Kitkat vs. nastat pysytään suomen oloissa

Muistakaa kaikki, että ITSE KOITTAMALLA se selviää!! Ainakin ite suosin sitä taktiikkaa...
Ja toinen asia on, että minkälaisessa käytössä auto on.
Omasta mielestä se yksikin kerta riittää, kun vaimo, lapset kyydissä menee kylki edeltä tukkiauton keulaan, tossa peilijäisellä kotitiellä, jota joutuu jokapäivä 30km ajelemaan...
Onneksi testasin ensin itse kitkojen(nokian r) pitävyyttä... Säikähdin itsekkin aika pahasti, kun ekan kerran lähdin liikenteeseen... Oikeasti ajattelin, että saako tämmösiä edes myydä!!

Kumpi liukastelee ja on vaarallisempi - tukkirekka kesärenkailla vai h-auto kitkoilla?

Sen verran tarkennusta aikaisempiin kirjoituksiin että Ruotsin talvirengaslaki laajeni vuoden 2013 alussa raskaan kaluston vetoakselien talvirengaspakoksi.

Kumpi liukastelee ja on vaarallisempi - tukkirekka kesärenkailla vai h-auto kitkoilla?

Se kumpi ei aja tilanteeseen sopivalla tilannenopeudella ja ajoneuvo ei ole tämän vuoksi hallinnassa.

Muistakaa kaikki, että ITSE KOITTAMALLA se selviää!! Ainakin ite suosin sitä taktiikkaa...
Ja toinen asia on, että minkälaisessa käytössä auto on.
Omasta mielestä se yksikin kerta riittää, kun vaimo, lapset kyydissä menee kylki edeltä tukkiauton keulaan, tossa peilijäisellä kotitiellä, jota joutuu jokapäivä 30km ajelemaan...
Onneksi testasin ensin itse kitkojen(nokian r) pitävyyttä... Säikähdin itsekkin aika pahasti, kun ekan kerran lähdin liikenteeseen... Oikeasti ajattelin, että saako tämmösiä edes myydä!!

Tuo on kyllä hyvä, että kokeilee itse. Harmi vain, että kokeilumahdollisuudet on aika huonot, ellei ole ostamassa uutta autoa... nimittäin oikeastaan vain silloin talviaikaan on mahdollista löytää esittelyautot sekä nastalla että kitkalla. Toisaalta, millainen keli sattuu, on sitten toinen tarina.

Sen vuoksi itsekin varmaan luotin aina nastaan, koska ei "uskaltanut" kokeilla kitkaa -> olisi mennyt satoja euroja kankkulan kaivoon, jos ei olisikaan kitkat toimineet. Mutta kun uskalsi kokeilla, niin hoh kun on silmät avautuneet

Tässä voisi hyvin heittää psykologiasta tutun muutosprosessin vaiheet:

Niin, kun nyt omilla kokemuksillasi keulit, niin on täälläkin ajettu useita vuosia taksia ja yhdistelmää... ajoneuvoilla, joihin tuli muutamassa vuodessa puoli miljoonaa kilometriä tauluun. Toki ne ajat on jo takana päin.

En kokemuksillani keuli. Mutta sinä otit itse esiin sen, että 16 nastoilla ja yksi kitkoilla ja kitkat ovat yyber-hyvät!
Minä en ole ajanut koskaan yli 100tkm vuodessa, mutta en myöskään alle 20tkm vuodessa. Ja näillä näkymin se jatkuu eläkkeeseeni asti, ellen voita lotossa tms.

Ja tuo samalla autolla 5/5 talvea?!? Kuka ajaa samalla autolla kymmenen talvea? Heh. Tuossa pitäisi vaihtaa käytännössä päivittäin rengasta, koska jo parissa vuodessa tekniikka kehittyy ja vanhaa mallia ei kannata verrata uuteen.

Suhdeluku; 16/1 vs. 5/5.  Get it?
Vaihda joka toinen talvi kitkat/nastat samassa automallissa, jotta voit vertailla niitä renkaita keskenään.
Ja mitä tekniikan kehitykseen tulee, niin otappas ne testitulokset esiin ja vertaile vuosikymmenen kehitystä kiihdytys/jarrutus-matkassa.

Harvoin vuodessa tai kahdessa tapahtuu mullistusta. Kehitys kehittyy, muttei sentään Mooren-lain mukaisella nopeudella renkaissa. Tai nykyiset (kitka)renkaat pysäyttäisivät auton alle 5m matkalla 100km/h nopeudesta märällä jäällä.

Ja kuka ajaa kymmenen talvea samalla autolla?  No, olet sinä kyllä aika kaukana arjesta tuossa kommentissasi!
Suomessa on monia, joilla ei ole varaa vaihtaa autoa joka toinen vuosi. 

Sinällään psykologia näissä aina unohdetaan: mitä nastojen ropina sanoo aivoille? Psykologisissa tutkimuksissa aistittavat havainnot korostuvat ja tekevät muistijälkiä... esimerkiksi imureissahan pidetään tarkoituksella kovaa melua, koska kova imuteho yhdistyy aivoissa meluun. Sama esimerkiksi koskien hiustenkuivaajia.

Nastat vai kitkat?  Minä ne niitä kuule, ellen pidä ikkunaa auki. Joten voit unohtaa ainakin minulla sen psykologisen efektin.
Persdynolla minä siinä kohdin ajan, kuten olen aina ajanut pidon osalta. Korvat kertovat ehkä Yariksessa tms. "modernissa" autossa sen, mikä rengas on alla. 

Imureissa sitä äänekkyyttä on tehon merkkinä esiintynyt joskus 70-luvulla jne.... 

Mitä tuohon psykologiseen puoleen tulee, niin sanotaan näin, että schenkerin kuski raahasi minulle juuri äsken 30kg kovan paketin (IRF-2968).

Olisi mielenkiintoista tehdä tutkimus, jossa kuljettajia ajatetaan sokkona huonohkoilla nastarenkailla jäärataa ja asvalttirataa, sekä sen jälkeen loistavalla kitkarenkaalla samat... ja pitäisi vastata kumpi rengas piti paremmin. Ja vasta sen jälkeen näytettäisiin kellosta kummalla meni oikeasti paremmin, eli oli enemmän pitoa.

Helpompi tapa, poistetaan äänet kokonaan. Tai sitten manipuloidaan niitä halutulla tavalla asian selvittämiseksi.

Mielestäni esimerkiksi verotus (Oslon malliin) nastarenkailla olisi varsin perusteltavissa ja jättäisi valinnanvapauden kuluttajalle. Aivan kuten tupakointi. Jos haluat sitä harrastaa, maksat, mutta kokonaan sitä ei ole kielletty.

Oslon malli käy huonosti Suomeen, sillä ilmastomme ovat "hitusen" erilaiset!

Herra on hyvä ja lukee mainituista testeistä. Edellisin linkkaus oli testiin, jossa oli käytettynä nasta- ja kitkarenkaana 6mm renkaat ja 3mm renkaat. Molemmissa käytetyissä renkaissa kitkarengas pesi nastarenkaan myös jäällä. On se nyt vaikea uskoa, ei tässä voi muuta sanoa. Tuntuu hieman kuin olisi tiedemies aikana, jolloin kirkon totuus oli se, että aurinko kiertää maata;)

Hyvästä herrasta en tiedä, mutta herra kuitenkin!

Jos puhut tuosta Gubben linkkaamasta ruotsinkielisestä testistä, niin en puhu/lue ruotsia.. Eli en osaa riittävästi ruotsin kieltä, että ymmärtäisin testin tuloksia ja yksityiskohtia. Joten viittauksesi on saman kaltainen, kuin se, että alkaisin selittämään asiaa sinulle svahiliksi.

Saisinko sen lontoon kielisenä tai viitattuina kappaleina, josta voin sen konekääntää lontooksi.

Usko perinteisessä mielessä on minulle todella vaikea asia, sillä olen agnostismiin taipuvainen.
Mutta, kyllä, uskon gravitaation vaikutukseen.

Tähän tiedemies-kommenttiin en sano mitään muuta, kuin lueppas omat tekstisi....     

Ei se mihinkään romahtanut. Siellähän mainittiin, että vaikka 100% renkaista oli kitkoja, oli kitkaero nastalliseen virtaan pienempi kuin esimerkiksi kesärengastesteissä oleva kitkaero märällä parhaalla ja huonommalla renkaalla.

Mihin tutkimukseen viittaat tässä? Tai mihin tulokseen jossakin tutkimuksessa?
Lähdeviitteistä sinulla on opettelemista, rengastestien lukemiseen verratuna paljon enemmän!

"Hätäkeskus: Hätäkeskus, kuinka voin auttaa?
-Perkele, tuolla palaa!
Hätäkeskus: Missä tuolla palaa?
- Tuolla naapurissa palaa!
Hätäkeskus: Missä on tuolla?
- Naapurissa perkele! Mä lähden itse sammuttamaan!
Klick! -tuut, -tuut, -tuut"

No, luetaampas sitä nasta-"tutkimusta" huolellisesti uudelleen.

Toinen lause kuvasta 11 nasta-raportissa:

Kuva 11 esittää jarrutuspidon suoraanajokaistalla. Jarrutuspito säilyy samanlaisena 50 - 100 %
nastarengasosuudelle. Nastarengasosuuden alentuessa 25 %:iin, saavutetaan noin 12 % matalampi
kitka kuin vaikkapa 75 % tai 100 % nastarengasosuudella. Tilanteessa, jossa kaikissa autoissa
on kitkarenkaat (0 % kaista), kitka laskee n. 25 % 100 auton ylityskerran jälkeen.

Minusta 25% kitkan menetys on romahdusmainen pienentyminen olosuhteiden pysyessä vakioina.

Lainaan tästä nasta-"tutkimuksen" loppulauselmaa....

Alleviivasin huomionarvoiset kohdat:

On korostettava, että testin olosuhde oli kitkarenkaalle hyvin hankala lämpötilan puolesta ja ajoalustana
olleen hyvin sileän jään tähden. On vaikea kuvitella olosuhteita, joissa kitkarenkaiden
kitka laskisi kiillottumisen vuoksi vielä enemmän. Näin ollen katsomme, että kitkarenkaiden
osuuden merkittäväkään nosto liikennevirrassa ei vaaranna liikenneturvallisuutta jään
kiillottumisilmiön kautta. Toisaalta, tulosten perusteella nastarengasosuuden pudottaminen
alle 25 % liikennevirrassa voi heikentää liikenneturvallisuutta ja haitata liikenteen sujuvuutta.

Joten tästä voimme päätellä, koska toisin ei mainittu, että kitkalle olosuhde oli vaikea ja nastalle ei ollut!?     

Ja minä keksin heti "pahemman" olosuhteen kuin testien sileä jää! Lumipallokelvollinen nuoskalumikeli! Sen saa kiillotettua yhdellä renkaan sutaisulla liukkaammaksi kuin sileän jään! Siinä kitka huutaa hoosiannaa ja nasta etenee vaivoin! Tuossa tilanteessa lumiketju on ylivoimainen.
Tätä olen kokeillut empiirisesti kerran jos toisenkin kitkalla ja nastalla esim. helsinginkadun ja mannerheimintien risteyksessä, kun se on kiillotettu malttamattomien revittelyllä.

En minäkään ole tuputtamassa mitään vaihtoehtoja, vaan tuomassa esille faktoja. Jokainen tehkööt omat ratkaisunsa, mutta toivoisin että ne ovat analyyttisiä olemassaolevaan tietoon perustuvia ratkaisuja eikä mutu-tuntumalla tehtyjä "näin se on, koska on aina ennenkin ollut".

Hyvä! Oikea vaihtoehto^tm on jokaisen oma valinta omiin olosuhteisiinsa. Kaikkia variantteja emme valitettavasti pysty kaikki itse testaamaan, joten joudumme nojaamaan esim. lehtien testeihin ja muuhun mitattuun dataan^tm.
Mediaaniköyhän perse ei kestä ostaa viittä sarjaa kumeja samalle talvelle uusina ja kokeilla niitä, joten lehtien testit ohjaavat valintojamme siitä syystä.

Toistaiseksi kitkarengas ei ole voittanut yhtään lukemaani kotimaista talvirengastestiä.
Saksalaisia testejä en parjoa noteeraa tässä kohden sattuneesta syystä.

Eiköhän kohtalaisen moni tee täällä ihan tietoisen valinnan, mutta samaa ei voi toki sanoa kaikista. Jos tietoa tuo julki, siinä ei kait mitään pahaa ole. "Vallitseva totuus on ainoa oikea" -tyyppiset väännöt vain hieman turhauttavat. Ja vähättelyt, tyyliin "ethän sinä voi tietää kun et aja xx tuhatta kilometriä ympäri Suomea vuodessa".

Ymmärrän sen kyllä hyvin valintasi (siis kitkojen valinnan), sillä sinulla on alle puolet tehosta rengasta kohden kuin esim. minulla, väännössäkin pätee liki sama. Sinulla se on jaettu neljälle renkaalle ja kahdelle akselille. Minulla se jakautuu kahdelle renkaalle ja yhdelle akselille.

Kyllä se kitka on oiva rengas hyvin suolatulle itäväylälle, mutta en lähtisi sillä suhailemaan joka paikkaan ympäri maakuntia.

Tästä syystä olen tehnyt omat valintani omien tarpeideni valossa, testaten kummatkin vaihtoehdot. Lukien myös lehtien testejä aiheesta. Ja minä en kyllä ole vähätellyt kitkarengasta, vaan todennut, että se ei vastaa tarpeisiini riittävän hyvin.

Ihme tappelua täällä...

Syytetään ja ollaan syyttämättä, oikein hiekkalaatikko. Sinun minun vai meidän mielipide...
Oma isäni on ajanut jostain 80-luvulta asti kitkoilla. Kilometrejä noin 90-120tkm vuodessa moottoritiestä mökkitiehen, työajoa. On taajamaa, sivutietä, kapeaa hiekkatietä, pikkuteitä yms. ja hyvin on pärjännyt. Nykyään tosin ostaa halvimmat käytetyt mitä löytää, joten on aika luistimet (esim. Nyt melkein sakkokitkat takana).
Nastoista ei tykkää koska on perustellut rapinan ärsyttävän ja kuluneen nastan äkkipikaisen pidon menetyksen. Tähän joku puuttuu...

Autokoulun s40:ssä oli uudet kitkat (en muista mitkä), pitivät kaupungin kiillottuneissa risteyksissä kuin tauti eikä ongelmia ollut ainakaan minulla. Sen jälkeen isän kukuneet kitkat olivat kuin liukurit...

Rahaa kun olisi niin varmasti hankkisin ja kokeilisin joka toinen vuosi kitkaa/nastaa. Pääasia kuitenkin että ihmisillä on edes turvalliset renkaat.

Ja mitä tekniikan kehitykseen tulee, niin otappas ne testitulokset esiin ja vertaile vuosikymmenen kehitystä kiihdytys/jarrutus-matkassa.

Harvoin vuodessa tai kahdessa tapahtuu mullistusta. Kehitys kehittyy, muttei sentään Mooren-lain mukaisella nopeudella renkaissa. Tai nykyiset (kitka)renkaat pysäyttäisivät auton alle 5m matkalla 100km/h nopeudesta märällä jäällä.

No tähän jos löytyisi aikaa, olisi kyllä kiinnostava oikeasti tarkastaa miten on kehittynyt vaikkapa 90-luvun alusta jarrutusmatkat top-3 nastarenkaat ja top-3 kitkarenkaat. Ehkä jos vaikka voittaisi lotossa tai saisi kenkää töistä, tämän voisi tehdä.

Ja sitten sama tietenkin empirian voimin: hakee vanhoja renkaita ties mistä ja tekee jarrutustestejä jäällä

Ja kuka ajaa kymmenen talvea samalla autolla?  No, olet sinä kyllä aika kaukana arjesta tuossa kommentissasi!
Suomessa on monia, joilla ei ole varaa vaihtaa autoa joka toinen vuosi. 

a) joka toinen vuosi auton vaihtaminen = ei aja samalla autolla 10 vuotta?

b) Suomessa myydään n. 100 000  uutta autoa vuosittain ja "Suomessa noin 500.000-600.000 käytettyä autoa vaihtaa omistajaa joka vuosi." http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ministerion-vaara-laskelma-autoveroja-jaa-saamatta-140-miljoonaa-euroa/, eli Suomen koko autokannan omistajat vaihtuvat keskimäärin joka viides vuosi. Näin ollen 10 vuotta samalla autolla ajava on todellakin poikkeus. Jos oletetaan, että tämä vaihtoväli noudattaa normaalia keskihajontaa, on joka 10. vuosi autoa vaihtava yhtä harvinainen kuin joka vuosi autoa vaihtava.

Nastat vai kitkat?  Minä ne niitä kuule, ellen pidä ikkunaa auki. Joten voit unohtaa ainakin minulla sen psykologisen efektin.
Persdynolla minä siinä kohdin ajan, kuten olen aina ajanut pidon osalta. Korvat kertovat ehkä Yariksessa tms. "modernissa" autossa sen, mikä rengas on alla. 

Imureissa sitä äänekkyyttä on tehon merkkinä esiintynyt joskus 70-luvulla jne.... 


Mitä tuohon psykologiseen puoleen tulee, niin sanotaan näin, että schenkerin kuski raahasi minulle juuri äsken 30kg kovan paketin (IRF-2968).

a) sinullapa on outo kantti-Volvo, olen itsekin 90-luvun lopulla ajellut samantyylisellä kanttifarmarilla ja kyllä siinä kesärenkaan ja nastarenkaan eron kuuli sisällekin. Vaikka rengaskoko olikin luokkaa "kottikärry"

b) imurien ja hiustenkuivaajien melukommentit ovat ikävä kyllä laitteiden valmistjilta 2010-luvulta

c) En ymmärrä miten Cassidianin Tetra-puhelimet liittyvät psykologiaan? Haluatko kenties swahiliksi ohjeet siihen, onnistuu kyllä. Tetraan liittyvistä asioista tiedän kyllä, mutta niistä saa aika vähän sanoa julkisesti, aika kovat NDA:t on pitänyt kirjoittaa aikoinaan.

Oslon malli käy huonosti Suomeen, sillä ilmastomme ovat "hitusen" erilaiset!

Helsingin ja Oslon ilmastot eivät nyt NIIN erilaiset ole. Mutta esimerkiksi Nuorgamin ja Oslon kyllä. Saati esimerkiksi Imatran ja Stavangerin.

Jos puhut tuosta Gubben linkkaamasta ruotsinkielisestä testistä, niin en puhu/lue ruotsia.. Eli en osaa riittävästi ruotsin kieltä, että ymmärtäisin testin tuloksia ja yksityiskohtia. Joten viittauksesi on saman kaltainen, kuin se, että alkaisin selittämään asiaa sinulle svahiliksi.

Mistä lähtien swahili on ollut Suomen virallinen kieli, jonka opiskelu kuuluu oppivelvollisuuden piiriin?

Toinen lause kuvasta 11 nasta-raportissa:Minusta 25% kitkan menetys on romahdusmainen pienentyminen olosuhteiden pysyessä vakioina.

Minusta se ei ole romahdus. Ottaen huomioon miten mm. täällä suhtaudutaan kitkarenkaan pitoon jäällä. Yleinen kuvahan on se, että ei tarvitse kuin sanoa jää, ja kitkarenkaalla varustettu auto on tukkirekan keulassa, vaikka ajaisi vain parkkihallissa 5km/h.

Ja minä keksin heti "pahemman" olosuhteen kuin testien sileä jää! Lumipallokelvollinen nuoskalumikeli! Sen saa kiillotettua yhdellä renkaan sutaisulla liukkaammaksi kuin sileän jään! Siinä kitka huutaa hoosiannaa ja nasta etenee vaivoin! Tuossa tilanteessa lumiketju on ylivoimainen.

Sellainen kuin juuri eilenkin oli keli. Silti menin "metsätiellä" ylä- ja alamäkeen ja oikein pysähtelin ja kokeilin liikkellelähtöjä, mutta ei renkaat sutineet Kuvamateriaalikin on.

Silloin sai nuoskan lentämään kaaressa, kun otti ajovalikosta asetukseksi "traction" ja länttäsi kaasun pohjaan. Ja silloin roiskui lumi ja auto syöksyi ylämäkeen kuin kesäkelillä (kesällä siinä on soraa, joka samalla tavalla lentää jos länttää kaasun pohjaan asetuksella "traction".

Toistaiseksi kitkarengas ei ole voittanut yhtään lukemaani kotimaista talvirengastestiä.

Mutta käytettynä on voittanut naapurimaan testejä. Mutta se onkin vaikea hyväksyä

Kyllä se kitka on oiva rengas hyvin suolatulle itäväylälle, mutta en lähtisi sillä suhailemaan joka paikkaan ympäri maakuntia.

Terveisiä suolatulta Itäväylältä:



Tiedoksi, että jos tuosta olisi lähtenyt lipsumaan alas, olisi auto ollut kiviröykkiön jälkeen meressä.

Kitkoilla pärjää vallan mainiosti pitkin poikin maakuntia ajellessa, jos ei nyt ihan metsäautoteitä ja vastaavia tarvi ajella. Kolme talvea tuli tuota tehtyä, vain muutaman kerran oli nastoja ikävä.

Nyt hieman harmittaa, että ostin nastat. Tosin eipä näissäkään mitään vikaa ole, mutta eipä ole juuri hyötyäkään tänä "talvena" ole ollut.

Gubbe kirjoitti siitä nastojen osittaisesta kiellosta, joillain tienpätkillä- aika erikoinen ratkaisu tollanen osa-kielto. Toisaalta outo, mutta onko siinä ihan järkeä?

Tämä kun on niin eläväinen topic niin jatketaan hiukan aiheesta. 

Niin, noi osaratkaisut että ei kielletä katua nastoilta täysin koko pituudeltaan... Ehkä halutaan ohjata nastalliset tunneliin sisääntulo / ulosmeno väylälle tai toisille kiertotie reiteille missä ei kerrostalot ole ihan vieressä.

Kyseessähän on liikenteellisesti vilkas solmukohta ainakin Tukholmassa ja jos kieltomerkki laitettaisiin heti kadun alkuun se olisi liikenteen sujuvuuden kannalta huonompi ratkaisu, sama ajatus lienee ollut muissakin kaupungeissa.

Tietenkin on tiettyjä nastallisia ajoneuvoja joilla on oikeus ajaa kyseistä katua ja siihen päälle ne urheiluhenkiset sääntöja ja kieltoja uhmaavat, tai muuten tietämättömät jotka pitävät huolen siitä, että nolla-arvoihin ei päästä.

Tottakai kovalla valvonnalla voisi lukuja kaunistaa, mutta jos siinä ruuhka-aikaan alettais renkaita potkimaan niin kaaos saattaisi olla melko hyvä, onhan siitä kutakuinkin suora yhteys E4:e.

Siinä mielessä lienee järkeä ollut, koska on puolitettu kyseisen kadun PM 10 arvot ja keskikaupungillakin on arvot pudonneet pyöreästi 20%, sitähän tässä lienee ensisijaisesti haettu, koska arvot on heilunut aiemmin kaupungin korkeimmissa lukemissa. 

No tähän jos löytyisi aikaa, olisi kyllä kiinnostava oikeasti tarkastaa miten on kehittynyt vaikkapa 90-luvun alusta jarrutusmatkat top-3 nastarenkaat ja top-3 kitkarenkaat. Ehkä jos vaikka voittaisi lotossa tai saisi kenkää töistä, tämän voisi tehdä.
Ja sitten sama tietenkin empirian voimin: hakee vanhoja renkaita ties mistä ja tekee jarrutustestejä jäällä

Varmaan joku ketterä googlen tms. käyttäjä löytää vastauksen tähänkin kysymykseen nopsasti.

Jos rengas on maannut vuosikymmenen jossakin epäoptimaalisessa säilytyksessä, niin sen ominaisuudet ovat hitusen muuttuneet. Mutta testituloksia lienen menneiltä ajoilta löytyy...

b) Suomessa myydään n. 100 000  uutta autoa vuosittain ja "Suomessa noin 500.000-600.000 käytettyä autoa vaihtaa omistajaa joka vuosi." http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ministerion-vaara-laskelma-autoveroja-jaa-saamatta-140-miljoonaa-euroa/, eli Suomen koko autokannan omistajat vaihtuvat keskimäärin joka viides vuosi. Näin ollen 10 vuotta samalla autolla ajava on todellakin poikkeus. Jos oletetaan, että tämä vaihtoväli noudattaa normaalia keskihajontaa, on joka 10. vuosi autoa vaihtava yhtä harvinainen kuin joka vuosi autoa vaihtava.

Heittoni tuosta vuosikymmenestä ja samasta autosta, liittyi kommenttiisi siitä, että pidit mahdottomana, että kukaan ajaisi vuosikymmenen samalla autolla. Kyllä sellaisia ihmisiä on yllättävän paljon, syystä tai toisesta. 

Toinen osa porukasta vaihtaa taas autoa kuin sukkia. Kaikki riippuu kaikesta.

a) sinullapa on outo kantti-Volvo, olen itsekin 90-luvun lopulla ajellut samantyylisellä kanttifarmarilla ja kyllä siinä kesärenkaan ja nastarenkaan eron kuuli sisällekin. Vaikka rengaskoko olikin luokkaa "kottikärry"

Liekö muistisi pätkii jo kuluneen ajan vuoksi tai sitten renkaissa on tapahtunut kehitystä myös nastakumien puolella?
Lisäksi muistutan siitä, että ysi on yllättävän hiljainen auto kaikkinensa myös nykymittapuulla. Olihan se referenssi-autona myös TM:n melutestissä taannoin. Jos vertaat sitä seiskan kanssa sisämelussä, niin metsään meni.

b) imurien ja hiustenkuivaajien melukommentit ovat ikävä kyllä laitteiden valmistjilta 2010-luvulta

Meidän taloudessa on aina arvostettu hiljaista imuria ja nykyinen imuri on lienen vuodelta 2008, joten nykyisistä melutasoista en tiedä tuon taivaallista.

c) En ymmärrä miten Cassidianin Tetra-puhelimet liittyvät psykologiaan? Haluatko kenties swahiliksi ohjeet siihen, onnistuu kyllä.

Kyllä niitä tetra-kapuloita tekevät myös muut kuin entinen EADS. Ja kun et tajunnut viittausta, niin taivutan rautalangasta;

Viittasit psykologiseen vaikutukseen, minä viittasin absoluuttinen mittalaitteeseen, jonka sattumoisin kantoi sisään juurikin sillä hetkellä kuriirin hemmo. Eli minä "viis veisaan" uskosta asiasta, joka voidaan mitata ja tarkistaa absoluuttisesti.

Ja tuossakin viittauksessani luit juuri sen, mitä halusit lukea, etkä ymmärtänyt koko pointtia!
Kyseinen härpätin taitaa paljon muutakin, kuin TETRA-standardin, joka on vain yksi sivujuonne laitteessa! 

Ja en, epäile, ettetkö kääntäisi swahiliksi käyttöohjeita, niiden laadusta sitten voimmekin keskustella! 

Mutta kun minä en ruotsia osaa riittävästi, en pysty lähdeviitettäsi tarkastamaan, joten pyysin sinua viittaamaan kohtaan, jonka voin tarkistaa. Varmasti tämä on myös muillekkin tarpeen heikon ruotsinkielen taidon vuoksi.

Tetraan liittyvistä asioista tiedän kyllä, mutta niistä saa aika vähän sanoa julkisesti, aika kovat NDA:t on pitänyt kirjoittaa aikoinaan.

   Tähän minä sanon ainoastaan, pliis, älä ala!     

Helsingin ja Oslon ilmastot eivät nyt NIIN erilaiset ole. Mutta esimerkiksi Nuorgamin ja Oslon kyllä. Saati esimerkiksi Imatran ja Stavangerin.

No, helsinki eroaa kyllä oslosta ja norjasta aikas paljon talvella. Vai onko Suomessa tänä talvena kärsitty maastopaloista kuivuuden vuoksi?   

Mistä lähtien swahili on ollut Suomen virallinen kieli, jonka opiskelu kuuluu oppivelvollisuuden piiriin?

Miten oppivelvollisuus liittyy taitoihin?
Onhan fysiikka ja sähkötekniikan perusteetkin oppivelvollisuuden piirissä ja silti niiden hallinta on osalla täysin kateissa.

Suomessa asuu paljon syntyperäisiä Suomen kansalaisia, jotka eivät puhu suomea lainkaan. Tälläisestä on oikein oiva esimerkki ex-vaimoni isoisä, joka osannut suomea lainkaan, vaikka oli asunut täällä koko ikänsä. Vaikka entisen vaimoni äidinkieli ei Suomi ollutkaan, niin sujuvasti suomeksi me sen toisen virallisen sijaan keskustelimme.
Ja se pakollinen oppivelvollisuus mikä minulla ruotsista oli, on niin vähäistä, että sillä taidolla osaan hädin tuskin sanoa nimeni.

Minusta se ei ole romahdus. Ottaen huomioon miten mm. täällä suhtaudutaan kitkarenkaan pitoon jäällä. Yleinen kuvahan on se, että ei tarvitse kuin sanoa jää, ja kitkarenkaalla varustettu auto on tukkirekan keulassa, vaikka ajaisi vain parkkihallissa 5km/h.

Mistähän sinä näitä mielikuvituskuvia revit? 

Jos kitkasta katoaa 25%, on se melkoinen kadotus pidosta ja kun tuota viitattua kuvaajaa katsoo, niin se tapahtuu jopa äkillisesti. Kymmenisen ajoneuvoa lisää, tiputtaa kitkaa n. 20% ja se on romandus minusta.

Kuva 12 esittää jarrutuspidon kaistalla, jolla myös tietä kuluttavat autot jarruttivat. Verrattuna
suoraanajokaistaan, 0 % nastarengasosuuskaistan kitka madaltuu 10 % n. 50 ylityksen
jälkeen, mutta suurin pudotus kitkassa jää 20 %:iin n. 130 ylityksen jälkeen. Kuvasta nähdään
myös että kitka alkaa pienentyä myös 50 % nastarengasosuudella, mutta kitkan pudotus
on n. 10 % luokkaa, jota ei voida pitää vaarallisena.

100% nastaosuudella kitkan pudotus on koko testissä kaikkissa kohdin alle 5%.   

Sellainen kuin juuri eilenkin oli keli. Silti menin "metsätiellä" ylä- ja alamäkeen ja oikein pysähtelin ja kokeilin liikkellelähtöjä, mutta ei renkaat sutineet Kuvamateriaalikin on.

No, jos sutii tuolla teholla/painolla/väännöllä per rengas, niin ajamisessa on mennyt jotakin pahasti pieleen tai sitten kulkineesi kaikki riks, räks ja poks laitteistot ovat epäkuntoisia! 

Silloin sai nuoskan lentämään kaaressa, kun otti ajovalikosta asetukseksi "traction" ja länttäsi kaasun pohjaan. Ja silloin roiskui lumi ja auto syöksyi ylämäkeen kuin kesäkelillä (kesällä siinä on soraa, joka samalla tavalla lentää jos länttää kaasun pohjaan asetuksella "traction".

No tuskin nyt kuitenkaan! 
Ja mikäs moottori siinä laitteessasi nyt olikaan? 

Mutta käytettynä on voittanut naapurimaan testejä. Mutta se onkin vaikea hyväksyä

Kuten sanottu, en ole kotimaisissa lähteissä moiseen törmännyt ja ruotsalaisista testeistä en tiedä, kuten ei moni muukaan täällä.
Minkälaisissa olosuhteissa se voitto tapahtui ja millä ajomäärillä, versus mikä/mitkä?

Ja ihan lopuksi täytyy muistuttaa sinuakin, joka on uskossaan horjumaton, eräästä nokian renkaiden vuoden 2000 tiedotteesta! 

Nokian Hakkapeliitta 2 on ensimmäinen henkilöauton talvirengas, jossa on onnistuttu yhdistämään kitka- ja nastarenkaan tärkeimmät turvallisuuteen vaikuttavat piirteet. Uudessa Nokian Hakkapeliitta 2:ssa ovat mukana sekä nasta- että kitkarenkaan pito-ominaisuudet. Kyseessä on markkinoiden turvallisin nastarengas.

Joten luuletko, että kehitys on tuossakaan jäänyt paikalleen?

Minusta näissä on yllättävän paljon yhtäläistä, vaikka toisesta piikit puuttuvatkin. 
http://www.nokianrenkaat.fi/rengas?id=32097171&group=1.01&name=Nokian+Hakkapeliitta+8
http://www.nokianrenkaat.fi/rengas?id=32097385&group=1.01&name=Nokian+Hakkapeliitta+R2

Kylläpä sitten täytyy olla todella hiljainen auto tämä Mahtawa kantti-Volvo. Meinaan kuuluu S60 sisälle melkosen paljon selvemmin nastarenkaiden jyristykset (Nordman 4) kuin kesärenkulat  kaikilla normaaleilla ajonopeuksilla kunhan alla on sula asfaltti. Sama juttu toisen korimallin V70 kanssa. Ja vakiokokoisesta rengastuksessa kyse, 205/55/16. Ja taisipa olla farkussa vielä pykälää pienemmät renkaat.

On topic: Ensi talveksi vaihdatan testin vuoksi kitkat alle (hyvin varmasti Noksun R2) ja innolla odotan valaistuvani. Mikäli kokemukset ovat positiiviset, niin uskon päätyväni kitkarenkaiden käyttäjäksi.
Tälle talvelle on yksi sellainen päivä tullut vastaan, että nykyisillä tuntemuksillani ja olettamuksillani en olisi uskaltanut kitkoilla ajaa. Mökkitiellä oli jouluna peilikirkkaalla jäällä vettä pinnassa ja auto luisteli aika paljon penkkojen suuntaa kävelyvauhdistakin.

edit: tuo nuoskalumi on kyllä paha. Muutama vuosi sitten olin lumipyryssä pääsiäisenä matkassa, kun poliisi ohjasi liikenteen kiertotielle. Kiertollä meni tukkoon ja liikenne seisoi paikoillaan soratiellä, jossa tuoretta nuoskaa ~5 cm. Auto melko reunassa tietä ja kuski käänsi paikoillaan hieman edestakaisin rattia, niin auto alkoi valumaan sivuttain kohti ojaa. Alla oli muistaakseni maks ylivuoteiset kitkarenkaat. Vaikea uskoa että nastarengaskaan olisi pitänyt tuossa tilanteessa sen paremmin kun tamppaantunut nuoskapolanne on kuitenkin pelko pehmeää, vaikkei renkaan kuvio siihen pystykään...

Pitääpä ihan itekin kommentoida tuohon rengasmeluasiaan, kun on tuo 940 itsellänikin alla. Nykyisillä talvirenkailla(michelin xin2)ei kyllä huomaa isoa eroa rengasmelussa kesärenkaaseen, tosi hissukseen kulkee nuo misukat Edelliset talvikumit oli nordman kakkoset/+:sat jotka ei taas ollut niin hiljaiset, huomasi kyllä varmasti milloin oli talvikumit alla

Miten ja kuka käyttää kyseistä autoa on monesti ratkaisevassa asemassa, millaiset renkaat kannattaa autoon hankkia!! Esim. omalle anopilleni voisin laittaa alle vaikka kesärenkaat , kun taas vaimolleni, lapsemme kyydissä, niin hyvät kuin mahdollista.. Ite suosin nastarengasta, kun ajotyylini on melko agressiivinen, eli kokoajan melko lähellä rajaa mennään, heh!! Toisaalta, tykkään luisusta, joten kaksijakoinen homma...

Muuten ei ehkä pitäisi tähän soppaan lusikkaani työntää, mutta sen vahvistan, että misukan xin2 on todella hiljainen nastarengas. Edelliset pari talvea niillä ajoin, ensin 740 ja sitten 850 alla ja olivat oikeastaan sen aikaisia kesärenkaitani hiljaisemmat

Tältä talvelta kokemuksia on uusista nordman nelosista ja hakkapeliitta kaseista ja kyllä olisin kitkoillakin pärjännyt näillä keleillä. Mielenkiinnosta saatan sellaisia lähitulevaisuudessa kokeillakin.
Mutta edelleen uskon. että jos autolla on päästävä liikkeelle aina ja millä kelillä tahansa, niin hyvä nastarengas on varmin valinta. Siksi vaihdoin nuo edelliset misukatkin pois, vaikka pintaa oli 6mm, mutta pito selkeästi huonontunut lähinnä kovan nastakadon vuoksi. Ja siksi varmaan pelastuslaitos, jäteautot, tukkirekat ja nykyään aika moni taksikin luottaa nastoihin.

Mun pitäis varmaan laittaa umpikumitöppöset tohon kasipätkään, kun on jo yks setti nastatöppösiä(bridgestone noranza 2) sökönä tälle talvelle... No, ei ne kovin häävit olleetkaan...

Kannattaa muistaa kun vedetään "raskaatkin käyttää nastoja" -kortti, niin veikkaan raskaan ajoneuvon painon aiheuttavan joitain ongelmia hyvän kitkarenkaan kehityksessä. Toki painosta on osakseen hyötyä (kumiseos painuu ja tarrautuu paremmin), mutta luulisin todella pehmeän kitkas kirjaimellisesti sulavan raskaan kaluston alle muutamassa päivässä. Ei ne raskaiden nastat nyt niin lamellisia ja pehmeitä ole, kuin mitä kitkan pitäisi (ei lähelläkään).