Kitkat vs. nastat pysytään suomen oloissa

Ajetaanhan siellä hiekkatielläkin nastoilla.  Eli laitetaan vaan nastojen piikkiin

No nyt on sellainen logiikka, jota ei voi kukaan kiistää 

Tuota sinun logiikkaasi käyttäen raskaalla kalustolla ei ole mitään tekemistä esim hiekkatien painumisen kanssa, jossa raskas liikenne liikennöi usein

Ja ennenkuin vingutaan että hiekkatie ja päällystetty tie on eri asia -niin on, mutta tehdäänkö pohjatyöt muka eri lailla? Pitäähän sen hiekkatienkin kestää 

Hiekka- eli sora- eli päällystämättömien teiden tekemisessä lienevät laskennallinen kuormituksen kesto mitoitettu eri tavalla, kertokoon lisää hän jonka tietämykseen nämä kuuluvat.
Kun päällystämätön tie on kovalla kuormituksella niin se vaatii paljon enemmän hoitoakin, ja siksi juuri teitä päällystetään että niitä ei tarvitse hoitaa ja kunnostaa niin paljon.

Ja näiden kuormitusasioiden takia varmaankin päällystetyt tiet tehdään kantavimmiksi kuin n.s. soratiet.


Yksittäisen ihmisen kannalta varmaan se usein käytetty soratie on merkittävä, mutta tonnikilometreittäin voisin kuvitella että soratiet ovat kuriositeettiä.
En tiedä löytyykö jostain tilastoja, ei kiinnosta niin paljoa että alkaisin hakemaan.

Hiekka- eli sora- eli päällystämättömien teiden tekemisessä lienevät laskennallinen kuormituksen kesto mitoitettu eri tavalla

Hevonkukkua.

Kotopuolessa linnuntietä n.5km päässä on kaksi kunnioitettavan kokoista turvesuota jonne johtaa hiekkatie. Tuo tie ja nuo suot ovat vanhan väen mukaan olleet tuossa "iät ja ajat". Joten tien on jotenkin oltava mitoitettu raskaalle liikenteelle ja tuota hiekkaosuutta on 90-luvun alussa parannettukin, mutta silti siitä ajetaan tiekarhulla läpi joka toinen kuukausi kun tie painuu reunoilta alaspäin rekkojen painon henkilöautojen nastarenkaiden takia.

Eikä tuolla tiellä niin älyttömästi ole liikennöintiä. Talvisin 1-2 yhdistelmää per päivä, kesällä harvemmin.

Hevonkukkua.

Kotopuolessa linnuntietä n.5km päässä on kaksi kunnioitettavan kokoista turvesuota jonne johtaa hiekkatie. Tuo tie ja nuo suot ovat vanhan väen mukaan olleet tuossa "iät ja ajat". Joten tien on jotenkin oltava mitoitettu raskaalle liikenteelle ja tuota hiekkaosuutta on 90-luvun alussa parannettukin, mutta silti siitä ajetaan tiekarhulla läpi joka toinen kuukausi kun tie painuu reunoilta alaspäin rekkojen painon henkilöautojen nastarenkaiden takia.

Eikä tuolla tiellä niin älyttömästi ole liikennöintiä. Talvisin 1-2 yhdistelmää per päivä, kesällä harvemmin.

Hevonkukkua?

Hmm.
Tie on ollut iät ja ajat, ainakin autot on muutamassakin kymmenessä vuodessa muuttuneet aika paljon.
70-luvun alussa taisi yhdistelmien kokonaispaino olla 35 tonnia, 80-luvulla 48 tonnia, nyt 60 ja erikoistapauksissa paljon enemmänkin.
Saati myös turpeenajossa legendaariset ylikuormat.

Mille massalle tuo iät ja ajat rakennettu tie oli rakennettu?

On aivan varma että vähemmän käytetty soratie tehdään ihan eri kantavuuksille kuin vilkkaasti liikennöity ajoväylä jolla on oletuksena runsas raskas liikenne.

Raskas liikenne mankeloi tien rikki, mutta tässä varmaan aikaisemmin keskusteltiin päällysteen kulumisesta, ei massalla pilaamisesta.
Ja ei sekään taida olla raskaan liikenteen syy jos tiellä ei ole painorajoitusta ja yhdistelmä on laillinen?

nyt 60 ja erikoistapauksissa paljon enemmänkin.
Saati myös turpeenajossa legendaariset ylikuormat.

76t nykyisellään kokonaispaino ja edellä mainittuun paripyörä/ykköspyörä-vertailuun liittyen tuo paino vaatii lain mukaan riittävästi paripyöriä yhdistelmään.

Väittäisin myös että tien kuluminen urille, tai reunojen painuminen painon vuoksi ovat eri asioita?

Hevonkukkua?

Kyllä, sillä vaikka tie tehtäisiin tarpeeksi kestäväksi, niin ajan mittaan se kyllä antautuu

Mille massalle tuo iät ja ajat rakennettu tie oli rakennettu?

Maalaisjärkeä käyttäen; tie rakennettiin sen ajan massoille. Ja oletettavasti päivittivät tuolloin 90-luvun alussa tien kantopitoisuudet tämän päivän standardeihin. Tai näin ainakin luulisi, kun vetivät tiehen aika hyvästi lisää materiaalia ja käytössä oli jyrät aineen tiivistämiseen.

Raskas liikenne mankeloi tien rikki, mutta tässä varmaan aikaisemmin keskusteltiin päällysteen kulumisesta, ei massalla pilaamisesta.

Keskusteltiin siitä mikä aiheuttaa urat. Meneppä tien reunalle mitan kanssa ja mittaa päällystekerroksen paksuus ja sen jälkeen mittaa uran syvyys. Miten selität sen ilmiön jos ura on syvempi, kuin mitä päällystekerros on paksu?  Mikähän mahtaisi olla syynä, että päällyste painuu? Sillä tätä nastarengaslogiikkaa käyttäen, päällyste olisi ollut jo hyvän aikaa puhki jos urien syynä olisi nastat

Kuluminen ja painuminenhan ovat kaksi eri asiaa. Nastarenkaat kuluttavat epäilemättä pinnoitetta nastattomia enemmän, aiheuttaen kulumisuria, kun taas raskas liikenne aiheuttaa painumisuria päällysteen painuessa montulle. 
Toki painuuhan se pinnoite henkilöautojen allakin ajan myötä.

Tien päällä liikkuessa kyllä usein huomaa henkilöauton istuvan aika täydellisesti uriin, siinä missä raskaiden ajoneuvojen raideväli ylittää urien leveyden selkeästi.

Ei nastakuskeja demonisoida pidä, mutta onhan se nyt ihan maalaisjärjenkin vastaista väittää, etteikö kovametallinen nasta kuluttaisi tietä selkeästi kumia enemmän.

Paskan marjat. Pari erikoisesimerkkiä, joissa raskas kalusto on aiheuttanut painaumaurat. Kirjoittajat itsekin viittaavat tiettyyn tienpätkään eikä koko Suomeen.

Raskaan kaluston jäljiltä voi jäädä mainittuja painaumauria. Jos on kulumisuria raskaan kaluston jäljiltä, on tosi harvinainen tapaus (tiellä vain maitoautot, tukkirekat).

Kannattaa katsoa linkkini ajatuksella, puhumattakaan siitä, että näkee ne omin silmin ja  luistellen kokee ne.

VT6 tehtiin 2000-luvun vaihteessa uusiksi (leveäkaistatie) linkkaamissani kohdissa sen aikaisen parhaan tiedon valossa (toivottavasti) ja silti sen tekemisessä pohjien osalta ryssittiin raskaasti.
Louhetta on liki parisen metriä ja silti silta joka hyppyytti honda civicciä iloisesti vanhalla VT6:lla loikkauttaa volvoa vieläkin kolme vuosikymmentä myöhemmin.

Tien pinnoite hajoaa silti joka talvi jännittävällä tavalla tuoreehkolla pinnoitteella, vaikka hyvin bitumipitoinen tie on kestänyt 5000 ajoneuvoa vuorokaudessa neljän vuosikymmenen ajan.
((365*5000)*37)=67 525 000 ylityskertaa liki samoille jäljille!

Vaikka siitä miinustaisi puolet tai 3/4 osaa, niin se on jännittävän paljon huomioiden asfaltin kuluma 20cm leveydellä, mikä ei viittaamillani VT6 pätkillä taatusti toteudu (leveäkaistatie).

95% asvalttipäällysteiden kulumisurista johtuu nastoista. Vai miksi esimerkiksi Saksan maanteillä ja autobahnoilla, esimerkiksi Münchenin kehäteillä, ei ole mitään kulumisuria vuosienkaan jälkeen, kun taas Kehä 1 ja Kehä 3 on kulumisurilla yhden talven jäljiltä.

Mahtava oikopäätelmä! Kuulostaa ihan vihreiden logiikalle!

Saksassa on munichin kehäteillä routaa ja jäätyminen/sulaminen kertoja vuodessa?

Kerran, vaiko kaksi? Vaiko ei kertaakaaan!

Viittasin jotain ohutta tusinatien betoni-osuudesta nastola-lahti väliltä.....   

Ja kummasti ne kulumisurat eivät synny kesän aikana, jos päällyste on vaihdettu keväällä, vaan vasta nastarengaskauden alkaessa. Silloin alkaa mustaan asvalttiin muodustumaan harmaampaa uraa, koska ensin siellä lähtee bitumia irti.

Viittaan yllä sanottuun hyvin vahvasti!

Asvaltti on valoherkkä materiaali sattumoisin.....

Nicéphore Niepce onnistui jo vuonna 1826 tuottamaan pysyvän valokuvan asfalttipalaseen heliografiamenetelmällä. Valotusaika oli 8 tuntia. Daguerrotypia levisi maailmalle uutena miniatyyrimaalaus- ja muotokuvausmenetelmänä. Daguerrotypia oli positiivimenetelmä mutta täysin erilainen kuin myöhemmät filmiin perustuvat positiivimenetelmät.

Minkähän väristä betoni on?
Tai tuore asfaltti?   

Onko täällä joku vielä, joka ei tätä ymmärrä tai allekirjoita?

ON!

En allekirjoita! Enkä suostu siihen, ettet sinä ymmärrä! Tai siis ymmärrät, kuten tzadin vihreät! Lainaten erästä mainoslausetta, "Kaukana tästä todellisuudesta!"

Vai meneekö tämä taas modernien ledien keskustelu-tasolle? Tai vielä enemmän länsi-metroon päin?




Jaksan yhä edelleen hämmästyä, joko totaalisen tietämättömyyden suomalla varmuudella sanottuun, tai sitten kyseessä on voimakas älyllinen epärehellisyys!

Noo, täällä aika moni muukin kuin minä kirjoittaa n.s. kieli poskessa, ja ihan hyvää läppää!
Ei näitä juttuja nauramatta lue!

Asfaltti on valoherkkä aine, mutta vielä valoherkempää siitä kohtaa josta (nasta) renkailla on ajettu yli, ja nekin urat on raskas liikenne aiheuttanut!
Paripyörillä on tunnetusti sellainen ominaisuus että se kuluttaa vain sisemmän pyörän kohdalta asfalttia, naamioi sillä tavalla aiheuttamansa kulumisen henkilöautojen syyksi.

Ne kapeat urat johtuvat siitä että auton massasta suurempi osuus jää urissa paripyörien ulommalle renkaalle ja siksi sisemmät renkaat pääsevät sutimaan ja siten kuluttavat tietä kiihtyvällä vauhdilla!
Ja vaikka ne sisemmät renkaat olisivat ilmassa niin ilmassa tyhjää pyöriessään ilmavirta kuluttaa tietä, katsokaa vaikka tuulisella ilmalla hiekka- eli sora- eli päällystämätöntä tietä, miten tuuli pöllyttää hiekkaa ja siten kuluttaa tietä.

Kanarian saarten hiekka on kuulemma lentänyt Saharasta, eli ei kannata väheksyä yhtään tätä teoriaa!

Lisäksi valoherkkyys alkaa juuri renkaanvaihtokaudella eikä aiemmin päivän jo lyhentyessä tai myöhemmin päivän ollessa lyhyimmillään.

Samoin parkkihallien hidastemuoviin tulleet urat ja perkkihallien betonipäällysteen urat johtuvat parkkihallien sisällä olevista huonoista valoista. Muualla maailmassa, esimerkiksi Espanjassa tai Italiassa nämä hidastemuovit eivät kulu, mutta se johtuu siitä, että heillä on paremmat lamput parkkihalleissa.

Vai onko sittenkin syynä raskas liikenne, joka salaa öisin käy ajamassa 2,1m:n vapaakorkeus parkkihalleissa, tosin miksi ne vain Suomessa tätä tekisi? Vai olisiko ehkä syynä parkkitalojen routiminen. Kyllähän kaikki on nähnyt kotonakin, miten olkkarin lattia voi routia ja aiheuttaa selvät kulumisurat, aivan kuin joku olisi ajellut nastarenkailla olkkarissa, mutta nastarenkaista ne ei johdu.

Rauhoitutaampas taas vähäsen. 

Samoin parkkihallien hidastemuoviin tulleet urat ja perkkihallien betonipäällysteen urat johtuvat parkkihallien sisällä olevista huonoista valoista. Muualla maailmassa, esimerkiksi Espanjassa tai Italiassa nämä hidastemuovit eivät kulu, mutta se johtuu siitä, että heillä on paremmat lamput parkkihalleissa.

Oletkos tutkinut koskaan veden vaikutusta noihin hidaste-"muoveihin" jäätymis/sulamis-sykleissä?

Lisäksi muovin kulutuksen kesto on jotain aivan muuta kuin minkään tienpäällystysmaterilaalin.

Kummasti nuo teräksiset hidastetöyssyt kestävät...   

Muuten aika harvassa parkkihallissa on asvalttia materiaalina.

Vai onko sittenkin syynä raskas liikenne, joka salaa öisin käy ajamassa 2,1m:n vapaakorkeus parkkihalleissa, tosin miksi ne vain Suomessa tätä tekisi? Vai olisiko ehkä syynä parkkitalojen routiminen. Kyllähän kaikki on nähnyt kotonakin, miten olkkarin lattia voi routia ja aiheuttaa selvät kulumisurat, aivan kuin joku olisi ajellut nastarenkailla olkkarissa, mutta nastarenkaista ne ei johdu.

Bitumia enemmistönä tie mustuu ajo-uriltaan jos se kuluu kovin nopeasti, verrattuna ajamattomaan kohtaan. Eli aina kun nasta hakkaa pois sen valosta tumman harmaaksi muuttuneen µm palasen, paljastuu sen alta mustaa bitumia. Jos pinta on edelleen harmaa, syy on betonissa, jota tänä päivänä hinnan kiroista johtuen työnnetään törkeitä määriä asfaltin sekaan. Asfalttibetoni on nykyisin täysin väärä sana, pitäisi puhua betoniasfaltista.

Betonin kasvanut määrä on lisännyt asfaltin pakkasrapautumista järkyttäviä määriä, minkä vuoksi se kuluu sekä raskaan renkaan alla ja nastoista monin verroin nopeammin kuin bitumi-pitoinen tiepäällyste! 

Jopa kartelli-asfaltti oli hyvää verrattuna nykyisiin kuriin, joita tiellä lasketaan.

Tänään huomasin asian viimeksi E18 ajaessani. Verkosto-halkemia pirusti muutaman vuoden ikäisessä päällysteessä. Jopa 60-luvulla laskettu asfaltti parin kymmenen kilometrin päässä on paremmassa kunnossa, vaikka sen suomen viimeisen tikku-tehtaan tietä on yhdistelmätkin rullanneet melkoisesti tukki-kuormien kanssa.

E18 pinta on betoni-asfalttia, jossa asfalttia on nimeksi ja sen huomaa.

Jos et ymmärrä mekanismia, mikä betoniasfaltin rikkoo nopeasti, niin yritän selittää lyhyesti:
Hydrostaattinen shokki. Pinnassa pieni halkeama, jossa vettä. Iso auto ajaa sileällä renkaalla yli. Mikä antaa periksi, jos vesi ei siihen kykene?

Rengas 4 tonnin painon alla? Vaiko se pirskatin betoni myös?

Sitten lisäksi tarvitaan jäätyminen, jonka voima ylittää kevyesti kaiken mitä edes koko ison auton maksimimassa tekisi yhdellä renkaalla. Joten miksi talvet, joissa sahataan jäätymisen ja sulamisen välissä koko ajan rasittavat päällystettä?

Kuten sanottu, kotikatuani ovat hinkanneet ylämääkeekin sellaiset +300 autoa vrk ja vanhat nastasääntöjen mukaiset nastat ja silti ylityksiä on tullut melkein neljän vuosikymmenen aikana jonnilleen sen reilun 4 051 500 kappaletta ylämäkeen sutien (kulunein kohta). Asfalttia muuten siinä kohden oli vain sen 42mm paksuudelta soran päällä....
Päiväkodin kävijöitä en viitsi yrittää edes arvailla, neuvolasta puhumattakaan....   


Muuten kitkoilla ajajien kannattaa katsella kuinka paljon lamellien välissä on kiviä ja miettiä niiden massaa nastojen massaan verrattuna....     

Mulla ei ainakaan ole paljoa mitään kiviä. Tai on hitaassa ajossa mutta ekan kerran kun ajaa 80km/h, kuuluu ropinaa ja renkaat puhdistuu.

Muutenkin satunnaisia, erilaisilla ajolinjoilla sutien ajettavia pihateitä kannattaa verrata isoihin teihin, joissa saattaa peräjälkeen samoissa urissa hinkata sama määrä possujunissa eteneviä autoja niinä pahimpina teitä kuluttavina aikoina ,mitä tuolla pihatiellä xxx vuodessa 

Kulumisurat johtuvat nastarenkaista. Selviä potholeja aiheuttaa mainittu vesijääsykli, mutta kun puhuin kulumisurista, tarkoitin niitä. Miksi on väkisin puhuttava eri asiasta?

Tässä sattumoisin taas juttua: http://www.hs.fi/tiede/art-2000005137522.html

”Perinteisinä pakkastalvina ei tullut sulia jaksoja, ja päällysteet kestivät paremmin”, kertoo professori Leena Korkiala-Tanttu Aalto-yliopiston rakennustekniikan osastosta.

Asfaltti on etenkin nastarenkaiden kuluttamien urien kohdalta karkeampaa, mikä altistaa sen säävaihtelun aiheuttamille vaurioille.


Tyypillisimpiä vaurioita ovat erimuotoiset reiät tienpinnassa ja halkeamat asfalttilaattojen sauma-alueilla.

TIENPINTA on etenkin ajourissa epätasaista, ja siinä on pieniä kuoppia. Sulan aikana vesi kertyy kuoppiin ja asfaltissa oleviin mikrohalkeamiin. Yliajava liikenne vielä pumppaa vettä syvemmälle.

Kun tulee pakkasta, vesi asfaltin rakosissa jäätyy. Jäätyessään vesi laajenee, jolloin halkeamat levenevät ja syvenevät. Näin sulan aikana vesi pääsee taas tunkeutumaan syvemmälle.

Kun tämä toistuu toistumistaan, asfaltin sisältämät kivet alkavat pikku hiljaa irrota. Niiden mukana lähtee sideaine bitumia. Lopputuloksena asfaltissa on reikä.

Juuri kuten olen kirjoittanut. Mutta kai tämä on sitä salaliittoa ja älyllistä epärehellisyyttä. Ei voi kuin hattua nostaa, jos ns. salaliittoteorioita tässä vielä näkee eikä maalaisjärkikään auta.

1) nastarenkaat aiheuttavat kulumisuria

2) kulumisurat, eli nastarenkaat, edesauttavat tien rapautumista muutenkin.