Bosch 100A laturin kunnostuksesta

Projekti etenee hitaasti, mutta varmasti  . Hihnapyörän laakerin sain jo vaihdettua. Se kävi yllättävän helposti.

Nyt olis edessä käämin päiden irrotus liukurenkaista. Millä ne oikein on kiinni ja miten ne saa irti? En näe niissä mitään tinan kaltaista ainetta, eikä kolvilla kuumentaminen vaikuta mitenkään.

http://www.nic.fi/~danes/w638_2/jutut/pic/p0124.jpg <- Kyseessähän on tuollainen liukurengashässäkkä

Tämä 100A:n laturi näkyykin olevan peräpäästään erilainen kuin 70 ja 80A:n laittetteet. Ilmeisesti tuossa 2000 mallin Mondeossa on samantyylinen ratkaisu eli liukurenkaat ovat takalaakerin jälkeen viimeisenä. Valitettavasti Mondeon laturi simahti jossain Leppävirralla, ja hommasin siksi vaihtolaturin Tampereen Motonetista - eli rakenne jäi tutkimatta. Noissa vanhemmissa malleissa johdot kulkevat siellä kanaalissa liukurenkaiden alla ja nousevat sieltä "pystyyn" renkaiden etu- ja takapäihin tehtyihin leikkauksiin ja tinattu sinne. Ulospäin näkyy pienet jäljet.

Kuinka kriittinen osa toi hihnapyörän mutterin alle kuuluva jousiprikka on? Unohtui nimittäin laittaa se sinne takasin  . Laitoin kyllä ruuvilukitetta ja väänsin noin 30cm pituisella räikällä niin tiukkaan kuin sain. Samalla pidin akselista liukurenkaiden kohdalta (liukurenkaat jo irrotettu) kiinni lukkopihdeillä.

Pysyyköhän tolla kiinni vai pitääkö lähteä ottamaan pulttipyssyllä irti ja laittaa se prikka sinne?

Joskus väsäsin jostain 14V boschin säätimestä sellaisen modiksen, että sen regun maakarvan ja maan väliin laitoin tavallisen 1N4007 diodin myötäsuuntaan ja sain jännitettä nostettua sen 0,4V ja sain isomman ja lineaarisen lämpötilakompensoinnin.

Eikös diodin jännitehäviö ole 0,6V?

t. Pilkku

Kuinka kriittinen osa toi hihnapyörän mutterin alle kuuluva jousiprikka on? Unohtui nimittäin laittaa se sinne takasin  . Laitoin kyllä ruuvilukitetta ja väänsin noin 30cm pituisella räikällä niin tiukkaan kuin sain. Samalla pidin akselista liukurenkaiden kohdalta (liukurenkaat jo irrotettu) kiinni lukkopihdeillä.

Pysyyköhän tolla kiinni vai pitääkö lähteä ottamaan pulttipyssyllä irti ja laittaa se prikka sinne?

En alkais avaamaan ja laittamaan sitä jousilevyä sinne, ei se siihen kaadu.
Tuo kuvassa näkyvä rakenne on nyt kyllä sellainen, että en alkaisi itse näkemään vaivaa tuon korjaamisessa. Joku varmaan on toista mieltä ja saa toki ollakin mutta ite hakisin korvaavan laturin.
Tämä huomautus varsinkin jos on aloitteleva näissä autosähköhommissa. Luen myös itseni niihin vaikka muutaman laturin olenkin purkanut ja korjannut...

Eikös diodin jännitehäviö ole 0,6V?

t. Pilkku

Diodin kynnysjänniteen suuruus vaihtelee jonkin verran riippuen diodin puolijohdemateriaalista. Piillä (Si) se on noin 0.6 - 0.7V ja germaniumilla (Ge) noin 0.2 - 0.3V. Kyseessä oli 1N4007. joka on pii-diodi.
Ei se kuiteskaan aina käytännässä ihan mee niin kuin kirjoissa, eli tuo 0,4V korotus voi olla ihan todelllinen.

Tavallaan on... Kun se on noiden regulaattoreiden ominaisuus... Eli niillä on aina jonkinlainen lämpötilakerroin.

Joskus väsäsin jostain 14V boschin säätimestä sellaisen modiksen, että sen regun maakarvan ja maan väliin laitoin tavallisen 1N4007 diodin myötäsuuntaan ja sain jännitettä nostettua sen 0,4V ja sain isomman ja lineaarisen lämpötilakompensoinnin.

Valitsemalla sopivan diodin, saa tuota jännite/lämpötila-riippuvuus käyrää mulkattua melkoisesti. 

Oliko kyseessä laturi, jossa jännitteensäädin oli erillinen paketti johtojen päässä? Nimittäin eikös tuohon, joka on kiinteästi laturin persuuksisa ole aika hankala tuollaien kyhätä, vai onko näissä erillinen maadoitus säätimelle?

Kunnioitan Tiedemiehen Tee-Se-Itse asennetta. 

Referenssiksi voin heittää, että itse en jaksanut alkaa operaatioon, joten laitoin vaihtolaturin, kustannus 180€, aikaa meni sen 30min.

Eikös diodin jännitehäviö ole 0,6V?

t. Pilkku

Niinhän sitä luulisi. Nimellisesti näin on. Asiaan vaikuttavat lämpötila/virta ja vieläpä jännite.
Nimellisesti näin on, mutta reaalisesti asia on toisin.

t: Pilkun puoliso   

Diodin kynnysjänniteen suuruus vaihtelee jonkin verran riippuen diodin puolijohdemateriaalista. Piillä (Si) se on noin 0.6 - 0.7V ja germaniumilla (Ge) noin 0.2 - 0.3V. Kyseessä oli 1N4007. joka on pii-diodi.
Ei se kuiteskaan aina käytännässä ihan mee niin kuin kirjoissa, eli tuo 0,4V korotus voi olla ihan todelllinen.

Niimpä. Lisäksi 4007 ei ole mikään erityisen nopea diodi, joten silläkin lienee osansa havaitussa muutoksessa.
Muutos on mitattu ja empiirisesti havaittu. Sen tarkempaan tutkimiseen en koskaan lähtenyt, koska se ei silloin kiinnostanut niin paljon, koska se hoiti sen homman joka sen piti hoitaa...

Niimpä. Lisäksi 4007 ei ole mikään erityisen nopea diodi, joten silläkin lienee osansa havaitussa muutoksessa.
Muutos on mitattu ja empiirisesti havaittu. Sen tarkempaan tutkimiseen en koskaan lähtenyt, koska se ei silloin kiinnostanut niin paljon, koska se hoiti sen homman joka sen piti hoitaa...

Niin hidasta puolijohdediodia ei ole jotta se ei toimeis oikein auton laturissa.  Eli turha miettii diodien nopeuksia.

Oliko kyseessä laturi, jossa jännitteensäädin oli erillinen paketti johtojen päässä? Nimittäin eikös tuohon, joka on kiinteästi laturin persuuksisa ole aika hankala tuollaien kyhätä, vai onko näissä erillinen maadoitus säätimelle?

Kyllä oli laturin ahterissa oleva säädin (bosch).
Hitusen sitä joutui sorvailemaan, mihin se mahtui, mutta sinne se meni kunhan käytti kenkälusikkaa ja liukuvoidetta.   
Ja kyllä, itse säätimen elektroniikan maadoitus oli tuossa säätimessä erillinen hiiliin verratuna (eli näkyvillä), yhdistyen vasta toisen kiinnitysruuvin alle. Eli taitaa olla se yleisin bosch:lainen tai ainakin silloin oli kun merikonttini oli vasta valmistuslinjalla.

Niin hidasta puolijohdediodia ei ole jotta se ei toimeis oikein auton laturissa.  Eli turha miettii diodien nopeuksia.

Tasasuuntausdiodina kyllä (paitsi virrankestonsa puolesta), mutta jännitteensäätimessä tapahtuvat jännitteiden muutokset ovat nopeudeltaan aivan muussa luokassa kuin itse teholähdön puolella olevat sini-muotoiset jänniteaaltoilut.

Säätimen jännitemuutokset voivat olla suuremmilla kuin 1V/1µS nousunopeuksilla, joten tavallisille diodeille tulee kiirus, koska PN-rajapinnalla ilmiöt eivät tapahdu äärettömällä nopeudella. Diodilla on ns. recovery time ja rajapinnalla on kapasitanssia, joten se ei komponenttina toimi ideaalisesti.  Nykyisin jännitteen säätimet toimivat on/off-periaatteella, eivätkä lineaarisäätimenä, mikä parantaa hyötysuhdetta, mutta lisää auton EMC-saastetta rajusti. Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti.

T: Pilkun puoliso     




Ps. lähes tuommoisen näköinen se säädin oli, sikäli mikäli muistan oikein niin pitkän ajan taakse. 
http://www.autohausaz.com/audi-auto-parts/audi-voltage_regulator-replacement.html

Sain eilen vihdoinkin laturin kuntoon ja kiinni autoon. Ennen kunnostusta startti oli laiska varsinkin näin pakkasilla ja moottorin kierrokset tippu hetkellisesti, kun kytki minkä tahansa sähkölaitteen päälle. Nyt on ongelmat tipotiessään ja virtaa riittää  .

Hintaa tälle projektille tuli kuitenkin "hieman" enemmän kuin alunperin suunnittelin. Osiin meni yhteensä 60,90e. Hihnapyörän laakerin irrotuksessa meni sormi suuhun, joten käväsin pajalla prässäyttämässä sen irti 7e hintaan. Uusi laakeri menikin sitten ilman voimankäyttöä paikoillen kylmä/kuuma hoidon avulla. Kaiken kaikkiaan laakereiden vaihto oli helppoa hommaa ja kannattaa ehdottomasti tehdä itse.

Liukurenkaat talttasin itse irti akselista, mutta käämin päät oli ilmeisesti hitsattu kiinni, kun hehkuvan kuuma kolvikaan ei niitä irroittanut. Vein sitten laturin Sähkö-Teamille (http://www.sahko-team.fi/), jossa irrottivat vanhat kontaktit ja juottivat uudet liukurenkaat kiinni. Tunnin työlle tuli hintaa 72e veroineen  . Työn tehnyt asentaja selitti, että ne käämin päät piti irrottaa ihan vaan mekaanisesti. Näin jälkeen päin miettien olisin varmaan itsekin pystynyt tekemään sen, jos olisin aiemmin tajunnut.

Koko lysti maksoi siis 139,90e, eli 25,10e vähemmän, kuin Motonetin vaihtolaite  . Kannattiko? Ei kai, mut tulipahan tehtyä.

Koko lysti maksoi siis 139,90e, eli 25,10e vähemmän, kuin Motonetin vaihtolaite  . Kannattiko? Ei kai, mut tulipahan tehtyä.

Nyt sä ainakin tiedät mitä siellä sisällä on, toisin kuin vaihtolaitteen sisustasta.

Niin ne amppeerit maksaa . Ford Mondeon vaihtolaite taisi maksaa jotain 250 euroa mutta on muistaakseni 120A. Mutta tulipa samalla vinkkiä tuostakin rakenteesta .

Tulipa raapusteltua vähän juttua tuosta jännitteensäätimen huijaamisesta.

http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=3054.msg66708#msg66708

Jatkanpa nyt vielä tähän ketjuun, kun katselin noita laturin kumipuslia ja näyttävät olevan aika lytyssä jo. Onko turboissa erilaiset puslat, kun vaparikoneissa? Näin väittää ainakin Motonet. Vai kannattaako vaan suosiolla hakea noi siniseltä?