ARKISTO: Moonshine motorsport- Wiinamäen miehen kokeilu

Vakiocoolerilla imuilman lämpötila oli parhaimmillaan +110C.

Nykyisellään sukka imusarjassa kesähelteellä ilmastointi päällä on mitattu enimmillään +40C ja pienimmillään -20C paikallaan +18C ulkolämpötilassa vedon jälkeen.

Siis hetkinen? Miten ilmasta ilmaan tyyppisellä välijäähdyttimellä voi saavuttaa ulkolämpötilaa alhaisemman imulämmön? Jos nyt ei lasketa mitään hiilidioksidi tms. kikkailuja.

Siis hetkinen? Miten ilmasta ilmaan tyyppisellä välijäähdyttimellä voi saavuttaa ulkolämpötilaa alhaisemman imulämmön? Jos nyt ei lasketa mitään hiilidioksidi tms. kikkailuja.

Olisiko jotain tekemistä sillä, että ilman jäähtyessä (supistuessa) paine laskee ja lämpötila samalla. Tosin, tuo -20°C, mikan onko kesähelteellä mukamas? Kun ei kaasuttimen kurkkukaan niin kylmäksi kesähelteellä vedä.

Siis hetkinen? Miten ilmasta ilmaan tyyppisellä välijäähdyttimellä voi saavuttaa ulkolämpötilaa alhaisemman imulämmön? Jos nyt ei lasketa mitään hiilidioksidi tms. kikkailuja.

Ihan normaalia fysiikkaa! 

Kun paine laskee, laskee lämpötilakin ja päinvastoin.

Joule-thompson on ilmiön nimi.

Samasta syystä esim. heliumilla täytetty PCP-ase antaa luodin lähtönopeudeksi vain vajaan 600m/s nopeuksia, vaikka äänennopeus on heliumissa ~900m/s.
Ilmalla taasen projektiili putkahtaa piipusta pihalle äänennopeudella (joka on pirun lämpötilariippuvainen).

Olisiko jotain tekemistä sillä, että ilman jäähtyessä (supistuessa) paine laskee ja lämpötila samalla. Tosin, tuo -20°C, mikan onko kesähelteellä mukamas? Kun ei kaasuttimen kurkkukaan niin kylmäksi kesähelteellä vedä.

Kaasutin onkin hitusen eri-asia kuin tuo coolerin tekemä temppu! 

Ihan normaalia fysiikkaa! 

Kun paine laskee, laskee lämpötilakin ja päinvastoin.

Joule-thompson on ilmiön nimi.

  minä olisin aika pettynyt jos omassa välijäähdyttimessäni olisi niin paha painehäviö että paine pääsee laskemaan niin rankasti että se muuttuu kylmäkoneeksi 

minä olisin aika pettynyt jos omassa välijäähdyttimessäni olisi niin paha painehäviö että paine pääsee laskemaan niin rankasti että se muuttuu kylmäkoneeksi 

Melko uskomattomallehan tuo kuulostaa jos kesäkelissä coolerin saa -20 asteeseen. Meinaan miks auton ilmastoinnissa käytetään kylmäaineitten läträilyä jos nuin simppelillä systeemillä vois saaha auton jo jääkaapiks.

Ihan on ollut vakavasti otettavia yrityksiä korvata  cooleri kuristuksella ahtputkessa. Ei mainittavaa hyötyä.

Ehkä tässä tapauksessa tapahtui inversio.

Nyt jäi epäselväksi, puhuttiinko 110c ahtoilmasta vakio kuulerilla vai tuolla 15kg painavalla, ettei nyt olisi niin että 15kg painavalla ei ole edes kokeiltu?

Älkää sekoittako vakio muovipäätyistä näihin juttuihin, kun se ei ole mikään intercooleri, se on vain jokin esine ahtoputken välissä

Veikkaampa että mulle tuleva Garret kenno ei pysty siihen että imuilma olisi kylmempää kuin ulkoilma (kesällä).

Tämä taitaa olla totta! 

minä olisin aika pettynyt jos omassa välijäähdyttimessäni olisi niin paha painehäviö että paine pääsee laskemaan niin rankasti että se muuttuu kylmäkoneeksi 

 

Onkos ahtoputki turbolta cooleriin pienempi pinta-alaltaan kuin coolerin poikkipinta-ala? Jos ei ole, niin missä on vika?
Mitenkäs paine käyttäytyy, kun tilavuus kasvaa?

Melko uskomattomallehan tuo kuulostaa jos kesäkelissä coolerin saa -20 asteeseen. Meinaan miks auton ilmastoinnissa käytetään kylmäaineitten läträilyä jos nuin simppelillä systeemillä vois saaha auton jo jääkaapiks.

Mittaileppas joskus ahdetun ilman lämpötiloja siellä imusarjan edessä, niin voit yllättyä. 

No, ilmiö on likipitäen sama kuin siinä pirskatin kylmäkoneessa vai miten ihmeessä ne nestekaasukäyttöiset jääkaapit tekevät kylmää sinne kaappiin, vaikka sitä kaapin kylmäsysteemiä kuumennetaan kaasuliekillä? 

Ihan on ollut vakavasti otettavia yrityksiä korvata  cooleri kuristuksella ahtputkessa. Ei mainittavaa hyötyä.
Ehkä tässä tapauksessa tapahtui inversio.

Tuo jäätävän kylmän imuilman tilanne ei sentään kestä vedon jälkeen kovin pitkään, mutta likipitäen sen minuutin, kunnes aletaan palata kohti ulkoilman lämpötiloja.

Nyt jäi epäselväksi, puhuttiinko 110c ahtoilmasta vakio kuulerilla vai tuolla 15kg painavalla, ettei nyt olisi niin että 15kg painavalla ei ole edes kokeiltu?

Älkää sekoittako vakio muovipäätyistä näihin juttuihin, kun se ei ole mikään intercooleri, se on vain jokin esine ahtoputken välissä

110C on saavutettu imusarjassa vakio "coolerilla", kuten tässä topicissa olen joskus asian kertonut.

Vakiocoolerilla imuilman lämpötila oli parhaimmillaan +110C.

Nykyisellään sukka imusarjassa kesähelteellä ilmastointi päällä on mitattu enimmillään +40C ja pienimmillään -20C paikallaan +18C ulkolämpötilassa vedon jälkeen.
Joten kyllä se coolerini toimii ihan kuten pitääkin.

Luetun ymmärrys? 

Tämä asia taisi olla tapetilla myös viime syksynä tässä topicissa tms.

Veikkaampa että mulle tuleva Garret kenno ei pysty siihen että imuilma olisi kylmempää kuin ulkoilma (kesällä).

Lottoampa, että se tekee täsmälleen saman tempun tietyissä olosuhteissa. 
Tai oikeastaan, en lottoa, vaan tiedän sen tekevän noin!    

Eli sulla on jarruavasten mitattu 40 astetta lämpöä eikä 110astetta niin kuin aikaisemmin sanoit. Taidat itse kirjoitella itseäsi pussiin ja olla sekaisin kuin seinäkello.
Olen koko ajan kyseenalaistanut 110asteen lämpöä jarrua vasten 15kg painavalla intercoolerilla.

Itselläni imuilman lämpö nousee +30 asteesta 1/4 milen aikana 87 asteeseen  ja minkäänlaista imuilman lämmön tippumista ei tapahdu missään kohtaa, ellen nosta kaasua pois.

Olen jopa lähtenyt liikkeelle +10 asteen kelissä ja ilmiö toistaa itseään, missään tilanteessa kesällä ahtoilma ei ole ollut kylmempää kuin ulkoilma...   


Itse kirjoitit näin.

Toisella sadalla. Tarkkaa lukua en muista.

Eli sulla on jarruavasten mitattu 40 astetta lämpöä eikä 110astetta niin kuin aikaisemmin sanoit. Taidat itse kirjoitella itseäsi pussiin ja olla sekaisin kuin seinäkello.

Huoh! Se luetun ymmärrys ja ymmärrys ylipäätään! 

Jarrua vasten lämpötilaa en ole missään vaiheessa sanonut, vaan olen kertonut yleisesti mittattuja ääri-lämpötiloja erilaisissa olosuhteissa.
Nykyisellä coolerilla en ole milloinkaan mitannut yli +40C lämpötiloja vedon aikana imusarjasta, vaikka turbolta tulee yli 100C lämpötilan ylittävää ilmaa.
Jarrua vasten en ole nykyisellä coolerilla lämpötiloja mitannut, mutta kiihdytyksessä ja lähdössä jarrua vasten on ollut nähtävissä mittauslogista kiihtyvyyden heikentymistä. Syy mitä ilmeisemmin coolerin lämpeneminen.

Olen koko ajan kyseenalaistanut 110asteen lämpöä jarrua vasten 15kg painavalla intercoolerilla.

Niin, kyseenalaistat oman väärin ymmärryksesi, joten tee niin ihan rauhassa.
Ja minä en ole missään niin väittänytkään imuilman osalta nykyisellä coolerilla. Turbolta tulee parhaimmillaan +130C lämpöistä ilmaa kylläkin.
Vakio coolerilla imusarjaan menevän ilman maksimilämpötilana on mitattu 110C lämpötila vedon aikana kesähelteellä.

Itselläni imuilman lämpö nousee +30 asteesta 1/4 milen aikana 87 asteeseen  ja minkäänlaista imuilman lämmön tippumista ei tapahdu missään kohtaa, ellen nosta kaasua pois.
Olen jopa lähtenyt liikkeelle +10 asteen kelissä ja ilmiö toistaa itseään, missään tilanteessa kesällä ahtoilma ei ole ollut kylmempää kuin ulkoilma...

Taitaa coolerisi olla reilusti alimitoitettu jos noin korkealle nousevat lämpötilat imusarjaan menevässä ilmassa? 

Niin, tässäkään kohden en ole väittänyt lämpötilan tippuvan ulkoilmaa kylmemmäksi vedon aikana, vaan olen yleisesti todennut mitanneeni vedon jälkeen tuollaisen ulkoilmaa reilusti kylmemmän lämpötilan. Ilmeisesti et ole lukenut mitä kirjoitin, vaan olet olettanut omiasi.

Se luetun ymmärrys!

Anteeksi jumala, ymmärsin väärin sinun niin selvästi ilmoittamat lekemat...

Kun rautalangasta vääntää kysymyksen niin lopulta se vastaus sieltä tulee.

[/url]

Onkos ahtoputki turbolta cooleriin pienempi pinta-alaltaan kuin coolerin poikkipinta-ala? Jos ei ole, niin missä on vika?
Mitenkäs paine käyttäytyy, kun tilavuus kasvaa?

No, ilmiö on likipitäen sama kuin siinä pirskatin kylmäkoneessa vai miten ihmeessä ne nestekaasukäyttöiset jääkaapit tekevät kylmää sinne kaappiin, vaikka sitä kaapin kylmäsysteemiä kuumennetaan kaasuliekillä? 

Mjoo, paine laskee kun tilavuus kasvaa.

Itseasissa tavallinen jäähdytysprosessihan perustuu tuohon kylmäaineen eri paineesta johtuvan höyrystymislämpötiloihin ja sitä kautta hyödynnettäviin entalpianmuutoksiin. No tämän on selvää kuin tasalaatuinen makkara.

Nestekaasujääkaapin toiminta ei ole suoraan vedettynä noin yksinkertainen, vaan ne toimivat absorptio-periaattella. En ole nyt aivan varma mitä ainetta niissä käytetään, mutta laskentaesimerkeissä käytetään lähes poikkeuksetta ammoniakki-vesiliuosta. Eli absorptio periaattella toimivassa kylmälaitteessa ei hyörystymislämpötilaa muuteta paineistamalla ja kuristamalla kylmäainetta, vaan muuttamalla liuoksen konsentraatiota systeemiin ulkopuolelta tuotavalla lämmöllä (nestekaasuliekki). Nyt en ehdi ja jaksa tarkentaa periaatetta yksityiskohtaisemmin, halukkaat voi katsoa vaikka wikistä toiminnan tai suomeksi prof. Aittomäen toimittamasta Kylmätekniikka teoksesta.

Anteeksi jumala, ymmärsin väärin sinun niin selvästi ilmoittamat lekemat...

Kun rautalangasta vääntää kysymyksen niin lopulta se vastaus sieltä tulee.

Saat anteeksi lapseni! 

Rautalangan sijasta kannattaisi lukea vastaukseni ja allekirjoitukseni, niin saavuttaisit valaistuneisuuden tilan nopeammin! 

Mjoo, paine laskee kun tilavuus kasvaa.

Itseasissa tavallinen jäähdytysprosessihan perustuu tuohon kylmäaineen eri paineesta johtuvan höyrystymislämpötiloihin ja sitä kautta hyödynnettäviin entalpianmuutoksiin. No tämän on selvää kuin tasalaatuinen makkara.

Nestekaasujääkaapin toiminta ei ole suoraan vedettynä noin yksinkertainen, vaan ne toimivat absorptio-periaattella. En ole nyt aivan varma mitä ainetta niissä käytetään, mutta laskentaesimerkeissä käytetään lähes poikkeuksetta ammoniakki-vesiliuosta. Eli absorptio periaattella toimivassa kylmälaitteessa ei hyörystymislämpötilaa muuteta paineistamalla ja kuristamalla kylmäainetta, vaan muuttamalla liuoksen konsentraatiota systeemiin ulkopuolelta tuotavalla lämmöllä (nestekaasuliekki). Nyt en ehdi ja jaksa tarkentaa periaatetta yksityiskohtaisemmin, halukkaat voi katsoa vaikka wikistä toiminnan tai suomeksi prof. Aittomäen toimittamasta Kylmätekniikka teoksesta.

Kyllähän minä ensin itsekkin hämmästyin tuota pakkaselle menevää imuilmaa!
Epäilin sitä alussa mittausvirheeksi mutta mittari mittasi oikein lopultakin. Varminsin ensimmäisen havainnon jälkeen sen kontaktittomalla IP-lämpömittarilla, että imuputki tosiaan alkoi jäähtymään rajusti vedon jälkeen.
Toistin mittauksen useita kertoja ja totesin ilmiön todella tapahtuvan ja sen jälkeen alkoi ilmiön aiheuttajan metsästäminen.
Kotvasen tai pari siihen meni, että tajusin sen joule-Thompsonin ilmiöksi.

Ettei vaan pakkaset mitattu imusarjasta

Ettei vaan pakkaset mitattu imusarjasta

Ennen kaasuläppää siitä alumiiniputken ja 90-letkumutkan välistä oli anturi työnnetty ilmavirtaan ja sieltä se lämpötila mitattiin.

Vähän vaikeampaa on lämpöanturia työntää sinne kaasuläpän toiselle puolelle.