Juurihan tuo tutkimus totesi, että 50% kitkarengaskäyttö liikennevirrassa ei vielä "kiillota" tienpintaa siten, että siitä olisi vaaraa. Niinpä hiekoitusta ei tarvita lisää eikä liikenneturvallisuus romahda, vaikka päästäisiin tuohon 50%:n tiheyteen.
Realistisempi voisi olla vaikka 30...40% ja silloin vielä vähemmän vaikutusta.
Turhaa siis keksit näitä juttujasi, muistan pidemmälle kuin kaksi sekuntia taakse päin.
Et vastannut siihen, millä konstilla meinaisit saada sen nastarengas-osuuden pysymään siinä 50% osuudessa, jos siihen kehitetään jokin raippa-vero?
Kaikki helsinkiläisistä eivät ole niitä 11% osuuteen kuuluvia kansalaisia, joille se €100,- nastarengasvero ei merkitse mitään muuta kuin lasillista (4cl)
Rémy Martin Louis XIII:sta.
Joten nopeasti se kitkojen osuus siellä stadissa nousee saturaatio-pisteeseensä pelkästään hinnan vuoksi.
Ja onko tuo €25,- per rengas jotenkin perusteltava hinta vai pelkkä mielipideasia?
Koskien maksumiestä: budjetit on julkista tietoa ja hyvin harvan maakunnan autoilla maksetaan ko. maakunnan tienpitoa. Uudelleenmuotoilen lauseen: Uudenmaan kerätyillä veroilla maksetaan muiden maakuntien tienpitoa, samoin Uudenmaan kuntien tasausjärjestelmässä maksamat sadat miljoonat eurot ovat suoraan kuntaveroista pois maakuntien kunnille.
Ja esimerkiksi iso osa Helsingin teistä on Helsingin kunnossapitovastuulla ei valtion budjetin vastuilla.
Tein myös pienen laskelman:
- uusia autoja myydään 100 000 kpl vuodessa, oletus, että kaikkiin menee myös nastarenkaat.
- kahden miljoonan henkilöauton talvirenkaat vaihdetaan kerran viidessä vuodessa, eli 400 000 autoa vuodessa, tästä 90% on 360 000 autoa, eli noin 1,2 miljoonaa nastarengasta
kokonaisuudessaan myydään noin 1,6 miljoonaa nastarengasta vuodessa.
Heitetään ihan hatusta, että nastarengasvero maksetaan ostohetkellä ja sen arvo olisi keskimäärin 25 euroa per rengas.
Tästä tulisi verokertymää noin 40 miljoonaa euroa. Vastaavia hankintahintaan upotettuja veroja ja maksuja on vaikka millä mitalla, joten infrakulu veron keräämisessä olisi olematon.
40 miljoonaa euroa olisi valtion uudelleenpäällystämisbudjettiin 10%:n lisäys vuosittain.
Kuka hitto ajaa samoilla talvi-renkailla 5 vuotta? 
Lisäksi tuolla raippatasaverolla maakunnat maksaisivat Tzadilaisten infraa edelleen.
Lisäksi, Tzadilaisten kunta-veron osuus menee suoraan sinne J-pajusen palkan maksamiseen yms. valtionverojen osuus sitten Tzadilaisilla jakaantuu, kuten valtio sen päättää jakaa, mutta edelleen Tzadilaiset eivät ole edes 50% Suomen verovelvollisista.
Kirjoitin kyllä, että jos olisi byrokraattisesti mahdollista, niin xxx, mutta ilmeisesti et jaksanut sitä ymmärtää ja avauduit täysin suotta tuosta km-verosta. Hyvin vedetty 
Poistin lainauksestani myös ne osat kirjoituksestasi , jotka ymmärrän ja joista olen samaa mieltä.
Minä en avautunut km-verosta, vaan nastaverosta, jota ehdotit seuraavasti:
Jos olisi byrokraattisesti mahdollista, paras olisi tietenkin sellainen vero, joka huomioisi missä ajaa. Niillä maakuntien pikkuteillä saisi ajaa nastoilla ihan niin paljon kuin haluaa ilman lisäveroa, mutta isommille teille tullessa ja kaupungeissa ajaessa paukkuisi lisäveroa per ajettu km, jos on nastat alla.
Ainoa toteutustapa tuollaiselle raippa-verolle on ajoneuvon paikannus, johon on olemassa tarkalleen 4 järjestelmää, jolla asia voidaan toteuttaa.
- GPS
- Glonass
- Beidou
- Inertia
Noista tarkin on inertian ja jonkin muun satelliitti-järjestelmän yhdistelmä, mutta se on myös samalla kaikkein kallein. Inertia on erittäin käyttökelpoinen, sillä käytetäänhan sitä mannertenvälisissä ohjuksissakin.
Ja mitä tulee tiehankkeisiin, niin aika mielenkiintoiselta näyttää tämä Helsinki-keskeisyys tiehankkeissa 
Tiehankkeet
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela 90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta 47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 57 500 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 75 500 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke 37 000 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla 13 000 000
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä 6 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Nuo kaikki boldatut hankkeet ovat olleet vireillä ennen
mestarintunnelin suunnittelua mutta silti ne ovat olleet toteuttamatta, vaikka mestarintunneli onkin jo ajossa ollut kotvasen.
Tuo taavetti-lpr väli on ollut parannuskohteena jo viimeisen neljännesvuosisadan, silti sille ei ole saatu mitään aikaiseksi. Tai on, sinne on saatu asennettua pelti-poliiseja.
Vuosaaren satamakin sai rahoituksen kaikelle infralle ennen tuota taavetti-lpr väliä, Arolan kohdasta VT12:sta puhumattakaan.
Joten....
Mainittu Kehä1 kulkee isoksi osaksi myös muualla kuin Helsingissä, joten ei se ole yksin Helsingin hanke. Semminkin, kun Kehää ajavat isoksi osaksi työmatkapendelöijät eivätkä kaupunkilaiset.
Lisäksi Helsingin yleiskaavaehdotuksessa strateginen painopiste on autoilun vähentäminen, mm. tietullein ja muine autoilua rajoittavine keinoine. Joten tämä on autoiluvihamielinen paikka asua, mutta silti meidän rahat kelpaa muiden teiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Oikein lose-lose -tilanne 
Siis mitä? Kehä I kulkee Tzadin ulkopuolella tasan 8100m verran ja Tzadissa sitä menee karkeasti 16km verran.
Jos Tzadissa on 100 000 työllista ulkopaikkakuntalaista ja itse Tzadissa 300 000, niin meinaatko, että kaikki Tzadilaiset kulkevat julkisilla pelkästään ja kaikki ulkopuoliset pendelöivät omilla autoillaan?
Kun sinä olet pienhiukkasista huolissasi, niin eikös sinun Tzadlaisena pitäisi kieltää diesel-autot (pois lukien tavaraliikenne) Tzadissa ja sen lisäksi se takkojen yms. tulisijojen käyttäminen, koska niistä noita pienhiukkasia vasta tuleekin. Samaten olisi syytä sammuttaa Salmisaaren ja Hanasaaren kivihiilivoimalat ja rakentaa niiden tilalle saasteetonta ja ympäristöystävällistä ydinvoimaa.
Raja-arvo ylittyy edelleen Helsingissä
Ilmanlaadun vuosiraja-arvo ylittyy paikoin Helsingin keskustan vilkasliikenteisillä alueilla. Typpidioksidin raja-arvon ylitys johtuu liikenteen pakokaasuista. Typpidioksidi lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
Noita pirskatin typenoksideja tulee eniten dieseleistä, varsinkin moderneista sellaisista, joissa VAG on aivan omaa luokkaansa, penarin seuratessa hyvänä kakkosena.
Minä taasen wiinamäenmiehenä saan poltella kuutiometreittäin etanolia, enkä tee päästöjä enempää kuin +2010 luvun diesel yhdellä tankillisella, joten saan rapistella nastoillakin melkoisesti, ennenkuin pääsen yhden diesel-auton päästöihin mitenkään!
Minä en koe/tiedä mitään tarvetta ohjata ihmisten talvirengasvalintoja mihinkään suuntaan muutoin kuin siten, että kelvottomat (lue turvattomat) saisivat lähteä.
