikenteeseen (dösät) on olemassa talvirenkaita, joten nekään eivät tarvitse sitä hiekkaa. Kevyelle liikenteelle useimmiten riittää lumen mekaaninen poisto ja fillareihin on olemassa nasta-renkaita jos jääpitoa haluaa. Nasta-kenkiä en edes mainitse....

Mihin ulkopaikkakuntalaiset tarvitsevat hiekkaa?

Hiekan tarve selittyy kyllä kitkoilla kiillottumisella.

Ja kun aikaisemmin mainitsit asfaltin kulumisen, niin hyvin pitkälle se menee rikki ihan huonolaatuisuuttaan, kuten VT6:lla sen huomasi pukaron suoralla taannoisina talvina.

Joskus muinoin asfaltti oli sileää kun se tehtiin, nykyisin siinä on koloja yms. jo valmiiksi, jotka altistavat sen heti alusta pitäen jäätymisen aiheuttamalle rikkoutumiselle.
Sen huomaa erityisesti rullaluistimilla, vanhat asfaltit ovat mukavia luistella ja uudet syvältä ja poikittain.

Ne nastathan ei luovuta mitään aineksia katupölyyn?

Hyvin vähän, asiaa voi tarkastella siitä miten nasta kuluu....
Jarrulevyistä/paloista tulee päästöjä paljon enemmän.

Mutta minusta saa valita kumman renkaan tahansa, ilman mitään sanktioita kummankaan tyypin valinnalle. Ajo-olosuhteet kun eivät kaikilla ole samoja.

Ja mitä vaikeammissa olosuhteissa ollaan, sitä kriittisempi se pito-ero nastan ja kitkan välillä on.
Siksi minä valitsen sen nastan, koska joudun kulkemaan olosuhteissa, joissa ei voi jatkuvasti pitää lumiketjuja päällä.
Vaikka serenaden jääluokitus onkin 1A super, niin metrinen jää on ihan maksimi, missä sillä edetään.
Joten analogiasi on ontuva.

Mahdollisuus olisi valita. Julkiseen liikenteeseen (dösät) on olemassa talvirenkaita, joten nekään eivät tarvitse sitä hiekkaa. Kevyelle liikenteelle useimmiten riittää lumen mekaaninen poisto ja fillareihin on olemassa nasta-renkaita jos jääpitoa haluaa. Nasta-kenkiä en edes mainitse....

Mihin ulkopaikkakuntalaiset tarvitsevat hiekkaa?

Hiekan tarve selittyy kyllä kitkoilla kiillottumisella.

Ja kun aikaisemmin mainitsit asfaltin kulumisen, niin hyvin pitkälle se menee rikki ihan huonolaatuisuuttaan, kuten VT6:lla sen huomasi pukaron suoralla taannoisina talvina.

Joskus muinoin asfaltti oli sileää kun se tehtiin, nykyisin siinä on koloja yms. jo valmiiksi, jotka altistavat sen heti alusta pitäen jäätymisen aiheuttamalle rikkoutumiselle.
Sen huomaa erityisesti rullaluistimilla, vanhat asfaltit ovat mukavia luistella ja uudet syvältä ja poikittain.

Hyvin vähän, asiaa voi tarkastella siitä miten nasta kuluu....
Jarrulevyistä/paloista tulee päästöjä paljon enemmän.

Mutta minusta saa valita kumman renkaan tahansa, ilman mitään sanktioita kummankaan tyypin valinnalle. Ajo-olosuhteet kun eivät kaikilla ole samoja.

Missä sää oikein ajelet jos kerran joudut nastoillakin ketjuttamaan puheittes mukaan välillä?
Kannattaisko hommata nelivetoinen auto jos kerran eteneminen on noin hankalaa?

Missä sää oikein ajelet jos kerran joudut nastoillakin ketjuttamaan puheittes mukaan välillä?
Kannattaisko hommata nelivetoinen auto jos kerran eteneminen on noin hankalaa?

Sieltä, mistä tuo pöljä lähtee takawetoisella ja wammalaatikkoisella ysillä ylös (pönden piha) ketjut päällä, ei auta neliveto yhtään. Paitsi jos siihen ruuvaa ketjut.

Ei siinä nelivedot auta testivoittajahuijausnastoillakaan, jos ei kerta välillä tasaisellekkin jumittava g80 takavetokartano nouse

Ei siinä nelivedot auta testivoittajahuijausnastoillakaan, jos ei kerta välillä tasaisellekkin jumittava g80 takavetokartano nouse

Ei nouse sekään aika ilman ketjuja yhdessä renkaassa.
Taitaa mennä enempi vetotapatappeluksi...

Ja mitä vaikeammissa olosuhteissa ollaan, sitä kriittisempi se pito-ero nastan ja kitkan välillä on.
Siksi minä valitsen sen nastan, koska joudun kulkemaan olosuhteissa, joissa ei voi jatkuvasti pitää lumiketjuja päällä.

Sinulle vaikeampi olosuhde siis tarkoittaa tilannetta, jossa nastarenkaalla on jonkinlainen etulyöntiasema kitkarenkaaseen verrattuna. Jollekin toiselle se vaikea olosuhde voi olla ohuen ohut jää nupukiven päällä, jossa nasta ei auta. Tai vaikkapa loskainen ja loskavallinen moottoritie...

Vaikka serenaden jääluokitus onkin 1A super, niin metrinen jää on ihan maksimi, missä sillä edetään.
Joten analogiasi on ontuva.

Case in point...

Mahdollisuus olisi valita. Julkiseen liikenteeseen (dösät) on olemassa talvirenkaita, joten nekään eivät tarvitse sitä hiekkaa. Kevyelle liikenteelle useimmiten riittää lumen mekaaninen poisto ja fillareihin on olemassa nasta-renkaita jos jääpitoa haluaa. Nasta-kenkiä en edes mainitse....

Mihin ulkopaikkakuntalaiset tarvitsevat hiekkaa?

Hiekan tarve selittyy kyllä kitkoilla kiillottumisella.

Ja kun aikaisemmin mainitsit asfaltin kulumisen, niin hyvin pitkälle se menee rikki ihan huonolaatuisuuttaan, kuten VT6:lla sen huomasi pukaron suoralla taannoisina talvina.

Joskus muinoin asfaltti oli sileää kun se tehtiin, nykyisin siinä on koloja yms. jo valmiiksi, jotka altistavat sen heti alusta pitäen jäätymisen aiheuttamalle rikkoutumiselle.
Sen huomaa erityisesti rullaluistimilla, vanhat asfaltit ovat mukavia luistella ja uudet syvältä ja poikittain.

Kirjoitin hiekoitus / suolaus.

Ensin suolataan/hiekoitetaan sisääntuloväylät (ketkähän niitä käyttää joka arkipäivä), joukkoliikenteen reitit ja kevyenliikenteen väylät.

Eniten kolareita sattuu kehillä ja sisäntuloväylillä, joita käyttää ulkopaikkakuntalaiset.

Johan suurimmassa osassa autoilijoita pelkästään Helsingissä ajaminen aiheuttaa pakokauhua, saati sitten ruuhkassa ja liukkaassa kelissä.

Mainittu epätasaisuus uusissa asvalteissa on mainittu aiemmin kopioiduissa Ylen kainalojutusta. Ja miksi nykyään sitten niin? Liikenne on kasvanut ja se taas kuluttaa asvalin nopeammin urille, ja huonot talvet taas rikkoo kokonaan suuria potholeja asvalttiin.

Esimerkiksi Kalasataman kiertoreittiä on jo korjattu keskellä talvea, vaikka siitä ei juuri raskaat aja. Samoin Vuosaaren sillan korjauspaikat ovat kuluneet pois vajaassa talvessa.

Liikenne kasvaa, ja yhä useammat miljoonat nastat hakkaa asvalttia rikki, ja tulosta näemme koko ajan ympärillämme.

Mielestäni katujen ja teiden omistaja saa määrätä käytettävät renkaat miten tahtoo. Aivan kuten ulkomaillakin.

Johan suurimmassa osassa autoilijoita pelkästään Helsingissä ajaminen aiheuttaa pakokauhua, saati sitten ruuhkassa ja liukkaassa kelissä.

Mainittu epätasaisuus uusissa asvalteissa on mainittu aiemmin kopioiduissa Ylen kainalojutusta. Ja miksi nykyään sitten niin? Liikenne on kasvanut ja se taas kuluttaa asvalin nopeammin urille, ja huonot talvet taas rikkoo kokonaan suuria potholeja asvalttiin.

Esimerkiksi Kalasataman kiertoreittiä on jo korjattu keskellä talvea, vaikka siitä ei juuri raskaat aja. Samoin Vuosaaren sillan korjauspaikat ovat kuluneet pois vajaassa talvessa.

Kerrotko lisää tästä suurimmasta osasta autoilijoista jotka potevat pakokauhua Helsingissä?

Ja voin kertoa että kummasti asvaltti on jostain 70-80 luvulta saakka ollut kunnossa jossain Kuusamon teiden varressa vaikka siellä ajetaan pääsääntöisesti VAIN nastarenkailla. Eli olisko näin, että tuo asvaltinlaatu olisi sittenkin muuttunut?

Jotenkin kyllä luulen, että tuo suolaus on suurin syy asfaltin kulumisen. Missä  ei suolata kestää tiet ja parempi ajella muutenkin.

Sinulle vaikeampi olosuhde siis tarkoittaa tilannetta, jossa nastarenkaalla on jonkinlainen etulyöntiasema kitkarenkaaseen verrattuna. Jollekin toiselle se vaikea olosuhde voi olla ohuen ohut jää nupukiven päällä, jossa nasta ei auta. Tai vaikkapa loskainen ja loskavallinen moottoritie...

Minulle vaikea olo-suhde tarkoittaa pidoltaa heikkoa paikkaa (kitkakertoimeltaan heikkoa pintaa).
Esimerkiksi märkä jää.
Voithan sinä satuilla nupukivestä mitä tahansa, mutta jos jäätä on kumin alla, nasta puree siihen paremmin kuin kitka. Oli sitä sitten 0,1mm tai 300mm.

Loskavalli tai loska ylipäätään on normaali talvi-olosuhde minusta!

Case in point...

Nelivedon tai kitkan vertailuna tuo ei vaan toimi. Tai toimii siten, että molemmat meistä hyppäävät avantoon. Sinulle annetaan näppylä-hanskat ja minä otan jää-piikit! Tuossa tapauksessa analogiasi on toimiva.

Kirjoitin hiekoitus / suolaus.
Ensin suolataan/hiekoitetaan sisääntuloväylät (ketkähän niitä käyttää joka arkipäivä), joukkoliikenteen reitit ja kevyenliikenteen väylät.
Eniten kolareita sattuu kehillä ja sisäntuloväylillä, joita käyttää ulkopaikkakuntalaiset.

Mistä Tzadissa suolataan/hiekoitetaan ei minulla ole ensikäden kokemusta, joten en käytä niitä esimerkkeinä, koska Tzadi ei ole Suomi, Finland, Perkele!
Tzadilaisesta se voi tuntua sille, mutta se on kaukana tästä todellisuudesta!
Kehiä käyttävät erittäin paljon myös Tzadilaiset!

Johan suurimmassa osassa autoilijoita pelkästään Helsingissä ajaminen aiheuttaa pakokauhua, saati sitten ruuhkassa ja liukkaassa kelissä.

Et taida tuntea sieniä kovin hyvin, sillä juttusi ovat kärpäs-sieniä syöneen tarinoita hallusinaatioistaan!

Meillä täällä Suomessa, liukas keli talvella on normaali olo-suhde!

Ruuhka!? 

Tzadilaiset osaavat tehdä sen ihan itse kun hitusenkin ääliö-säteilyä (H₂O) tulee taivaalta missä tahansa muodossa!

Mainittu epätasaisuus uusissa asvalteissa on mainittu aiemmin kopioiduissa Ylen kainalojutusta. Ja miksi nykyään sitten niin? Liikenne on kasvanut ja se taas kuluttaa asvalin nopeammin urille, ja huonot talvet taas rikkoo kokonaan suuria potholeja asvalttiin.

No, jos et tajua mikä ero on "vanhalla" asfaltilla, emulsio-asfaltilla tai betoni-asfaltilla, niin vaikea on lukutaidottomalle/uskovaiselle yrittää selittää planeetta-mekaniikkaa tai puhua ekso-planeetoista! 

Minä en ole uria päässyt syyttämään yli vuosikymmeneen tie-pinnoitteen huonosta kunnosta! Ellei pinnoituksesta ole vuosikymmeniä millään kelvollisella pinoitteella!
Kaikkein pahin ongelma havaintojeni mukaan ovat pinnoitteeseen syntyvät reiät!

Esimerkiksi Kalasataman kiertoreittiä on jo korjattu keskellä talvea, vaikka siitä ei juuri raskaat aja. Samoin Vuosaaren sillan korjauspaikat ovat kuluneet pois vajaassa talvessa.

Kumpi oli ongelma? Urat vaiko reikäisyys?
Mitä pinnoitelaatua siinä paikkauksessa käytettiin? 

Jos tie pettää raskaan kaluston alla, niin vika on selvästi tien tekijässä/suunnittelijassa! (nähty monasti).

Liikenne kasvaa, ja yhä useammat miljoonat nastat hakkaa asvalttia rikki, ja tulosta näemme koko ajan ympärillämme.

Ainoastaan sinun pienessä ympyrässäsi! 
Minä en sitä Oulu-hankoniemi välillä huomaa tai raisio-joensuu välissä!

Mielestäni katujen ja teiden omistaja saa määrätä käytettävät renkaat miten tahtoo. Aivan kuten ulkomaillakin.

Hienoa! Minä voin tulevaisuudessa lätkäistä 1000% lisän jokaiselle nasta-renkaattomalle Tzadin keikalle! 
Vaikkapa viimeiseksi meilahden pikku-sairaalalle! Muistutan edelleen siitä, missä/mistä Tzadi on ainoastaan oma-varainen! Ja tähän ei kelpaa se, että Tzadista löytyy tekijöitä, koska ei löydy todellisessa maailmassa!

Ulkomaat eivät ole Soumi, Finland, Perkele, edelleenkään!

Tai sitten mennään siperiaan, vertailukohteena! 

Kylläpä uskosi on vahva, etteivät helluntalaisetkaan sinulle pärjää!  :o

Jotenkin kyllä luulen, että tuo suolaus on suurin syy asfaltin kulumisen. Missä  ei suolata kestää tiet ja parempi ajella muutenkin.

Hsssss!   
Rikot virallista uskoa! Suola (NaCl/KCl/CaCl2) on epähygroskooppinen aine virallisesti!

Ei nouse sekään aika ilman ketjuja yhdessä renkaassa.
Taitaa mennä enempi vetotapatappeluksi...

Viha-puhetta! 
Uskovien loukkaaminen on jo melko törkeää, koska heille fysiikanlait ovat tuntemattomia! 
Neli-veto on aina ylivoimainen ja kitkat pitävät jäällä nastoja paremmin!