B230F -lohko vm -89 ja jäähdyttimen paikkausaineen pesu pois lohkosta

Nyt kun tuli taas mutkia koneremppaan ja virivirivirittelyyn, niin on aikaa ihmetellä kaikenlaista ihmeellistä ja turhaa.

Lohko on tuossa tyhjänä ja olisi kiva pestä tuolta sylinteriputkien ulkopinnasta joku ihmetökötti pois. Lohkon vesipumpun puoleinen sivu on lähes puhdas, mutta toisella puolella, missä virtaus on arvatenkin heikompi, on putket körnän peitossa. Töhnä on kaiketi jäähdyttimen paikkausainetta (oi kiitos sinä tarkanmarkan autoilija)?

Millä tuon saisi näppärästi tuolta huitsin -pois?

Sitruunahappo, konetiskiaine.
Noilla olen itse putsaillut hyvillä tuloksilla, konetiskiaineella sain jopa lämppärinkennon vuotamaan viimetalvena  oli vissiin korjattu tuolla sementillä.

Sitruunahappo, konetiskiaine.
Noilla olen itse putsaillut hyvillä tuloksilla, konetiskiaineella sain jopa lämppärinkennon vuotamaan viimetalvena  oli vissiin korjattu tuolla sementillä.

Täytyy kokeilla tuota konetiskiainetta nyt ensimmäiseksi.

Tuo on aika ihmeellisen höttöä tavaraa. Onkohan nämä jotain selluloosaa? Jos nämä kuivuvat ilman avustuksella, niin mitä ihmettä se sidosaine on? Selluloosaa ja sementtiä?

Täytyy kokeilla tuota konetiskiainetta nyt ensimmäiseksi.

Tuo on aika ihmeellisen höttöä tavaraa. Onkohan nämä jotain selluloosaa? Jos nämä kuivuvat ilman avustuksella, niin mitä ihmettä se sidosaine on? Selluloosaa ja sementtiä?

ihan muistutuksena.

Happamat aineet (sitruunahappo) syövyttävät alumiiniosia, kuten kantta.
Emäksiset aineet (kuten konetiskiaine) syövyttävät rautaosia, kuten lohko.
Joten mahdottoman kauaa ei noiden litkujen kannata antaa vaikuttaa, ettei käy vahinkoa.


öö......
No, kun näppis taas toimii, niin jatketaan juttua.

Noiden paikkausaineiden  kovettuminen on kemiallinen prosessi, joka tapahtuu ilman vaikutuksesta. Sidosaineen kemia on aika hyvin piilotettu, sillä sitä ei mainita halaistulla sanallakaan missään purkin kupeessa, eikä missään muuallakaan. Tai tietysti nykyisin netistä voisi löytyä tieto siitä, mitä ne ovat.

Nää paikkausaineet on samassa kategoriassa mulla kuin joku renkaanpaikkauspullo...
Ei ikinä jos aikoo autoa käyttää, tekee vaan lisäkustannuksia.

Sitruunahapolla on pesty lohkoja, pitää vaan huuhdella kohta hyvin...

Kyllä, just niinkuin Hevonen kirjoitti, täytyy pestä nuukaan pois. Eivät nuo hapot niin tymäkkää tavaraa ole että hetkessä paikat syöpyy. Sitten kun muutamaksi päiväksi jää remppareiskalta ryyppy päälle niin vois ryhtyä toimimaan  Jos siellä järjestelmässä on valmiiksi happamia kohtia, niin varmasti ne hapon kanssa kyllä löytyy herkemmin 

Jos pelkkää lohkoa pesee (ilman kantta tms.) niin sitruunahapolla voi lutrata ihan vapaasti, kunhan muistaa huuhdella huolellisesti, kuten Heponen mainitsi. Valurauta lohkoon sitruunahappo ei paljoa pysty, ainakaan nopeasti.

Alumiiniin tuo sitruunahappo tepsii yllättävän nopeasti. Sitä voi jokainen kokeilla alumiinifoliolla. Reaktio voi yllättää. 

Konetiskiaine on taasen töpäkkä emäs. Jos sitä jää jonnekkin lohkon sisälle ja kone pannaan nippuun ja litkut sisälle, niin voi odottaa yllätys (riippuen jäämien määrästä), että jokin kenno yllättäen pettää. Varsinkin alumiininen. 

Konetiskiaineen sijasta voi käyttää myös viemärin aukaisuainetta (yleensä sisältävät runsaasti natrium tai kaliunhydrodoksia aka. lipeää). Pesee muuten yllättävän hyvin kaikenlaista Scheißea pois. 
Kunhan muistaa huudella hyvin.

Noilla aineilla lutratessa kannattaa muistaa myös suojata silmät hyvin.

Noilla aineilla lutratessa kannattaa muistaa myös suojata silmät hyvin.

Ja sormet & muu iho.. Kyllä kirvelee

Kokeilin konetiskiainetta ja kuumaa vettä. Jonkinverran sieltä sitä tavaraa irtosi, mutta ei nyt ihan supertehokasta ollut.

Huuhtelin konetta pitkään, mutta viestien perusteella taidanpa vielä huuhtoa uudelleen ja vielä pidempään .

Kuinkahan kristallisooda toimisi ! ( mähän oon kun maahinen, se sitä kolviaan joka korjaukseen tyrkytti  ) .

Kyllä sekin todennäköisesti toimii - vähä miedompi emäs. Käy mm jäähdyttäjän ja lämmityslaitteen kennojen pesuun. Kannatta silti huuhdella hyvin.

ihan muistutuksena.

Happamat aineet (sitruunahappo) syövyttävät alumiiniosia, kuten kantta.
Emäksiset aineet (kuten konetiskiaine) syövyttävät rautaosia, kuten lohko.
Joten mahdottoman kauaa ei noiden litkujen kannata antaa vaikuttaa, ettei käy vahinkoa.

Lohkon vesitilan pohjalle oli tullut pientä pintaruostetta eilisen pesun jälkeen .

Noiden paikkausaineiden  kovettuminen on kemiallinen prosessi, joka tapahtuu ilman vaikutuksesta. Sidosaineen kemia on aika hyvin piilotettu, sillä sitä ei mainita halaistulla sanallakaan missään purkin kupeessa, eikä missään muuallakaan. Tai tietysti nykyisin netistä voisi löytyä tieto siitä, mitä ne ovat.

CRC:n sivuilta löysin tällaisen sepustuksen: http://www.crcind.com/wwwcrc/tds/TCA3%20RADSEAL.PDF

Kuitu on puupohjaista eli selluloosaa? Liima-aineesta ei paljoa tarkemmin kerrota, mutta jotain "pihkaa" ja polymeerejä. Toimisikohan joku liuotin?

Lohkon vesitilan pohjalle oli tullut pientä pintaruostetta eilisen pesun jälkeen .

Kuitu on puupohjaista eli selluloosaa? Liima-aineesta ei paljoa tarkemmin kerrota, mutta jotain "pihkaa" ja polymeerejä. Toimisikohan joku liuotin?

Rauta ottaa pintaruosteen nopeasti, kuten esimerkiksi jarrulevyistä voi todeta. Lohko joutuu ensikertaa ilman kanssa tekemisiin vuosikausiin mutta pintaruoste vain värjää nesteen  (...joo onhan siihen veteenkin sitoutunut happea )

Voihan sinne laittaa jonkin öljypohjaisen liuottimen mutta nekin vaatii pesun ja huuhtelun vielä jälkeenpäin  Ehkä viisain järjestys olisi kokeilla jytkyllä liuottimella -> sitten hapoilla ja emäksillä (jos ei liuotin tehoa) ihan pieni ala kokeeksi ja ottaa aika tunteina että milloin alkaa vaikuttamaan. Eipähän ainakaan syövy piloille vaikka ei mulla ole haposta huonoja kokemuksia 

Hartsit (resin) eivät kyllä herkästi liukene emäkseen, varsinkaan heikkoon. Vaatii lipeää ja mielummin kuumana.
Liuottimia voi myös kokeilla. Heti tulee mieleen metyylietyyliketoni mutta sen saaminen useamman litran erissä voipi olla hitusen hankalaa ja kallista. Ksyleeni ja asetoni voisivat toimia ja ollevat halvempia.
Nuo ylläolevat liuottimet ovat kokonaan haihtuvia, joten lohkoa ei tarvitse erityisesti pestä sen jälkeen, vaikkei kuumavesihuuhtelu haitaksikaan ole.

Mutta ylläri, ylläri, kaasuöljykin (diesel) voi olla tehokasta, eikä ole niin ikävän haihtuvaa, vaikka haiseekin. Ja sen voi pestä erittäin helposti astianpesuaineella pois.

Pienestä pintaruosteesta ei kannata välittää, sillä sen muodostumista et voi estää kuin korroosioinhibiittoreita omaavalla nesteellä.

Kidesooda ei luultavasti jaksa irroittaa em. sontaa riittävästi, koska se on suhteellisen lievä emäs.

Jos se täyteaine on selluloosan johdannaista (Karboksimetyyliselluloosaa), niin se liukenee propanoliin (sinol, marinol jne.) ja etanoliin, jonka kyllä säästäisin asentajan sisäiseen käyttöön ruumiinpesuvetenä. 

Hartsit (resin) eivät kyllä herkästi liukene emäkseen, varsinkaan heikkoon. Vaatii lipeää ja mielummin kuumana.
Liuottimia voi myös kokeilla. Heti tulee mieleen metyylietyyliketoni mutta sen saaminen useamman litran erissä voipi olla hitusen hankalaa ja kallista. Ksyleeni ja asetoni voisivat toimia ja ollevat halvempia.
Nuo ylläolevat liuottimet ovat kokonaan haihtuvia, joten lohkoa ei tarvitse erityisesti pestä sen jälkeen, vaikkei kuumavesihuuhtelu haitaksikaan ole.

Mutta ylläri, ylläri, kaasuöljykin (diesel) voi olla tehokasta, eikä ole niin ikävän haihtuvaa, vaikka haiseekin. Ja sen voi pestä erittäin helposti astianpesuaineella pois.

Pienestä pintaruosteesta ei kannata välittää, sillä sen muodostumista et voi estää kuin korroosioinhibiittoreita omaavalla nesteellä.

Kidesooda ei luultavasti jaksa irroittaa em. sontaa riittävästi, koska se on suhteellisen lievä emäs.

Jos se täyteaine on selluloosan johdannaista (Karboksimetyyliselluloosaa), niin se liukenee propanoliin (sinol, marinol jne.) ja etanoliin, jonka kyllä säästäisin asentajan sisäiseen käyttöön ruumiinpesuvetenä. 

Minulla on purkillinen asetonia, josta mielelläni hukkaisin osan. Lorottelen sitä pipetillä tuonne ja katsotaan mitä tapahtuu.

Etanoliakin jo kokeilin, mutta en ole tarkemmin vielä analyseerannut tulosta. Jännää tämä on jokatapauksessa ja sehän vasta olisi hienoa, jos lopputuloksena olisi Volvolandia OpenSource -Cocktail, jolla saisi koko järjestelmästä tuon körnän pois purkamatta sitä ensin.