Moonshine motorsport- Wiinamäen miehen kokeilu

Mun fysiikantunneista on liikaa aikaa ja liian suppeat mutta tapahtuuko koronailmiö tai plasma pienemmällä sähköteholla? Koska ymmärtääkseni noiden läpilyöntien perussyy on siinä että kipinän teko sylinterissä kysyy liikaa tehoa tulpanjohdon/jakajankannen johdettavaksi.

Sähköteho ei suoraan vaikuta läpilyöntiin, vaan jännite ja sen nousunopeus.
Koronailmiö voimistuu, kun taajuus ja/tai jännitteen nousunopeus kasvaa ja samalla läpilyönti helpottuu erittäin merkittävästi taajuuden kasvaessa.

Se, että minulla kipuna huitaisee kanteen puolan piuhasta mielummin kuin tulpassa kertoo siitä, että pytyssä on aika vaikeat olosuhteet läpilyönnin aikaan saamiseksi. Siihen vaikuttaa sylinterin paine, seokset, ennakko (paineen kautta yms.). Sähkö noudattaa samaa sääntöä kuin vesikin, eli menee helpointa reittiä.
Tuota puolan piuhan läpilyöntiä ei ainakaan auta se, että MSD:n puola pystyy kehittämään 45 000 voltin jännitteen. Syy tuohon piuhan pettämiseen on facetin kannessa, jonne piuha ei halua mennä riittävän syvälle (paskaa laatua), vaan jää pikkuisen ulommas, jolloin tuo pettänyt kohta on se heikoin paikka kipinälle.

On minulla aikaisemmin käynyt jopa niin, että kipinä lyö mielummin tulpan eristettä pitkin kuin kärkivälissä. Tästä löytyy jotain turinaa wiinastus-projektin alkuouolelta arkistosta.

Bremin jakajankansi petti lopulta siihen, että tulppien kärkiväli kasvoi liian suureksi kulumisen myötä. Wiinavinokone tuntuu syövän tulppia kuin lauma nälkäisiä matoja... 30tkm alkaa olla maksimi määrä kilsoja, jonka jälkeen tulpat ovat hyvin kuluneet.

Tuo "plasma"-sytkä on oikeasti tulpan kanssa muodostettu RCL-resonanssipiiri, jossa energia jakautuu aika-akselilla pidemmäksi (=parempaa seoksen syttymistä). Samalla siinä syntyy suurtaajuusresonanssi, joka ylläpitää kipinää huomattavasti paremmin. Video avannee asiaa jotenkin?
https://youtu.be/qQFx1jmgiic?t=94

Koita ensin riittäskö lasertulpat.

 

Kyseisistä tulpista täälläkin vain positiivistä kerrottavaa  tosin erilämpö arvolla mutta kuitenkin  ei paluuta enää tavan paskoihin 

Jogiin varmaan tarkoittaa kaasukäyttöön tarkoitettuja NGK Laserline tulppia?

Jogiin varmaan tarkoittaa kaasukäyttöön tarkoitettuja NGK Laserline tulppia?

Tarkoittaa ihan samoja denson tulppia, joista laitoin kuvatuksen aikaisemmin. Meillä on vain erilainen lämpöarvo.

Minulla on nämä:
http://www.motonet.fi/fi/tuote/111546/denso-w22tt

Eli ovat tavallisia parempia, mutteivat kuitenkaan iridiumien hintaisia.

Mulla ne "**tun" kalliit NGK iridiumit odottamassa tuolla osakuormassa sulle päin... Jännä nähä miten ne toimii tässä. 

MSD kipinänvahvistin voisi olla viinan kanssa hyvä.

Briskin tulpat vois olla hyvät, esim;

http://www.brisk.biz/catalogues/spark-plugs/iridium-premium-plus

Mullon ollu tollaset DOR14 varmaan 70tkm bensalla ja 30tkm viinalla;

http://www.brisk.biz/catalogues/spark-plugs/iridium-racing

Testaappa:

Lainaus käyttäjältä: NBM - 03.06.2014, 22:15:08

    http://www.brisk.biz/spark-plugs/racing-tuning/spark-plugs-iridium
    Mullon tollaset fk:ssa, 1bar ja E85. Maksaahan ne enemmän kuin tavalliset, mutta kassillinen tavallisia maksaa kuitenkin enemmän.


Pitäis käydä taas stadissa, niin kävisin hakemassa tuollaiset. Tilata en viitsi ja olen tässä säätövaiheessa pitäytynyt halvoissa taviksissa, koska niitä voi särkyä.

Mietiskelin tuota takaylityksen tiuhaa ruostumista, eikä siinä taida olla muuta syytä kun kondenssivesi. Etanolin palaessa palokaasuista veden osuus on karkeasti kaksinkertainen, kun sitä verrataan bensiinin palaessa syntyneisiin kaasuihin. CO2 on se toinen. Kun pakokaasun lämpötila laskee putkessa tarpeeksi, vesi alkaa kondensoitumaan putken sisäpinnalle ja se jää ruostuttamaan putkea. Ei siinä liene sen kummempaa syytä.

Mietiskelin tuota takaylityksen tiuhaa ruostumista, eikä siinä taida olla muuta syytä kun kondenssivesi. Etanolin palaessa palokaasuista veden osuus on karkeasti kaksinkertainen, kun sitä verrataan bensiinin palaessa syntyneisiin kaasuihin. CO2 on se toinen. Kun pakokaasun lämpötila laskee putkessa tarpeeksi, vesi alkaa kondensoitumaan putken sisäpinnalle ja se jää ruostuttamaan putkea. Ei siinä liene sen kummempaa syytä.

Topicin autossa putken päästä mitattu 160°C ei ole mitenkään epänormaalin tavatonta. Lähes päivittäin.

Syynä voisi pikemminkin olla tulistettu vesihöyry.

Mietiskelin tuota takaylityksen tiuhaa ruostumista, eikä siinä taida olla muuta syytä kun kondenssivesi. Etanolin palaessa palokaasuista veden osuus on karkeasti kaksinkertainen, kun sitä verrataan bensiinin palaessa syntyneisiin kaasuihin. CO2 on se toinen. Kun pakokaasun lämpötila laskee putkessa tarpeeksi, vesi alkaa kondensoitumaan putken sisäpinnalle ja se jää ruostuttamaan putkea. Ei siinä liene sen kummempaa syytä.

3 takaylitystä kuluu puhki ja sen jälkeen vaihdetaan koko pakoputki katista taakse. Täysin normaalia volvolle  fiksummat poraa reiän kondenssiveden poistolle äänenvaimentajan alanurkkiin

3 takaylitystä kuluu puhki ja sen jälkeen vaihdetaan koko pakoputki katista taakse. Täysin normaalia volvolle  fiksummat poraa reiän kondenssiveden poistolle äänenvaimentajan alanurkkiin

Tai tekee putkiston vaimentimia myöden ruostumattomasta, loppuu leikkiminen kerrasta. Ei tarvitse porailla reikiä muutakun laippoihin.

Tai tekee putkiston vaimentimia myöden ruostumattomasta, loppuu leikkiminen kerrasta. Ei tarvitse porailla reikiä muutakun laippoihin.

No joo mut on siinäkin huonot puolensa. Rosterinen ei kestä niin hyvin vääntymistä ja tärinää. Mut ajan kanssa kun pääsee tekemään ite rosteriputken niin on ikuinen.

3 takaylitystä kuluu puhki ja sen jälkeen vaihdetaan koko pakoputki katista taakse. Täysin normaalia volvolle  fiksummat poraa reiän kondenssiveden poistolle äänenvaimentajan alanurkkiin

Mietin illalla juurikin samaa, pienen reiän poraamista kondenssivedelle. En ole pakoputkessa kokeillut, mutta miksei toimisi. Tehtiin aikanaan konepajan polttoöljylämmittimen savuhormiin reikä mutkan pohjalle veden poistoon. Savuhormi vedettiin suoraan seinästä läpi haponkestävällä pihalle ja ylös. Hyvin toimi.

160 astetta lämpöä normaali ilmanpaineessa ja vesihän on toki kaasua. Virtaustapahtuma ja lämmön siirtyminen on kuitenkin monesta tekijästä riippuvainen. Lähellä putken sisäpintaa virtausnopeus laskee merkittävästi, muuttuen laminaarivirtauksesta turbulentiksi. Lämpöä ei siirry siten niin tehokkaasti siinä kohtaa pois. Kun lisäksi ulkoilma on jäähdyttymässä putken pintaa, niin sinnehän kondensoituu vettä. Vielä kun moottori sammutetaan, niin kaasumainenkin vesi jää putkeen tiivistyen putken sisäpinoille. Paljaat putken kohdathan jäähtyvät parhaiten. Harvemminhan alkupätkä ruostuu, kun pakokaasu on tarpeeksi kuumaa. Tämä on yksi teoria loppupätkän ruostumiselle.

Tänään tarkistettu mittaamalla piten pakoputkenpään lämpötila käyttäytyy.

3km ajamista kaupungissa 30 sekunnin käytön jälkeen kylmällä koneella.
Pakoputken pään sisälämpötila +70C ja ulkopinta +65C.

9km alle 50km/h nopeudella, pakoputken pään ulkopinta 105C ja sisäpinta 112C.

Maantieajossa 80km/h nopeudella ulkopinta 145C ja sisäpinta 155C.

Nopeudella 100km/h ulkopinta 155C ja sisäpinta 165C

Nopeudella 120km/h ulkopinta 167C ja sisäpinta 175C.

Märällä asfaltilla ajettuna maantielenkin jälkeen 20-50km/h nopeudella 8km, ulkopinta 70C ja sisäpinta 72C.

Joten kondenssivesi ei voi olla mahdollinen syy siihen taka-akselin ylityksen nopeaan mätämiseen. koska sieltä on mitattu +200C lämpötiloja ihan vakiona pienenkin ajon jälkeen.

Erittäin harvoin minulla ylipäätään esiintyy tilanne, jossa pakoputken pään ulkopinta olisi jäänyt koko ajolenkin aikana alle veden kiehumispisteen...   

Nestemäistä vettä tulee putkistosta vain käynnistyksen jälkeen, kun ilman lämpötila on riittävän matala. Väitän, että ajamisen jäljiltä putkeni on vapaa nestemäisestä vedestä, sillä avo-sandaalia annetaan sen verran usein. 

Minä teorioisin ongelman syyksi vaikkapa vesihöyryn kriittistä lämpötilaa ja/tai eroosiokorroosiota, sillä syöpymät ovat ulkokaareissa voimakkaimpia putken sisäpinnoilla. Toki palamistuotteetkin voivat aldehydien muodossa aiheuttaa jotakin "mielenkiintoista" reaktiota, sillä wiinan palaminen tuottavat aldehydejä 2700% enemmän kuin meikäläinen pumppu-bensa tuottaa.

Minulla takapönttökin kestää huomattavasti paremmin kuin se pirskatin taka-akselin ylitys. Tosin nyt koe-ponnistetaan sitä ATS304:sta....