Itselläni kyllä lukeminen että kirjoittaminen onnistuu ihan hienosti.
Tuo ikuinen inttäminen kaikesta mahollisesta vastaan on vaan hyvin raivostuttavaa, jopa lapsellista. Pelkän kierroslukumittarin ja nopeusmittarin kanssa on hankala sanoa milloin laatikko luistaa (jos on hyvin pientä), kun vaihdelaatikon ja moottorin välissä on momentinmuunnin.
No, miksi et ole saanut kirjoitettua sitä volvon manuaalin numeroa ja sivua johon viittasit?
Skoopilla voit mitata nanosekunnin tarkkuudella sen, siirtyykö jomman kumman signaalin taajuus suhteessa toiseen.
Jos suhdeluku ei pysy vakiona stallspeedin yläpuolella, niin laatikko luistaa!
Jospa sovitaan, ettet ala inttämään mittaamisesta kanssani, sillä siitä minulta löytyy kokemusta/näyttöjä kohtuullisen mukavasti!
Ja stallin alapuolella luistaa turbaani aina.
Mutta sekin toimii lineaarisesti ja kaikki poikkeamat siitä voidaan mitata, joten.....
Sekä hyvä että tiedät minun ajotyylistäni kaiken! Omasta vaihdelaatikosta luultavasti menee enemmän voimaa läpi vieläpä ainakin sinun videoittesi perusteella. Ainakin suorituskyky on parempi.
Katsoppa turbolankkumiehen PDF:ä, siinäkin on muuten samaa asiaa.
Sekä mielestäni kickdown vaijerin säätö ei ehkä kuulu tähän topiciin muutenkaan.
No, voisin väittää, ettet aja tunteja putkeen kiihdyttämällä täysillä ja hidastamalla pysähdyksiin, toistamalla sama suoritus uudellen minuutin välipaussin keralla. Ja toistat tuon suorituksen satoja kertoja.
En usko, että olet toiminut näin?
Niin, yhtään kunnollista vetoa et ole koslastani nähnyt, mutta voisin väittää huolettomasti, että tämän penkkilapun tulokset ylittyvät hitusen.
Tuossa turbolankkumiehen dokumentissa mainitaan eteepäinkytkimeen yksi levy lisää, samaisen kytkimen paineakkuun ns. shift-kitti ja 2 vaihteen kytkinpakan paineakkuun sama kitti.
Lisäksi tuossa lankussa on tehoa vähemmän kuin B230FT:ssä, joten luultavasti niistä löytyvissä laatikoissa on nuo muutokset tehnynä. Joten viittauksesi ei ole validi!
Ainakin omistamani TP 31635/1 manuska tuntee eri versioita AW71:stä.
Ja ainakin vähäisen ymmärrykseni mukaan kaikki kytkinten ja jarrujen työsylinterit saavat työpaineensa regulaattorin lävitse jonka on tuottanut laatikon pumppu. KD-vaijeri taas liittyy siihen venttilihässäkkään, joka ohjaa noita varsinaisia työsylintereitä.
Mikä pirskatti on niin pirun vaikeata kertoa se mystinen lähdeviite tuohon AW asiaan? Vai onko se samalainen esson-baarin juttu, kuin se, ettei LH käytä lambdaa yli 3500rpm tai IMMua tuon rpm-lukeman yläpuolella....
