Sähköautot, joko?

Spuge, pystyt parempaan !

Autovero ja polttoaineverot varsinkin muodostaa ison eron verokertymässä. Laskuesimerkissä käytetty Golfin eri malleja kun siitä on saatavilla lähes kaikki versiot.

Totta kai jos kaiken laskee.

Entä jos vertaa alusta loppuun jotain:

Nissan Leaf 36 000€ vs
Vuosittainen vero: 250€
Sähkönlataus kustannus (alakanttiin 14kWh /100km?) 0.13€ /kWh ja 18000km = 351€

Vuodessa 250€ + 351€ = 601€

Auris Hybrid 24 000€
Vuosittainen vero: 150€
(3.6 ilmoitettu kulutus) 4 litran kulutus laskettuna 18 000km vuodessa = 1229€

Vuodessa 150€ + 1229€ = 1379€

Eli hybridi tulee 778€ vuodessa kalliimmaksi, eli sillä ajaa noin 15 vuotta ennen kuin mennään ostohintojen kanssa sähköauton ohi.

Vakuutuksia en laskenut kun vähän turhaa, voi olla että jotain kriittistä unohtui tai virheitä sattui kun äkkiseltään laskin? 

On noita talonyhtiöissä kuitenkin saatu ratkaistua siten että yksi osakas on saanut teettää itselleen latausmahdollisuuden.

Joo on, mutta jos taloyhtiöön muuttaa joku joka valittaa niin pitää purkaa. Vuosi sitten oli TM:n rakennusmaailmassa tästä juttua. Osakas oli omakustanteisesti rakentanut, yksi oli alkanut valittamaan ja vedonnut tuohon tasavertaisuus pykälään niin joutui purkamaan.

Kyllähän nytkin aamuisin kaksi miljoonaa kellotolppaa kytkee sisälämppärit päälle? Ei näytä olevan ongelma.

Sähköautolla tuo poistuu, kun sisäilma lämpiää ILP:lla eikä suoralla sähköllä.

Ja ainakin itse olen pähkäillyt, että kotona riittää hidas lataus, jos olisi sähköauto.

Autothan noin muutenkin on 96% ajastaan pysäköitynä.

Kyllähän nytkin aamuisin kaksi miljoonaa kellotolppaa kytkee sisälämppärit päälle? Ei näytä olevan ongelma.

Sähköautolla tuo poistuu, kun sisäilma lämpiää ILP:lla eikä suoralla sähköllä.

Ja ainakin itse olen pähkäillyt, että kotona riittää hidas lataus, jos olisi sähköauto.

Autothan noin muutenkin on 96% ajastaan pysäköitynä.

Tietenkin asian ihan ratkaistu, jos kahdella tunnilla päivässä lämpötolpasta aamulla on lämmin auto millä voi päivän ajella.
Töissähän verottaja puuttuu ja Prismassa muutamat pikalaturit taitaa 2 miljoonalla sähköautolla olla hieman tukossa.

Kyllähän nytkin aamuisin kaksi miljoonaa kellotolppaa kytkee sisälämppärit päälle? Ei näytä olevan ongelma.

Sähköautolla tuo poistuu, kun sisäilma lämpiää ILP:lla eikä suoralla sähköllä.

Ja ainakin itse olen pähkäillyt, että kotona riittää hidas lataus, jos olisi sähköauto.

Autothan noin muutenkin on 96% ajastaan pysäköitynä.

En enään muista mitä laskeskelin, että kuinka monta tuntia piti olla keskimäärin/päivä auton laturissa, jos hoitaisin ajoni sähköllä. Mahdollista se olisi minulle, mutta 2h/päivä ei riittäisi.

Sitten on paljon niitä, joilla sillä autolla liikutaan kauemmas töihin/ollaan tienpäällä kokoajan. He eivät sähköautoihin ole ihan hetkeen vaihtamassa.

Kyllä aika moni lämpökaivo alkaa piiitkillä pakkasilla jäätymään, vaikka mitoitus olisi täysteholle. Varsinkin kun myyntimies Mynttiset mielellään myy halvemmalla tarjouksella vähän snadinmittaisella kaivolla.

Pitkät pakkaset tässä tapauksessa ymmärtäisin, että lämpöpumppu jauhaa 24/7 jonkun kolme nejä viikkoa putkeen. Toki vaikka kaivo jäätyisi osittain, niin ei lämpö sieltä silti ole ehtynyt. Lämpöpumpun antama teho vaan saattaa laskea esim nimellistehosta 8kW -> 6kW. Ja siinä vaiheessa tietty suoraa sähköä tulenee jo avuksi.

Hyvin harvinainen moinen tilanne muttei mahdoton. Pohjois-suomen kaivot on onneksi nähtävästi pääsäänntöisesti mitoitettu huomattavamman paljon reilummaksi kuin täällä ruuhkasuomessa. Toki paikallinen viileämpi pintamaakerros aiheuttaa tarpeen syvemmälle kaivolle.

Ei maalämmön lämmöntuotto mihinkään laske, vaikka kaivo menisi jäähän. Lämpökerroin vain vähän pienenee, kun joudutaan ajamaan viina kylmempänä maahan. Jos normitilanteessa 8 kw pumppu ottaa lattialämmityskäytössä sähköä 2 kW, niin huonossa tilanteessa se ottaa sitten 2,5 kW sähköä. Tällä kulutuserolla ei ole mitään merkitystä sähköauton lataamisen näkökulmasta.

Joku pohti tuota lämpöpumpun käynnistymistä, niin siihen voi laittaa pehmokäynnistimen (yleensä onkin) tai taajuusmuuttajan pehmentämään piikkiä. Pumpun käynnistyminen ilmankin pehmitystä kestää ajallisesti niin vähän aikaa, että hitaat sulakkeet eivät ole siitä vielä moksiskaan. Kokonaan toinen asia on käynnistää jotain 10+ kW puhallinta, sorvia tai kuljetinta, jonka käynnistyminen kestää tyyliin puoli minuuttia. 

Eikö siihen syöttöön vois laittaa logiikan joka pudottaisi latauksen virtaa per tolppa jos pyytäjiä tulee enemmän. Näin vois töpseleitä asentaa halukkaille ja jokaisella on sama mahdollisuus. Lataus vaan hidastuu kaikilla jos on yhtäaikaista tarvetta yli pääsulakkeen. Ei tarvi alkaa johtoja vaihtaan eikä nostaa liittymän sulakekokoa ennenkuin käyttäjiä oikeasti on paljon.

Juuri tällä viikolla lueskelin ja tämmöisiä on jo. Laturit parkkipaikalla keskustelee keskenään ja jos ladattavia kohteita lisääntyy niin alkavat rajoittaa kokonaisvirtaa mitä yhdessä ottavat verkosta jotta pääsulake kestää. Mitenhän vain ladattava auto reagoi jos kesken latausta vaihdellaan latausvirtaa?

Juuri tällä viikolla lueskelin ja tämmöisiä on jo. Laturit parkkipaikalla keskustelee keskenään ja jos ladattavia kohteita lisääntyy niin alkavat rajoittaa kokonaisvirtaa mitä yhdessä ottavat verkosta jotta pääsulake kestää. Mitenhän vain ladattava auto reagoi jos kesken latausta vaihdellaan latausvirtaa?

Tuo viimeinenhän se helpoin osa asiaa on. Ei ainakaan T8 ole millänsäkään. Latausvirtaa säädetään latauspiuhasta eli autolle se on ilmoitusasia että nyt saatkin 6A etkä enää 13A. Heijastuu aika nopeasti arvioituun täyttymisaikaan joka näkyy mittaristossa tai VOC:ssa.

Tässä jokinaika sitten luin että tämänhetkisen liikennepolttoaineiden vuosittaisesta myynnistä laskien OL3 tulee tuottamaan saman verran sähköä kuin mitä liikenne nykyisellään käyttää energiaa. Eli vaikka koko autokanta sähköistyisi yhdessä yössä (kun OL3 on saatu käyntiin) ei sähkön suhteen tilanne olisi yhtään sen ihmeellisempi kuin nytkään (eli tuonti sähkön varassa ollaan).

Ei maalämmön lämmöntuotto mihinkään laske, vaikka kaivo menisi jäähän. Lämpökerroin vain vähän pienenee, kun joudutaan ajamaan viina kylmempänä maahan. Jos normitilanteessa 8 kw pumppu ottaa lattialämmityskäytössä sähköä 2 kW, niin huonossa tilanteessa se ottaa sitten 2,5 kW sähköä. Tällä kulutuserolla ei ole mitään merkitystä sähköauton lataamisen näkökulmasta.

Joku pohti tuota lämpöpumpun käynnistymistä, niin siihen voi laittaa pehmokäynnistimen (yleensä onkin) tai taajuusmuuttajan pehmentämään piikkiä. Pumpun käynnistyminen ilmankin pehmitystä kestää ajallisesti niin vähän aikaa, että hitaat sulakkeet eivät ole siitä vielä moksiskaan. Kokonaan toinen asia on käynnistää jotain 10+ kW puhallinta, sorvia tai kuljetinta, jonka käynnistyminen kestää tyyliin puoli minuuttia.

Kyllä ne maaläpmöpumput käytännössä pyrkivät estämään sen kaivon jäätymisen vähentämällä maasta otettavaa energiaa, ottavat sitten sähköä avuksi. Eihän se olisi mikään ongelma tehdä niin isoa kaivoa että se pumppu ei yksinkertaisesti kykene sitä jäädyttämään, mutta käytännössä kun hintaa vedetään tiukalle, niin kaikki alimitoitetaan - varsinkin kun tarkasteltaessa vuon kokonaiskulutusta tuo on melko merkityksetöntä - paitsi sitten kun sähkön siirrossa siirrytäänkin siihen piikkilaskutukseen.

Pumppuun voi laittaa pehmokäynnistyksen - itseasissa jo pelkkä tähtikolmio kytkentä jo vähän rauhoittaisi tuota, mutta edelleen, kun sitä hintaa koitetaan vetää mahdollisimman alas... Nykyään nuo invertteripumput ovat kai jo yleistyneet jonkunverran.

Suurimman ongelman sähköverkolle nuo käynnistyvät lämpöpumput aiheuttavat kuitenkin jonkin poikkeustilantgeen jälkeen,  jolloin ne pärähtävät kaikki yhtäaikaa käyntiin. Sen yksittäisen pumpun piikin sähköverkko kestää, mutta ei kaikkia yhtäaikaa.

Tuo viimeinenhän se helpoin osa asiaa on. Ei ainakaan T8 ole millänsäkään. Latausvirtaa säädetään latauspiuhasta eli autolle se on ilmoitusasia että nyt saatkin 6A etkä enää 13A. Heijastuu aika nopeasti arvioituun täyttymisaikaan joka näkyy mittaristossa tai VOC:ssa.

Ei auto siitä tosiaan hermostu. Latausvirran määrä vaihtelee joka tapauksessa riippuen akun lämpötilasta ja varaustasosta.

Kyllähän nytkin aamuisin kaksi miljoonaa kellotolppaa kytkee sisälämppärit päälle? Ei näytä olevan ongelma.

Voin sanoa varmasti, ettei arkisena pakkas-aamuna kahta miljoonaa kello tolppaa ei kytke lämmitystä päälle, mikä olisi karkeasti 2kW per tolppa. Se nimittäin tekee kulutusta 2*2 000 000 kW = 2000MW
Eli enemmän kuin OL3 tulee edes tuottamaan!   

Kulutushuippu on arkiaamuisin klo 9 ja minimi klo 4 yöllä.

Tässä jokinaika sitten luin että tämänhetkisen liikennepolttoaineiden vuosittaisesta myynnistä laskien OL3 tulee tuottamaan saman verran sähköä kuin mitä liikenne nykyisellään käyttää energiaa. Eli vaikka koko autokanta sähköistyisi yhdessä yössä (kun OL3 on saatu käyntiin) ei sähkön suhteen tilanne olisi yhtään sen ihmeellisempi kuin nytkään (eli tuonti sähkön varassa ollaan).

Nyt puheessasi on ajatusvirhe, sillä jos vertaat sähkötuotantoa nestemäisten polttoaineiden käyttöön. Koska viittauksestasi puuttuu ajallinen perspektiivi.

Vertaako OL3 tunnin tuotantoa, vaiko koko vuoden tuontoa?
Yhden tunnin sähköntuotanto vastaa 100% hyötysuhteella 134 000 L dieseliä.
Yhden vuorokauden tuotanto vastaa 3 214 900 L dieselin energiasisältöä.

Ja jos koko autokantamme sähköistyisi, niin noita OL3:a tarvitaan 4-7kpl lisää vastaamaan kysyntään ajallisesti.
Vaikka öisin sähkönkulutus vähenee, se ei silti riitä edes maksimikapasiteetilla lataamaan edes neljännestä autokannastamme sähköhärveleinä.

Juuri tällä viikolla lueskelin ja tämmöisiä on jo. Laturit parkkipaikalla keskustelee keskenään ja jos ladattavia kohteita lisääntyy niin alkavat rajoittaa kokonaisvirtaa mitä yhdessä ottavat verkosta jotta pääsulake kestää. Mitenhän vain ladattava auto reagoi jos kesken latausta vaihdellaan latausvirtaa?

Jee olispa kiva kun ajat ruutuun, lyöt töpseliin ja ajattelet, että se patteriauto ehtii justiin lataantua siihen mennessä kun pitää lähteä reissuun. Sitten kun olet lähdössä niin havaitsetkin, että parkkialueella on 42 muutakin patteriautoa ja ovat älykkäästi miettineet keskenään, että nytpäs ei muuten ladatakaan kuin 3 ämpärillä 16 ämpärin sijaan. Tulet sitten autolle ja akut on melkein puolilatingissa ja virta ei riitä kuin kolmasosaan matkasta ja välillä ei ole aikaa ladata. Ei kun munaravia ja soitteluja ympäriinsä, että löytyy maaöljy polttava auto alle. Ei tule kevättä. Jokaiselle patteriautolle oltava oma minikokoinen perässäraahattava atomivoimala jos niillä oikeasti meinaa pärjätä. Ei kun semmonenhan tavallaan on jo, polttokenno.

Jee olispa kiva kun ajat ruutuun, lyöt töpseliin ja ajattelet, että se patteriauto ehtii justiin lataantua siihen mennessä kun pitää lähteä reissuun. Sitten kun olet lähdössä niin havaitsetkin, että parkkialueella on 42 muutakin patteriautoa ja ovat älykkäästi miettineet keskenään, että nytpäs ei muuten ladatakaan kuin 3 ämpärillä 16 ämpärin sijaan. Tulet sitten autolle ja akut on melkein puolilatingissa ja virta ei riitä kuin kolmasosaan matkasta ja välillä ei ole aikaa ladata. Ei kun munaravia ja soitteluja ympäriinsä, että löytyy maaöljy polttava auto alle. Ei tule kevättä. Jokaiselle patteriautolle oltava oma minikokoinen perässäraahattava atomivoimala jos niillä oikeasti meinaa pärjätä. Ei kun semmonenhan tavallaan on jo, polttokenno.

Koska dinosaurusmoottorihan tankkautuu kotipihassa parkissa, jep jep.

Nyt puheessasi on ajatusvirhe, sillä jos vertaat sähkötuotantoa nestemäisten polttoaineiden käyttöön. Koska viittauksestasi puuttuu ajallinen perspektiivi.

Vertaako OL3 tunnin tuotantoa, vaiko koko vuoden tuontoa?
Yhden tunnin sähköntuotanto vastaa 100% hyötysuhteella 134 000 L dieseliä.
Yhden vuorokauden tuotanto vastaa 3 214 900 L dieselin energiasisältöä.

Ja jos koko autokantamme sähköistyisi, niin noita OL3:a tarvitaan 4-7kpl lisää vastaamaan kysyntään ajallisesti.
Vaikka öisin sähkönkulutus vähenee, se ei silti riitä edes maksimikapasiteetilla lataamaan edes neljännestä autokannastamme sähköhärveleinä.

No ajatusvirhe on sitten jonkun muun, kunhan siteeraan lehteä. En nyt jaksa väsyneenä kaivaa esiin mistä sen luin.

Idea oli kuitenkin se että liikennepolttoaineiden vuosittaisesta myynnistä oli laskettu paljonko liikenne tarvitsee vuodessa energiaa, ja todettu että energia on ~sama kuin OL3 vuotuinen tuotanto.

En tiedä millä hyötysuhdeoletuksella liikennepolttoaineet katsottiin poltetun, tai millä hyötysuhteella oletettiin että OL3:n tuottama sähkö oltaisiin saatu muutettua liike-energiaksi, vai otettiinko siinä tuota huomioon ollenkaan. Ajatuksen ydin oli kuitenkin se että liikenne käyttää vain murto-osan suomessa käytettävästä energiasta, eikä sähkön loppuminen ole se ensisijainen huoli.

Onhan se tietysti mahdollista että taustalla on niin typerä laskentamalli että kaikki energia olisi hyödynnetty 100% suhteella, mutta enpä tiedä olisiko se siinäkään tapauksessa kovin kaukana totuudesta, ajoneuvojen hyötysuhde kun on jopa ydinvoimalaakin heikompi.

Idea oli kuitenkin se että liikennepolttoaineiden vuosittaisesta myynnistä oli laskettu paljonko liikenne tarvitsee vuodessa energiaa, ja todettu että energia on ~sama kuin OL3 vuotuinen tuotanto.

En tiedä millä hyötysuhdeoletuksella liikennepolttoaineet katsottiin poltetun, tai millä hyötysuhteella oletettiin että OL3:n tuottama sähkö oltaisiin saatu muutettua liike-energiaksi, vai otettiinko siinä tuota huomioon ollenkaan. Ajatuksen ydin oli kuitenkin se että liikenne käyttää vain murto-osan suomessa käytettävästä energiasta, eikä sähkön loppuminen ole se ensisijainen huoli.

OL3 vuotuinen sähköverkkoon energiantuotanto vastaa 1 173 438 500 diesel litraa 100% hyötysuhteella käytettynä. Tosin tämä pätee 365 päivän mukaan laskettuna, mikä ei vastaa todellisuutta, koska voimalan oikea käyttöaste ei ole vielä selvillä.

1,2 miljardia litraa on muuten melkoinen kuutio!
Tarkemmin ottaen se tekee 1054,76 metriä per sivun pituus!

Tuo antanee hitusen perspektiiviä akkujen ja nestepolttoaineiden keskeisestä energia sisällön eroista!

Onhan se tietysti mahdollista että taustalla on niin typerä laskentamalli että kaikki energia olisi hyödynnetty 100% suhteella, mutta enpä tiedä olisiko se siinäkään tapauksessa kovin kaukana totuudesta, ajoneuvojen hyötysuhde kun on jopa ydinvoimalaakin heikompi.

No, tässä kohden kannattaa muistaa E=mc². Joten kilossa ainetta on hämmentävä määrä energiaa!   
Kourallinen ydinpolttoainepellettejä antaa enemmän energiaa kuin kaikki suomessa poltettu polttoaine laadusta riippumatta, jos palamana käytettäisiin edes 50% arvoa.

Ydinvoimalan hyötysuhde ei ole oikeasti kiinnostava asia edellisestä kaavasta johtuen. Polttoaineen hinta on lopultakin täysin merkityksetön (~1% energian hinnasta).