Tänään kävi eläinlääkäri saattamassa vanhemman neidin, 14-vuotuinen kultainennoutaja, viimeiselle matkalle. Koville ottaa vaikka onhan tuo lähtö ollut tiedossa jo tovin 
Kyllä siinä aikuisella miehelläkin vesi tuppaa valumaan ja kurkkua kuristaa. Mikä lie roska meni silmään.
Äitini hautajaisissa en itkeny mutta siinähän oli jo alkanut sisäistään homman kun joku viikko kulunut.
Koiraa oon surrut lähdön hetkellä kovastikin kun se on siinä ja nyt, saa pitää päätä sylissä loppuun asti.
Se on pirun kova paikka kun paras kaveri vuosien ajalta otetaan pois, toki se on eläimelle parempi jos kipuja on jo ollut.
Jaksuja. Kyllä se helpottaa aina.
