Heipä hei foorumilaisille.
Viime päivityksestä on ehtinyt kulua jo yksitoista kuukautta joten tässä päivitystä mitä autolle kuuluu.
Rekisteriotteeseen merkitty auton ensirekisteröinti on 11.10.1985, joten autolla on nyt virallisesti ikää pyöreät kolmekymentä vuotta,
pienet sille 
Elokuun alussa katsastin auton ilman huomautuksia, ensimmäisellä kerralla läpi.
Noin vuosi sitten vaihdoin tuulilasin, kun ei enään kelvannut katsastuksessa ja eihän siitä haittaa kyllä ollutkaan, kuin olisi uusi maailma avautunut kun näki jopa eteensä. Uuden lasin ostin Jyväskylän Autolasista hintaan 145 € ja tuulilasi liiman Biltemasta ~9 € hintaan ja tuulilasinpyyhkijän sulat Motonetista, eikä ole ollut yhtään vuotoja. Kuskin puolen listan kiinikkeistä ehjänä säilyi vain yksi.
Armeijasta päästyäni olen ottanut tavaksi käydä Keuruulla aina 4.1., reserviin siirtymis päivänä.
Kesäkuun alussa oli määrä käydä Vantaalla serkkupojan rippijuhlissa. Korpilahdelta Heinolaan meni mainiosti kunnes meno hyytyi. Bensa mittarin tomimattomuudesta oppineena, tiesin heti että kone ei saanut bensaa. Tiesin että tankki oli täysi, joten epäilin tankin ylipainetta tai jonkinlaista ilmalukkoa. Poistin tankinkorkin ja kaadoin ruutalla kaasariin bensaa. Tällä tavoin pääsi aina 200-300 metriä eteen päin. Sitten sain ajettua hädin tuskin auton Heinolan Teboilin parkkipaikalle. Kyytiä Vantaalle odotellessa päättelin, että vika on varmaan bensapumpussa, olihan silläkin jo ikää.
Vantaalla juhlien päätyttyä kävin ostamassa uuden bensapumpun Vantaan Motonetistä hintaan 44,90 €. Takaisin Heinolaan päästyäni vaihdoin pumpun ja kaadoin kaasariin bensaa, että koneen saa kunnolla käyntiin ja pumpun pumppaamaan täydellä teholla. Taas sama homma, bensan loputtua kaasarista kone hyytyi.
Tämän jälkeen kaadoin takapenkin ja avasin luukun, josta pääsee käsiksi tankin pään putkiin. Seurasin kädelläni konehuoneeseen menevää putkea ja sieltä se vika löytyi, bensaputki oli poikki. Putki oli mennyt poikki kohdasta, joka oli korkeimmalla taka- akselin syvennyksessä ja eikä ollut massan peitossa kuten muu osa pukesta ja näin ollen ruostunut haperoksi.
Minulla ei ollut ylimääräistä letkua mukana, joten otin kuumakäynnistys venttiilin toisen letkun, jotta sain putken päät liitettyä. Nostin tunkilla toiselta puolelta auton takapäätä ja laitoin letkun paikalleen, letku oli kuitenkin hieman liian isoa joten sitä ei saanut kiristettyä tiiviiksi yhteen. Tämä patentti kuitenkin tuntui toimivan. Kaiken tämän tein Batistiinin puku päällä.
Näillä keinoin pääsin Joutsaan asti. Valtatie päätyttyä, mäkisemmällä tiellä kaasua ei enää tarvinnut painaa kuten isolla tiellä ja matka hyytyi taas. Alkoi olemaan jo pimeää ja miestä väsyttämään, joten jätin auton bussipysäkille odottamaan pelastusta seuraavalle päivälle.
Uutena aamuna lähdin autolle, joka oli samassa kunnossa kuin lähdettäessä, onneksi. Aluksi ideana oli hinata auto Korpilahdelle, mutta mukana ollut perhetuttu keksi toimivan niksin, jolla auton saisi ajettua kotiin. Otimme tyhjän viiden litran tuulilasinpesuneste törpön, joka toimittaisi väliaikaisen bensatankin virkaa ja siitä letkun bensapumpulle. Käyttämämme letku oli läpinäkyvää, joten näimme että pumppu toimii ja bensaa virtaa törpöstä pumpulle. Tällä tavoin pääsin kotiin ja törpössä ollut 4 - 4,5 litraa bensaa riitti juuri ja juuri.
Kotona tutkin tarkemmin bensaputkea ja laitoin paremman putken hajonneeseen kohtaan. Kone lähti käyntiin ja pumppu imi bensaa tankista. Putki kuitenkin kostui bensasta ja päätin ottaa pidemmän pätkä putkea pois. Irrottamassani palassa olikin vielä pieni ruosteen aiheuttama reikä. Laitoin pidemmän pätkän letkua putken tilalle ja tällä korjauksella olen pärjännyt tähän päivään asti.
Kuvat hyytyneestä Volvosta Teboilin pihalla
Uusi pumppu paikallaan.
Lopputalvesta oikeasta etulaakerista alkoi kuulumaan sen verran kovaa särinää, että kuului jo ajaessa. Vaihdoin samalla kummankin puolen laakerit samalla kertaa, uudet osat Motonetista. Samoihin aikoihin aloin herkistelemään jarruja. Edessä muutama mäntä oli hieman nahkea joten vaihdoin eteen uudet tiivisteet. Tämän jälkeen ilmasin tietty kaikki jarrut ja samalla tuli vaihdettua kokonaan uudet jarrunesteet.
Muutama viikko sitten maalasin taas jarrulevyjen näkyvät pinnat, viime kerrasta oli jo pari vuotta aikaa.
Muutama viikko sitten vaihdoin kuumakäynnistys venttiilin paikkaa imusarja päältä sytytyspuolan alle.
Keväällä auto alkoi nykimään pintakaasulla ja kylmällä koneella ajettaessa, välillä nykiminen oli todella voimakasta. Epäilin vian olevan sytyksessä ja vaihdoin virranjakajan kannen ja tulpanjohdot uusiin, kummatkin Motonetista. Nykiminen kuitenkin jatkui ja säädin kaasaria, ilmeisesti liian rikkaalle ja nykiminen laantui.
Alkukeväästä olin väsännyt ehjän putken EGR:lle ja tukkinut imusarjassa olevan putken puutulpalla. Tällä viikolla otin putken taas irti ja hämmästyksekseni huomasin, että puutulppa oli kadonnut ja ainut suunta johon se voi mennä on alas, eli imusarjaan ja koneeseen. En ole ottanut imusarjaa irti, mutta luulen, että Volvo on pienen hetken käynyt puukaasulla
Tällä kertaa tulppasin EGR:n venttilille menevän imuletkun, jotta se olisi koko ajan varmasti kiinni ja nykiminen loppui siihen.
Alkukesästä oli sen verran ylimääräistä, että sain vihdoin ostettua uuden jakopään hihnan, hihnankiristimen, termostaatin, jäähdytysnesteet ja vesipumpun. Pumpun mukana tullut tiiviste oli taipunut, mutta laitoin sen kuitenkin paikalle, no eihän se pitänyt niin vaihdoin toisen, valmiin tiivisteen, joka oli tullut omaan 240:iin tarkoitetussa tiivistesarjassa. Sekään ei pitänyt joten päätin tehdä itse tiivisteen tiivistepaperista ja tällä tavoin pumppu alkoi pitämään nesteitä sisällään. Pumppu saattaa vuotaa vielä hieman, mutta on nyt inhimillisissä rajoissa.
Termostaattia vaihtaessa toinen mutteri oli sen verran ruostunut/hapettunut kiinni, että kotelo oli hajotettava, että termostaatin sai vaihdettua. Ehjän kotelon otin 240:iin tarkoitetusta kannesta
Vanha termostaatti oli 100 °C ja uusi 88 °C, nyt on selvä miksi kone ei oikein lämmennyt Kajaanin reissulla -20 °C pakkasella
Kesällä purin ohjaustehostimen pumpun ja putsasin kunnolla sisältä ja maalasin ulkopuolelta.
Ennen.
Jälkeen.
Kesällä maalasin pakoputken pään uuteen maaliin.
Pitään haaveena on ollut saada autoon puuhelmi penkinpääliset ja sattumalta Jyskän Varastomyymälästä lötyi sellaiset, hinta taisi olla 6-10 € per kappale, ja sopivathan ne kuin nenä päähän, ehkä jopa paremmin nämä mustat kuin puun väriset.
Tämän vuoden aikana olen innostunut äänittämään omia C- kasetteja ja laulattanut niitä soittimessa. Kerran kuitenin soitto lakkasi ja soitin rupesi vetämään nauhaa sisäänsä. Myöhemmin soittimen avattuani syyksi löytyi katkennut kuminauha. Katkenneen nauhan tilalle otin Wunderbaumin narua ja sidoin sopivan lenkin ja laitoin paikallen. Laitoin soittimen kasaan ja kokeilin miten korjaus toimii. Nyt soitin kyllä pyörii, mutta ääni ei ole ihan puhdas vaan tietyissä kappaleissa kuuluu kummaa "värinää".
Vanhan soittimen hajottua aloin tarkkailemaan Kierrätyskeskusta ja yhtenä päivänä huomasin nimimerkki Makkaran ilmoituksen CR-4041 mallisesta -88 vuoden Volvo 740:ssä olleesta
Mikroprosessori radiosta. Hintaa oli 20 € joten tartuin heti tilaisuuteen ja seuraavalla viikolla soitin oli jo paikallaan. Ainoat viat radiossa ovat mustunut nestekide näyttö ja hieman nahkeasti toimivat napit.
"Uudessa" radiossa ei ole kelloa kuten vanhassa, joten korjatakseni mittaristossa olevan kellon otin suoraan akulta virran, 15 ampeerin sulakkeen kautta mittariston taakse, jossa kellolle on +12V liitin. Tämän jälkeen kello on toiminut moitteetta.
Kilometrejä on kertynyt tähän mittariin jo näin paljon tai näin vähän, miten vaan.
Yleisnäkymä kojelaudasta.
Päivitetyt polttoaine tiedot löytyvät linkistä. Olen pitänyt kirjaa kaikista bensa ostoista vuoden 2011 alusta saakka ja tuo keskikulutus on mielestäni aika hyvä suoritus.
https://www.spritmonitor.de/en/detail/435380.htmlLoppukesästä ostin tällaisen herkun. Kysessä on C- kasetti adpteri, "kasetti" laitetaan normaalisti kasettipesään ja "kasetin" perässä olevan johdon päähän esimerkiksi oma puhelin ja näin voi soittaa omaa musiikkia vanhallakin soittimella, suosittelen.
Muutama viikko sitten parantelin kuskin puolen lokasuojan maalipintaa ja pelkääjän puolen lokasuojan alareunaa. Ammattikoulussa aikoinaan pesin autoa ja vesi oli ilmeisesti hieman liian lämmintä ja vei lakan mennessään. Nyt sitten hioin pinnan, vedin värikoodin mukaan Motonetista ostetun punaisen pinnan ja lakka muutaman kerroksen.
Ennen.
Jälkeen.
Kaikkea muutakin on tapahtunut kuten hitasilua, polttimen vaihtoa, vahausta, ynnä muuta. Mansikka kuitenkin suorittaa loistavasti käyttöauton virkaa nyt ja tulevaisuudessa
