Jäännöshapen määrä eri polttoaineilla

Eikö Motronic 1.0 / 1.1 / tms. kuitenkin loppupeleissä laske massan imuilman lämmöstä ja läppämittarin indikoimasta tilavuusvirrasta ?
Ei sillä että se läppämittarin nomenklatuuriin mitään vaikuttaisi.

Ilmamäärämittari tarvii aina kaveriksi imuilman lämpötila-anturin, jotta saadaan selville massa.

Ilmamäärämittari tarvii aina kaveriksi imuilman lämpötila-anturin, jotta saadaan selville massa.

Kysymys oli luonteeltaan lähinnä retorinen.
Pointti oli siis se että huolimatta läppämittarin nimestä, ECUa tosiasiallisesti kiinnostaa vain sisäänmenevän ilman (ja sitäkautta hapen) massa.

Hm... Sinällään mielenkiintoinen juttu tämä vaahteramäen eemelikeskustelu.   

LH:n kuumalankamittari vaatii aina tiedon lämpötilasta, jotta se pystyy tuottamaan tuloksen massavirtauksesta. Koska lankaa jäähdyttävä kaasumassan absoluuttinen lämpötila vaikuttaa mittaustapahtumaan, koska kylmenpi kaasuvirtaus jäähdyttää lankaa enemmän kuin kuuma kaasu, vaikka tilavuusvirtaus olisi sama (l/s). Sitä kautta pystytään muodostamaan tieto massavirtauksesta (kg/s), kun lämpötilasta saadaan tieto tiheydestä. Kuumalankamittarissa tuo lämpötilan mittaus täytyy olla samassa paikassa kuin itse kuumalankakin, jotta se toimii oikein.

Ja läppämittarissa se voi olla hitusen toisessakin paikassa, koska se läppä mittaa tilavuusvirtausta.

Saman mittausprosessin voi tehdä vielä mittaamalla paineen ja lämpötilan...

Hm... Sinällään mielenkiintoinen juttu tämä vaahteramäen eemelikeskustelu.   

Mitä tarkoitat vaahteramäellä?

E: No prkle!!!! Enpä olekaan ajatellut sen syvällisemmin MAF:ia, mutta täytyyhän sielläkin olla erillinen lämpöanturi.

mikan tarkottaa tuolla vaahteramäen eemelillä yleensäkin immua. Hirvee sisäpiirijuttu. En itekään sitä ehkä täysin tajua kun ei ole joutunut miettimään.(ehkä se, että Eemeli oli aina viaton kaikkeen..?)

Sopii paremmin tänne, kuin tuonne tulppajuttuun.
Putsasin tänään sen edellisen IMMun (vaahteramäen eemeli). Jopas oli sontainen, mustaa nokea tai siis katupölyä. Joka lienee päässyt sinne kun edellisessä putsarin vaihdon jälkeen yksi putsarikotelon klipsu oli katkennut. Eikä se kerinnyt olla rikki kuin muutaman päivän mutta pahimpaan katupölyaikaan. Sepä riittää heittämään sopat härän pyllyä kun langassa on sontaa.

Sen verran herkkä tuo kuumalangan mittausprosessi on, että pienikin määrä eristävää ainetta riittää aiheuttamaan mittausvirheitä ja tulos on se, että sopat ovat metsässä.

Eli likainen anturi toimii sinällään oikein, mutta mittaa väärin.

No, Eemeli oli syyllinen osaan ja osaan ei... 

Ja MAF:n lämpötila-anturin on syytä olla mahdollisimman lähellä kuumalankaa, koska muutoin mittausprosessi menee metsään. Muissa (ei kuumalanka tai filmi) antureissa se lämpötilatiedon ei tarvitse koskea kuin koneeseen menevää ilmaa.

Menet hämyyn tuossa kilogramma jutussa, kuten TOK jo totesikin.

Kilo on kilo, aina ja ikuisesti (tai tietty poislukien madonreiät yms. paikat). Sen kilon tilavuus voi olla mikä hyvänsä ja tämä tilavuus/massa suhde on lämpötilan funktiona muuttuva juttu.
Vakiotilavuudessa paine muuttuu lämpötilan funktiona. Tiheys ja sitä kautta vakiotilavuuden massa muuttuu lämpötilanfunktiona. Vrt. kuumailmapallo, jossa käytetään kantavana voimana sitä samaa ainetta, missä se kelluu. Siinä vain kikkaillaan tiheydellä, eli lämpötilalla.

Tästä syystä vollessakin on ilmamassamittari, eikä mikään määrämittari.  :hello:

No niinpäs tosiaan menin...  vaikka kilo höyheniä painaakin vähemmän, kuin kilo terästä, sehän on selvä juttu, höyhenet kun on kevyitä

No niinpäs tosiaan menin...  vaikka kilo höyheniä painaakin vähemmän, kuin kilo terästä, sehän on selvä juttu, höyhenet kun on kevyitä

Kilo höyheniä PAINAA vähemmän, kuin kilo terästä.
Sen voi kokeilla pudottamalla varpaille ensin kilon höyheniä, ja sitten kilon terästä.

Ja MAF:n lämpötila-anturin on syytä olla mahdollisimman lähellä kuumalankaa, koska muutoin mittausprosessi menee metsään. Muissa (ei kuumalanka tai filmi) antureissa se lämpötilatiedon ei tarvitse koskea kuin koneeseen menevää ilmaa.

Tarkoitatko, että lämpöanturi mittaa langan lämmittämän ilman? Vai mitäkö?

E: Vaiko kuitenkin samasta pisteestä, jotta esim. moottoritilan imuputkistoa lämmittävä ilmiö ei vaikuta?

Tarkoitatko, että lämpöanturi mittaa langan lämmittämän ilman? Vai mitäkö?

E: Vaiko kuitenkin samasta pisteestä, jotta esim. moottoritilan imuputkistoa lämmittävä ilmiö ei vaikuta?

Mitä tarkemmin sen mittauslangan ohi virtaaman kaasumassan lämpötila on tiedossa, sitä tarkempi on massanmittaus.
Se langan lämmittämisen energia ei tuossa mittauksessa muutamaa millikelviniä enempää tee, jos kone kiertää hitusenkin enemmän. Tyhjäkäynnillä se voi olla jo kymmeniä millikelvineitä. 

Mutta jos MAF:n lämpötila-anturi on vaikka metrin päässä tuosta kuumalangasta, niin Urho Matti. 

Kilo höyheniä PAINAA vähemmän, kuin kilo terästä.
Sen voi kokeilla pudottamalla varpaille ensin kilon höyheniä, ja sitten kilon terästä.

  En kokeile!

Selvennykseksi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Massa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paino

Ja minkähän järjestelmän mukainen energian yksikkö on millikelvin?

Ja minkähän järjestelmän mukainen energian yksikkö on millikelvin?

"Kelvin on SI-järjestelmän yksikkö lämpötilalle"

"Milli (tunnus m) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa tuhannesosaa (10-3 eli 1/1000 eli 0,001)."

 

LH:n kuumalankamittari vaatii aina tiedon lämpötilasta, jotta se pystyy tuottamaan tuloksen massavirtauksesta.

Eikös kuumalankamittarin idea ole juuri se, että lankaa kuumentava virta on verrannollinen ilman massavirtaukseen. Se lämpötila tulee hoideltua nimenomaan sillä, että kylmempi ilma jäähdyttää lankaa enemmän ja aiheuttaa suuremman lämmitysvirran lankaan.

Eli siinä LH:n immussa ei nimenomaan ole muuta mittaria kuin se kuumalanka.

Ja minkähän järjestelmän mukainen energian yksikkö on millikelvin?

Pahoitteluni hebrean käytöstä.   

Kuten Miksu jo vastasi, kyseessä on SI-järjestelmän yksikkö lämpötilalle, Kelvin. Millikelvin on Kelvin-asteen tuhannesosa, muutoin sama asteikko kuin Celsiuksella mutta nollakohta on absoluuttisessa nollamisteessä ( -273,15C).

Johtuu varmaan siitä, että arkipäiväisiä juttuja minulle ovat, mikrovoltti (µV), desibelimilliwatti (dBm), desibeli (dB), pikofaradi (pF), nanohenry (nH), megaohmi (Mohm), kilojoule (kJ, eli tuhat wattisekuntia), kelvin (K) siinä sivussa ja monet muut vastaavat.   

Joudun jatkamaan hebrean käyttämistä... 

Eikös kuumalankamittarin idea ole juuri se, että lankaa kuumentava virta on verrannollinen ilman massavirtaukseen. Se lämpötila tulee hoideltua nimenomaan sillä, että kylmempi ilma jäähdyttää lankaa enemmän ja aiheuttaa suuremman lämmitysvirran lankaan.

Eli siinä LH:n immussa ei nimenomaan ole muuta mittaria kuin se kuumalanka.

Vaan kun on muutakin kuin kuumalanka. Tänään viimeksi katsoin... 

Kuumalankamittarin idea on lyhyesti siinä, että langan resistanssi pienenee kun lanka jäähtyy ja päinvastoin. Joten jos lankaa lämmitetään vakiojännitteellä, kasvaa langan virta sen jäähtyessä, eli massavirtauksen kasvaessa. Sama temppu voidaan hoitaa vakiovirralla, jolloin langan ylitse vaikuttava jännite on massavirtauksen tulo. Eli langan lämmitysteho on vakio, mutta lämpötila riippuvainen massavirtauksesta sen ohitse.

Tuosta mitatusta langan jäähtymisestä voidaan muodostaa tarkka tieto virtaavasta massasta.

LH:n IMMussa on se lanka ja sen lisäksi sellainen lituska palikka siinä langan jälkeen sen keskituubin sisällä, joka on se lämpötila-anturi. Koska vähäisen ymmärrykseni mukaan LH:n IMMu on ns. vakiolämpötila (CTA) kuumalankamittari, mikä on autokäytössä pitkäikäisin mekaanisesti (ei liian kuuma lanka ja siten heikko).
LH:n eemelin mittauspiiri on muistaakseni Wheatstonen silta.

Jotain lisää linkeissä:
http://www.autoshop101.com/forms/h34.pdf
www.dept.aoe.vt.edu/~simpson/aoe4154/hotwirelab.pdf

Lisätään vielä linkki jo joskus aikaisemmin linkkaamastani HiTec-kuumalanka mittarista by NASA.   
http://www.grc.nasa.gov/WWW/RT/RT2002/5000/5510fralick.html

"Kelvin on SI-järjestelmän yksikkö lämpötilalle"

"Milli (tunnus m) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa tuhannesosaa (10-3 eli 1/1000 eli 0,001)."

 

Pointtini olikin nimenomaan siinä että se ei ole energian yksikkö, nuo edellämainitut tiesinkin.

EDIT: taisin itsekin lukea vähän huonosti ton jutun, ei ilmeisesti edes tarkoitettu kelviniä energian yksiköksi.