ARKISTO: Moonshine motorsport- Wiinamäen miehen kokeilu

En usko minäkään, että DP on se ongelma.

Vakiolla 240 Turbon 60 mm putkella menee 300 hp rikki. Eihän se mikään optimi viriputkisto ole, kaukana siitä, mutta 2,5" vs. 3" downpipet antaa aika samanlaisia penkkituloksia alle 300 hp:n haarukassa. Toki spoolaa nopeammin, mutta ei ole ratkaiseva tekijä tässä.

Taitaa syyllinen löytyä erään turbopajan tuotoksesta. Ahdin 16t:ksi modattu 13c. Ja epäilykset kohdistuu nyt pakopuoleen, muutoksia piti olla riittävästi. No pakopainemittari asentuu pe. Ja huomenna ystävällinen puhelu turbon tehneelle kaverille

Tuossahan tilanne menee melkein huonnommaksi isommalla imusiivellä. Tilanne on taas se sama kun kaataisi saavista vettä kylpyhuoneen lavuaariin, jossa on pieni poistoputki. Tarpeeksi nopeasti kun kaataa niin ylihän se tulee

Mun käsityksen mukaan tässä PITI olla 7cm pesä turbopajan jäljiltä... Mutta kuten kävi... 

Onkohhan kukaan mittaillu pakopaineita viinalla  mitsun 15g-19t kanssa 7 pesällä?

Kyllä varmaan, mutta ongelmana on mittaustaajuus. Mittarilla ja normaalilla paineanturilla saa vain keskiarvon siitä paineesta, kun oikeasti kiinnostaa ne painepulssit. Mittauskamat on noin 5-10 k€ per kanava.

Kyllä varmaan, mutta ongelmana on mittaustaajuus. Mittarilla ja normaalilla paineanturilla saa vain keskiarvon siitä paineesta, kun oikeasti kiinnostaa ne painepulssit. Mittauskamat on noin 5-10 k€ per kanava.

Tätä olen tutkiskellut aikoinani.  Nopeat paine-anturi satojen baarien paineille maksavat tonneja mutta loggeriksi kelpaa ihan PC ja I/O-kortti (nopeus tarpeen mukaan).

Mutta uskoisin, että 100baarin anturilla pärjää autokäytössä ja 1000Hz mittausnopeudella, eli 1 millisekunnin vasteaika 10% - 90% painealueesta. Pienemmät piikit näkyvät vielä nopeammin.

Tuollaisen saa alle kympillä.
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=73-100-89&toc=19623
Ja loggeriksi läppäri äänikortilla.


Joskus vielä 2000-luvun puolivälissä nuo paineanturit maksoivat mansikkaa ja mustikoita päälle.

Mun käsityksen mukaan tässä PITI olla 7cm pesä turbopajan jäljiltä... Mutta kuten kävi... 

Kaikki wiinämäenmiehet jakavat käsityksesi, sillä näin oli annettu ymmärtää muttei näköjään oltu sitten ymmärretty antaa. 

Tässä casessa on nyt sitten mikattua dataa^tm siitä, että pikkumitsun pakopesä menee todella iloisesti tukkeeseen wiinalla 0,8 baarin ahtojen jälkeen.

600km "säätölenkillä" testailin hitusen tuota vaihtelemalla ahtoja 0,6-1baarin välillä ja todellakin IMMun lukema ei käytännössä nouse kuin muutamia hassuja soluja enä 0,9-1 bar muutoksella. Eli ilmaa ei koneeseen mene enää tuon 0,1ahtojen noston jälkeen kuin prosentin osia lisää mutta pakopaineet nousevat kyllä uudelle tasolle.

0,6-0,8 ahtojen välillä muutos ilmamäärässä on melkoisen suuri, mutta sen jälkeen nousu pysähtyy kuin seinään.
Joten vakiomitsulla ei kannata edes yrittää ahtaa 0,8 baaria enempää wiinalla ajettaessa, vaan tuolloin voi keskittyä siihen pirskatin syttykartan hieromiseen, jolla ne viimeiset konit saadaan kutitettua pihalle pilttuusta.

Bensalla ilmiö on todennäköisesti siinä baarissa sama, eli ahdin menee tukkoon ja ahtojen nosto ei lisää tehoa, mutta lisää kyllä nakutusherkkyyttä.

Ihme hifistelyä. Normi mittarilla näkee ihan tarpeeksi jotta tietää onko pakopesä liian pieni.

Minustakin normaali painemittarilla mittaus antaa riittävän tuloksen.

Jos oletetaan, että pakokaasupulssin muoto vastaan sini-aaltoa, niin keskiarvopaineesta voidaan laskea helposti riittävällä tarkkuudella huippupaine kertomalla RMS-paine luvulla 1,4.
Tuo tarkkuus riittää taatusti autotallissa. 

Sitten jos sitä paineen ajallista anomaliaa haluaa tarkastella enemmänkin, niin tuolta valitsemaan sopiva anturi.
http://www.elkome.fi/verkkokauppa/index2.php?cPath=75_284

Niin, johan alkaa olla mitattua dataa paineen ajallisista vaihteluista ihan niin paljon kuin haluaa ja taatusti anturin nopeus ei tule ongelmaksi! 

Ja kaiken lisäksi nuo venymäliuskat ovat pirun halpoja. Jos haluaa sitten oikean paineanturin 1µs vasteajalla, niin samasta firmasta noita saa mutta hinta "hitusen" pompsahtaa.
http://www.elkome.fi/verkkokauppa/product_info.php?cPath=75_199&products_id=1079

Tosimies laittaa painemittarin vastaiskulla pesään ja katsoo testilenkin jälkeen mikä oli max pakopaine (max ahtopaine oli varmasti j oennestään tiedossa). Osat maksaa maksimissaan 30 €.

Palautettu paineen 0,8 baariin ja ryhdytty taas hieromaan sitä syttykarttaa noille ahdoille.
Pikku-mitsulla ei todellakaan ole mitään järkeä yrittää päästä wiinalla yli 0,8 baarin, sillä pakopuoli menee todellatukkeeseen.

Pakopaineet nousevat yli kahden baarin! 

Taitaa bensalla olla aikas sama juttu, mutta painetta se sietää varmaan 0,9 baaria ennen murhaavia pakopaineita.

Syttyennakko nousi maksimikuormalla useita asteita heti. Samaten rukkasin EZK:n vääntökippuran vieläkin agressiivisemmaksi kuin mitä se oli tähän asti. Eli nyt ylimmälle syttykartan riville mennään vasta ihan siellä 0,8 baarin ahdoilla. Eli EZK joutuu todellakin laskeskelemaan nyt niitä solujen välisiä interpolaatioita siihen malliin, ettei paremmasta väliä.

Vakio FT:n lastu kun on EZK:n osalta ylimmällä kuormarivillä jo nollapaineilla! 

Siinäpä kai se syy, miksi meikäläisen lastuilla puristetaan pikkupaineilla (0,8bar) 20% enemmän papua (+200hv) kuin tehdas lupaa millekkään kissan sisältävälle setille.

Saatanallinen säätäminen^TM jatkukoon! 

Palautettu paineen 0,8 baariin ja ryhdytty taas hieromaan sitä syttykarttaa noille ahdoille.
Pikku-mitsulla ei todellakaan ole mitään järkeä yrittää päästä wiinalla yli 0,8 baarin, sillä pakopuoli menee todellatukkeeseen.

Pakopaineet nousevat yli kahden baarin! 

Joskus tulee mieleen että paljonko tässä maailmassa on ihan hyviä moottoreita rikottu ahtaessa kun ei pakopaineeseen ole kiinnitetty mitään huomiota. Luulen ettei riitä sormet laskiessa

Joskus tulee mieleen että paljonko tässä maailmassa on ihan hyviä moottoreita rikottu ahtaessa kun ei pakopaineeseen ole kiinnitetty mitään huomiota. Luulen ettei riitä sormet laskiessa

Aivan varmasti näin! 

Puhumattakaan vääristä lastuista ja huonosta nakutuksen hallinnasta. Siksipä minäkään en mega-ruuttaa asentanut vaikka pitkään sitä mietinkin. Sen aikileen kantapaa noissa monissa säädettävissä ruikkareissa on.
Mutta tuotantoruiskuissa kuten LH/EZK asiaan on jouduttu pakosti panostamaan ja siksipä opettelin LH ja EZK:n säätämisen.

Siksipä minäkin päätin palata tuohon 0,8 baarin ahtoihin ja optimoin suorituskyvyn tuohon pisteeseen.
Kyllä sitä kilolla ajamista jatkoin pitkään vaikka pakopaineen tiesinkin olevan korkealla. Sen näki selvästi IMMun käytöksestä.
Kyllä se ilman määrä hitusen nousee vielä sinne baariin asti mutta suhteessa vähemmän kuin 0,6->0,8 baaria nostolla.

Tänään vaihdetty ölpät koneeseen ja etuvalot uusittu EZK:n lämpöanturi tsekattu ja ikkunan kehyslistat vaihdettu.

Kun olen laskenut ahtoja, muokannut vääntökippuraa agressiivisemmaksi ja nostanut ennakkoja aavistuksen asteen pari ylimmillä kuormariveillä, niin ahdistimen punastelu on loppunut aikas totaalisesti ja sille saa nyt jutella todella tuhmia, ennenkuin se punastelee kunnolla. 

Bensalla tuo ei ollut mikään temppu, mutta wiinalla ja 0,8 ahdoilla se on jo isosti avosandaalia^tm edellyttävä temppu. 

Ennakot ylimmällä kuormarivillä pyörivät aikas maltillisessa 10-18 asteen välisellä alueella. Jos siitä yrittää yhtään nostaa, pingaus iskee alta aikayksikön.

Tietoa minulla ei ole pakopaineen merkityksestä nakutusherkkyyteen. Huvittavaa on, että bensalla ja baarin paineilla saan laittaa ennakkoa sen +22 astetta (+4trpm) ja nakutuksesta ei ole tietoakaan. Wiinalla siitä on turha haaveilla edes.
Eikä siihen auta tulppien vaihto kylmimpiin mahdollisiin tai rikkaalle sopittaminen tai laihalle.

Samaten Wiinan ennakot vajaa kuormilla ovat jotain aivan muuta kuin bensalla, ollen selvästi vähemmän kuin bensalla menee hienosti. Joten wiinan täytyy palaa pirusti nopeammin kuin bensan vaikka siinä oktaaneja riittääkin.
Tosin vajaa kuormilla ennakkoa voi nostaa ihan niin ylös kuin EZK mahdollistaa mutta siitä ei ole mitään hyötyä, koska väännön kippi-piste tulee eteen pirun kauan ennen kilahduksia.

Hmmh... mielenkiintoista.

Eräällä toisella "pienmoottori" foorumilla (alle 2-litrainen erimerkkinen) eräs herra kertoi wiinalla voivan käyttää reilusti rajumpia ennakoita ahdetussa moottorissa, koska wiinan palonopeus on hitaampi.

Onko kyseessä herran moottorissa oleva huono seoksen muodostus/palaminen palotilassa, vai Volvon 8v vinokoneen kummallisuudet? Toisaalta kuullut väitteet ovat lievästi ristiriidassa tämän topickin tietojen kanssa.

Toisaalta, tässä topickissa on keskitytty käyttöauton optimointiin, ei hupputehon hakemiseen. Eikä myöskään tällä erimerkin virittäjällä ole käytössään nakuantureita tms, joten voisikohan siellä olla tehoa ennakoilla, vaikka pientä pingausta onkin?

Mielen kiintoista tosiaan....

Mielen kiintoista tosiaan....

Oma kokemus tinamoottorilla B204
280 Nm 4000 rpm 0,7 bar 22 ast ennakko
320 Nm 4000 rpm 0,7 bar 15 ast ennakko

Puhtaalla wiinalla. Oli niukasti anturointeja ja sellaista niin ei saatu mitään lihaa luiden ympärille, mistä voisi tehdä jotain päätelmiä.