Hyväänhän suuntaan tuossa ollaan menossa. Eihän tuo nyt tarkoita, että kaupasta saisi vain huonompia renkaita, vaan suositusten mukaan huonommat kelpaisi talvellakin. Suositusmerkinnät hiukan hakee, mutta hyvä juttu kaikenkaikkiaan. Varmasti kokonaisuudessaan kyse aika isosta ympäristön kuormituksesta.
Mielestäni tuossa suosituksessa (tai siis suomalaisten virkamiesten mukaan vaatimuksessa), on todellakin unohdettu skandinaavisen vaatimukset. Tosin mitäpäs meillä skandinaaveilla on asiassa merkitystä, kun koko skandinaviassa on vähemmän väkeä/autoja kuin saksassa.
Tuohon asian hyvyyteen ensialkuun en kyllä usko, ainakaan skandinaavisesta näkökulmasta.
Pölyäminen ei sinällään vähene merkittävästi, ennenkuin lopetamme hiekoittamisen ja nastarenkaiden käyttämisen. Niiden lopettaminen se vasta tuhoisaa olisikin skandinaavisesta näkövinkkelistä katsottuna.
Lehti-jutun mukaan tulokset ovat
nimenomaisesti meille huonompia.
Suomalaisille uudistus tietää talvioloihin ongelmia, sillä suosituksen saavat vain liukkaat talvirenkaat - ja jää- tai lumikelillä ajetaan jatkossa nykyistä huonommilla renkailla.
Uudistuksessa on kyse pyrkiä saamaan renkaista ympäristöystävällisempiä ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Vierintävastuksen pienentäminen saattaa laskea polttoaineen kulutusta useita prosentteja. Samalla halpenevat ajokilometritkin. Kumiseoksia ja kuvioita kehittämällä melua voidaan vähentää, samoin kuin renkaiden nostattamaa pölyä.
Jos minun talvinen polttoaineenkulutus laskee vaikkapa 5% (mikä on rajusti ylioptimistista) ja ajaisin vaikkapa 10tKm talvirenkailla. Keskikulutuksen ollessa 12L/100km. Tämä tekee 1200L 98E talvessa. Tästä pois 5% on 60L. Mikä on tämän 60L ympäristöhyöty? Rallisesti säästän tuolloin €96,- talvessa.
Entäpä jos joudun heikompien renkaiden vuoksi liikenneonnettomuuteen, joka vammauttaa minut invalidiksi? Mikä on tämän tapahtuman ympäristötase tällöin? Olettaen, että vammautumisen aiheuttamat kustannukset ovat 20 vuoden verotulot yhteiskunnalle ja hoitamiseni hinta. Tällöin olen aiheuttanut kustannuksia yhteiskunnalle erittäin merkittävästi enemmän kuin säästäisin ympäristöä tai rahaani seuraavana 35 vuotena noilla renkailla.
Jos hoitamiseni vaatii noin 120 000 rahallisen panoksen vuosittain, niin mikä on tuotto/panossuhde tuolla rengastuksen muutoksella, jossa ei huomioida skandinaavisia olosuhteita.
Tämä säästölaskelmakaan ei toteudu omalla kohdallani, sillä vollen LH ei pysty hyödyntämään kulutuksessa tuota yhtä hyvin kuin uusimpien autojen moottorinohjaus kykenee. Samaten hyöty kutistuu jos auton polttoaineen kulutus on luontojaan pienempi.
Skandinaaviset renkaat on kehitetty maksimaalista pitoa silmällä pitäen täkäläisiin olosuhteisiin pyrkien samalla minimoimaan melu ja vierintävastus.
Kumpi on vaakakupissa yhteiskunnan kannalta parempaa, vähentyneet liikenneonnettomuudet vaiko se pieni CO
2 päästöjen vähentyminen?
Vaikka tekniikka kehittyy, menee kotvanen siihen, että tulevat renkaat pystyvät samaan pidon osalta kuin nykyiset. Joten montako peltikolaria tai henkilövahinkoa mitätöi tuon EU muutoksen edes teoreettiset hyödyt täällä skandinaviassa?
Ymmärrän kyllä tuon direktiivin EU-näkökulmasta mutta skandinaavisesta en.
Tässä eräänä helmikuuna hollantilaiset sanoivat, talvea lumiseksi, kun siellä oli yöllä tullut lunta joka suli samantien sohjoksi. Siellä ajettiin silti sulalla motarilla, asfaltilla, joka päästää veden lävitseen. Kas kun sitä ei ole vielä määrätty pakolliseksi tänne!
