Kuvaaminen on täysin vapaata, mutta jos kuvattu materiaali sisältää jotakin, joka loukkaa yksityiselämää, voi sen julkaiseminen olla rikos. Mutta jos materiaali ei sisällä mitään yksityiselämää loukkaavaa, niin sen julkaisu on täydellisen vapaata.
Tämän kohdan tuossa linkatussa poliisi-tv:n videossa hoiti se, että henkilön naama oli sutattu, joten häntä ei voinut tunnistaa. Joten niin muodoin kenenkään yksityisyyttä ei voitu loukata.
Yksityishenkilöllä ja medialla ei ole mitään eroa julkaisun suhteen. Jos kuvauksen kohde on ns. julkkis jo muutenkin, on hänen yksityisyytensä suoja jo muutoinkin rajoitetumpi kuin matti meikäläisen, kuten lauta-kasa matin tapauksessa on nähty...
Toimittajan ja tavallisen kansalaisen oikeuksissa on yksi ero, lähdesuoja. Siinä missä tavallinen kansalainen voidaan oikeudessa todistajana velvoittaa kertomaan mistä tietonsa on saanut, voi toimittaja vedota lähdesuojaan ja jättää kertomatta asian.
Yksi case:
"Syksyllä 2011 sikatiloja salaa kuvanneet eläinoikeusaktivistit olivat oikeuden edessä, jolloin punnittiin kuvien yhteiskunnallisen merkittävyyden rajoja. Heidän kuvaamansa kuvat olivat laajalti julkaistu ja, vaikka ne olikin hankittu lakia rikkoen tai ainakin lakia laveasti tulkiten. Tapauksessa paljastui erilaisia tapoja julkaista kuvia. Suuremmat media toimivat varsin maltillisesti, pienemmät toimijat julkaisivat kuvia ja niihin kuuluvia tietoja laajemmin.
Esimerkiksi Sikatehtaat kampanja piirsi julkaistavaksi kelpaavan aineiston rajat suurpiirteisemmin kuin luultavasti mikään toimitus olisi tehnyt. Kampanja julkaisi sikatilallisten nimiä ja esitti verrattain suoria syytöksiä heitä vastaan. (Nikkanen 2012 , 13).
Oikeus päätti tuomiossaan jättää suurimman osan syytteistä toteuttamatta, mutta yhden aktivistin se tuomitsi julkisrauhan rikkomisesta.
HS.fi ja MTV3.fi olivat julkaisseet saman linkin, ja Yle oli esittänyt koko videon. Silti sikatilalliset eivät yrittäneetkään
haastaa tiedotusvälineitä oikeuteen. (Nikkanen, 2012, 13).Huomioitavaa kuvien julkaisussa joukkotiedotusvälineissä on kuvan yhteiskunnallisen merkittävyyden arviointi. Voi olla sallittua julkaista salakatselulla tai salakuuntelulla hankittuja tietoja,
jos niillä on yksityiselämän suojasäännöksessä tarkoitettua yhteiskunnallista merkitystä (Tiilikka 2008, 205).
Sananvapauslaki takaa kaikille oikeuden ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä (Suomen perustuslaki 1999, 12§).
Uutis ja ajankohtaistoimintaan liittyvän kuvauksen katsotaan kuuluvan sanavapauslakin piiriin. Sananvapauden yleislausekkeen tarkoituksena on taata
mielipiteen vapaus, julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaus ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin.
=> tässä on ero onko kuvien/videoiden julkaisia journalistinen taho vai yksityishenkilö...
