Kitkat vs. nastat pysytään suomen oloissa

Kiitos!

Mutkat suoriksi vetämällä voisi sanoa Kitkan olevan käytettynä parempi suurimmalla osalla mittausmenetelmistä. Mutta, erot ovat kyllä todella pieniä.

Mutta taulukko selittää sen, miksi kovin moni kitkakuski kertoo pidon pysyvän pitkään tasaisena.

Tuosta aiheestahan sais testin: käytetyt merkkirenkaat vai halvat uudet. Kustannuserä taitaa olla liki sama. Onhan tuossa linkitetyssäkin noita halpiksia ollut mukana, mutta Insa Turboa en ha-renkaana ole edes nähnyt eikä cordiantin tai yokohamankaan jälleenmyyjiä ole Länsi-Suomessa osunut silmiin. Gt radialia ja Bf goodrichiä näyttää markettien parkkiksilla vilisevän ainakin nastarenkaina.

Ei nyt oikeastaan mua liikuta, mutta paljon näkyy halpisrenkaita tai aivan finaaliin ajettuja renkaita parkkipaikoilla jos niihin kiinnittää huomiota.

Tosin käytettyyn renkaaseen vertaaminen taitaa olla turhaa, kun kulunut rengas on aina yksilö. Ellei niitä kuluteta jossain testipenkissä varta vasten muutamaa sarjaa.

Mitäs mieltä porukka on käytettyä ostaessa?
Kumpi parempi, ostaa käytetty, noin 6-7mm pinnalla oleva nastarengas vai käytetty, noin 6-7mm pinnalla oleva kitkarengas?

Tänään oli Jyväskylässä aamulla tiet "peilikuurassa", ihmettelin miksien etuvetoautolla pääse risteyksistä eteenpäin. Noh, eturenkaista lähtenyt nastoista kovametallikärjet huis kuuseen, pito luokkaa onneton jäällä.

Kuinka "nopeasti" nastarenkaan ominaisuudet heikkenevät? Rauhallisella ajolla varmaan nastatkin pysyvät kohtuu hyvässä kunnossa, eivät irtoile tai mene poikki...

Näin siinä käy kun nastat muuttuukitkoiksi.

Noita on kaikkialla. Johtuu tästä aaltoilleesta säästä. Lumi sulaa, menee asfaltin rakoihin, jäätyy ja halkaisee asfaltin. Sulaa uudestaan, lisää vettä rakoihin, jäätyy ja halkeaa lisää.

No onhan se jo pariin kertaan mainittu, että nastarenkaat ovat välillisesti syynä:

1) nastiksien vuoksi käytetään isompaa kivikokoa, joka jättää isommat välit kivien väliin, josta sitten bitumin hävittyä tai lohjettua vesi pääsee tunkeutumaan ja jäätymään ja rikkomaan

2) nastikset kuluttavat bitumia pois, jolloin se vesi pääsee sinne väleihin helpommin

Suomi nyt ei ole ainoa paikka maailmassa, jossa asvaltilla oleva vesi jäätyy yöaikaan ja sulaa päivällä ja jäätyy yöllä, jne.

Huomasin yhden lisäsyyn tässä asuntokadulla: aurakuskit veteli monta kertaa aura maassa tätä katua eestaas, vaikka oli paljaalla asvaltilla ja plussaa tulossa. Muutamasta kumpukohdasta aurat repivät kiven tai kaksi irti, ja nyt viikkoa myöhemmin noissa kohdissa on jo puolen neliön reikiä ja yhä suurenevat.

p.s. alan käyttää sanaa nastis, koska se on sympaattisempi ja hieman naiivi nimitys ja näin ollen tulee sellainen isällinen huolenpito mieleen, että saahan ne pojat nastiksilla ajaa jos luulevat niistä hyötyä olevan

No onhan se jo pariin kertaan mainittu, että nastarenkaat ovat välillisesti syynä:

1) nastiksien vuoksi käytetään isompaa kivikokoa, joka jättää isommat välit kivien väliin, josta sitten bitumin hävittyä tai lohjettua vesi pääsee tunkeutumaan ja jäätymään ja rikkomaan

2) nastikset kuluttavat bitumia pois, jolloin se vesi pääsee sinne väleihin helpommin

Suomi nyt ei ole ainoa paikka maailmassa, jossa asvaltilla oleva vesi jäätyy yöaikaan ja sulaa päivällä ja jäätyy yöllä, jne.

Huomasin yhden lisäsyyn tässä asuntokadulla: aurakuskit veteli monta kertaa aura maassa tätä katua eestaas, vaikka oli paljaalla asvaltilla ja plussaa tulossa. Muutamasta kumpukohdasta aurat repivät kiven tai kaksi irti, ja nyt viikkoa myöhemmin noissa kohdissa on jo puolen neliön reikiä ja yhä suurenevat.

p.s. alan käyttää sanaa nastis, koska se on sympaattisempi ja hieman naiivi nimitys ja näin ollen tulee sellainen isällinen huolenpito mieleen, että saahan ne pojat nastiksilla ajaa jos luulevat niistä hyötyä olevan

Esitän edelleen saman vasta-argumentin: Miksi Pohjois-Pohjanmaalla on jopa 20-30 vuotta vanhaa asvalttia missä ajetaan vain periaatteessa nastarenkailla eikä tällaisia ongelmia ole? Siellä ei käytetä ainakaan suolaa ja kivikoko on mitä on.

Täällä ainakin jotkut tiet tuntuu olevan jatkuvasti rikki ja jotkut tiet taas koskaan mitään vikaa. Etenkin herkemmin menee nuo uusitut asvaltit rikki kuin vanhat. Eikö ne enää osaa?

Esitän edelleen saman vasta-argumentin: Miksi Pohjois-Pohjanmaalla on jopa 20-30 vuotta vanhaa asvalttia missä ajetaan vain periaatteessa nastarenkailla eikä tällaisia ongelmia ole? Siellä ei käytetä ainakaan suolaa ja kivikoko on mitä on.

Siihen voi olla syynä pienempi kivikoko, mistä sitä tietää millainen se on ennen ollut? Pienemmällä kivikoolla asvaltti tuntuu taisaisemmaltakin pitkään ja on hiljaisempi ajaa.

Se, että ongelmia ei ole joillain teillä, ei poista sitä seikkaa miksi niin monet tiet lähtee kuoriutumaan. Yhtenä syynä muiden joukossa voi olla käytety menetelmät. Liikennevirasto varmaan tietää onko tietyn urakoitsijan tai tietyn tuotteen tiet enemmän tai vähemmän herkkiä nykymenolle.

Ylelläkin oli uutinen, että uudet nastarenkaat tuhoaa tietä nopeammin kuin vanhat, vaikka ajateltiin käyvän päinvastoin. Tutkimus vielä kesken.

Kivi kokoa tai ei niin selittäkää tämä!  Lähi tiellämme joka on asvaltoitu oli ehjä pinnoite 10 vuoden ajan, 4-vuotta sitten alkoi sitä tietä ajaa noin 150-300 rekkaa ympäri vuorokauden kun suuri tukkuliike aloitti tominnan, nyt se ennen pääasiassa henkilö autoilla nastarenkain  ajettu tie on ihan halkeillut ja suuria reikiä täynnä, yhdessäkään rekassa tuskin on ollut nastarenkaita joten se akselipaino on tien tappanut vaikka renkaat onkin nastattomat, toki selvää että tuollainen rekkaralli on tielle ylivoimaisen kuluttavaa eli henkilöautojen paino nastarenkain ei riittänyt rikkomaan tietä 10 vuodessa vaan rekat masallaan tuhosivat alle puolessa tuosta ajasta.  Tiessä näkyy selvästi paripyörien urat sekin tukee sen massan aiheuttamaa tuhoa. En väitä kuitenkaan etteikö nastarenkaat kuluta tiestöömme uria kun me ajamme aina samassa kohtaa sitä tietä, mutta raskas liikenne tekee nopeammin sen tuhon kuin kevyt kalusto.

No kyllä täältä teitä löytyy, joissa on tie alunperin tehty sen mukaan ettei raskasta kalustoa siinä aja. Eli tien pohja ei ole mitenkään erityisen tukeva. Jos siihen sitten laitetaan rekkaliikennettä, pohja pettää ja asvaltti painuu urille. Jos pohja on pehmeä, pinta joustaa raskaiden alla ja tuo sitten osaltaan rikkoo pintaa kun tarpeeksi kauan ajellaan. Eli pinta joustaa kuten jäänpinta. Jäällähän ei rekalla kovaa kannata ajaa...

Kyllähän sen aina silmällä näkee onko urat kulumisuria vai painumisuria.

Tuo asfaltin kuluminen kyllä on nykyasfalteilla nopeata. Jyväskylässäkin tosiaan laukaantietä paikattiin viime syksynä, korjatut paikat lähtevät jo irti...

Toivakka-kangasniemi "vanha tie". Milloin lie asfaltoitu, joskus 80-luvulla? Jokatapauksessa, onhan se kulunut ja korjauksiakin joskus hyvän aikaa sitten tehty, muttei se rikki ole.

Miten muistelisin jonkun täällä(kin) purnanneen, että kun asfaltointi-alan kartelli paljastui 2000-luvulla, niin kilpailun myötä asfaltin laatu on romahtanut? Jyväskylä - Jämsä välille tehtiin 2015 uutta asfalttia ja viikon vanhana täristi jo aivan tolkuttomasti. Ajoin autolla tuolloin siitä ja piti ihan pysähtyä kokeilemaan onko pyörä löysällä tjsp. Siinä pientareella kyykkiessä aloin kuuntelemaan ohiajavien autojen rengasääniä, joista kuului sama "HRHRHRHRHRHRHRHRHRHRHRHR" minkä vuoksi olin pysähtynyt. Kun tietä katsoi sivusuunnasta aivan tien pinnan tasosta, huomasi asfaltin olevan pienillä aalloilla koko tien leveydeltä, ilmeisesti monen kilometrin matkalta.

No kyllä täältä teitä löytyy, joissa on tie alunperin tehty sen mukaan ettei raskasta kalustoa siinä aja. Eli tien pohja ei ole mitenkään erityisen tukeva. Jos siihen sitten laitetaan rekkaliikennettä, pohja pettää ja asvaltti painuu urille. Jos pohja on pehmeä, pinta joustaa raskaiden alla ja tuo sitten osaltaan rikkoo pintaa kun tarpeeksi kauan ajellaan. Eli pinta joustaa kuten jäänpinta. Jäällähän ei rekalla kovaa kannata ajaa...

Kyllähän sen aina silmällä näkee onko urat kulumisuria vai painumisuria.

Tässäpä tie, jossa ei ole ajanut koskaan täyspitkä yhdistelmä tai kuorma-auto (ei mahdu siltojen alta).
https://www.google.fi/maps/@60.8589915,26.7469824,3a,26.3y,71.95h,82.92t/data=!3m6!1e1!3m4!1sN76y5yUnp6ZvwootOV9Jyg!2e0!7i13312!8i6656

Asfaltti on peräisin 90-luvulta (alusta), hlö-autoja siinä kulkee ~5000 vuorokaudessa.
Nastarenkaat ovat pikkuhiljaa kaivertaneet tuohon kohtaan uran mutta silti tien asfaltti on ehjää. Pyörätie päällystettiin joskus 80-luvun alkuvuosina.

Kotikatuni asfaltti laskettiin 1978. Paikkaustarvetta on alkanut esiintymään vasta viime vuosina ohentumisen vuoksi ja siksi se toissa kesänä uusittiinkin. Mutta uudessa asfaltissa on jo nyt halkeamia, vaikka alkuperäinen kesti moitteetta nastoilla revittämistä mainiosti 37 vuotta.

VT6 päällystettiin kahdesti 2000-2003 ja uusittiin 2014 luokattoman huonon kunnon takia ja tällä hetkellä siinä on jopa kahden asfalttikerroksen syvyisiä reikiä. Muttei ainuttakaan nastan aiheuttamaa uraa.
Rutumin mutkan kohdalla vanhan tien asfaltti on kotoisin 80-luvulta ja se on vieläkin hyvässä kunnossa. Vaikka "jokunen" nastarenkaallinen autokin on siitä yli kulkenut vanhan nastasäännön mukaisilla piikeillä.
https://www.google.fi/maps/@60.6049235,26.1166261,3a,75y,236.33h,82.67t/data=!3m6!1e1!3m4!1sM4ONY3JnatZwjI4sKcE-Ow!2e0!7i13312!8i6656

Tässä kohden asfaltti on räjähtänyt täysin raskaan kaluston rasituksen takia, vaikka tie on "suunniteltu" suurille painoille (erikoiskuljetukset) ja valtaville automäärille.
https://www.google.fi/maps/@60.6428321,26.2314791,3a,75y,53.08h,65.38t/data=!3m6!1e1!3m4!1s7Ay420WDqWJFcbgFJ7JDLw!2e0!7i13312!8i6656

Joten jotakin meni pieleen 2000-luvun alussa kun tietä tehtiin (sama paikka on pettänyt monasti).

Nykyisin käytössä oleva asfalttibetonipäällyste on rektumista ja syvältä/poikittain. Ei kestä talvea (jäätymistä) ja on järkyttävän reikäistä ja koloista uudesta pitäen, mikä osaltaan juuri aiheuttaa sen heikon pakkasen keston.

Kyllähän joku vidiootti yritti tännekkin kopioida hollantilaisten "hiljaista" asfalttia (päästää veden lävitseen), mutta "kenraali talvi" opetti ingenjööriä, kuten hitleriä aikoinaan.
Hommassa kävi kuten betonitie-kokeilussa nastola-lahti välissä. Vähin äänin palattiin entiseen, kun siperia opetti, miten asiat toimivat.

Sanotaan näin, että rullaluistelu tekee asfaltista yllättävän tuttua, ihan eri tavalla kuin autoillessa ja nimenomaisesti kuluneena.

Esitän edelleen saman vasta-argumentin: Miksi Pohjois-Pohjanmaalla on jopa 20-30 vuotta vanhaa asvalttia missä ajetaan vain periaatteessa nastarenkailla eikä tällaisia ongelmia ole? Siellä ei käytetä ainakaan suolaa ja kivikoko on mitä on.

Tarkalleen missä päin on tieosuuksia jotka ovat kestäneet vuosikymmenien nastaraiskauksen?

Tarkalleen missä päin on tieosuuksia jotka ovat kestäneet vuosikymmenien nastaraiskauksen?

Taisipa Mikan tuossa esittää tapauksen. Mm. pohjois-pohjanmaalla näitä teitä löytyy.

Meinasin laittaa kitkat viikonloppuna alle. Onneksi en laittanut. Oli meinaan nastoillakin liukasta aamulla, kun sivutiet oli mustalla jäällä. Toki päivällä tiet suli. Samaa muut totesi kaffeella, että ei tehnyt mieli kokeilla kaasulla onko liukasta. Itsellä piti vähän nelikolla kokeilla ja totesin, että parempi ajaa nätisti.

Taisipa Mikan tuossa esittää tapauksen. Mm. pohjois-pohjanmaalla näitä teitä löytyy.

Meinasin laittaa kitkat viikonloppuna alle. Onneksi en laittanut. Oli meinaan nastoillakin liukasta aamulla, kun sivutiet oli mustalla jäällä. Toki päivällä tiet suli. Samaa muut totesi kaffeella, että ei tehnyt mieli kokeilla kaasulla onko liukasta. Itsellä piti vähän nelikolla kokeilla ja totesin, että parempi ajaa nätisti.

Kieltämättä tuo päällyste näyttää hyvältä ollakseen noin vanhaa. Katselin juuri googlemapsin kuvia Minneapolisin alueelta. Siis tuolla nastarenkaat kielletty ja talvikelejä kyllä riittää, sekä autoja asfalttia kuluttamaan. Tiesuolan käyttö on myös runsasta. Asfalteissa selviä railoja/halkeamia ja hyvin pystyy päättelemään asfaltin olevan paikoin monta vuotta vanhaa.

Kieltämättä tuo päällyste näyttää hyvältä ollakseen noin vanhaa. Katselin juuri googlemapsin kuvia Minneapolisin alueelta. Siis tuolla nastarenkaat kielletty ja talvikelejä kyllä riittää, sekä autoja asfalttia kuluttamaan. Tiesuolan käyttö on myös runsasta. Asfalteissa selviä railoja/halkeamia ja hyvin pystyy päättelemään asfaltin olevan paikoin monta vuotta vanhaa.

Lisäyksenä vielä, että selviä uria ei meinaa asfaltista löytää. Vertailuksi sitten, vaikka länsiväylän päällyste.

Voisiko erona olla vaikka asvaltinlaatu?