Moonshine motorsport- Wiinamäen miehen kokeilu

Tuohon nakulediin sevverta, että tänään juuri totesin että oma härveli ei käynnisty, syystä että ei tee bensaa eikä kipinää. Ledi vilkkui silti yrittäessä, ja toisaalta vika oli niinkin monimutkainen että kampuran anturissa oli metallihilettä koneistuksen jäljiltä  . Mutta tosiaan signaali ei riittänyt siihen että kipinän tekis tai bensaa tarjoais, mutta ledi kyllä vilkkui tasaisesti rauhakseltaan.

Mutta EZK tunnisti pyörimisen, vaikkakaan ei nollakohtaa, joten nakuledistä näkee sen, että kaikk ns. "toimii". Joten purkit hengissä, mutta niiden oikein toimiminen onkin sitten täysin toinen tarina.

EZK:n pitää tunnistaa nollakohta, että kaikki muu sitten alkaisi toimimaan. Nollakohta tunnistus-> Kierrostieto LH:lle -> LH mittaa IMMua -> LH saa kuormatiedon -> Lähettää sen EZK:lle -> EZK Kertoo LH:lle tunnistaneensa kuormatiedon ja vilkuttaa nakulediä pulssisuhteella, joka on kuormatietoon suhteellinen.

Kone käy, LH muuttaa kuormatiedon täyskuormasta todelliseksi ja EZK siirtyy täyskaasukartalta oikeaan ennakkoon....
-> Molemmat tietävät, että kone käy...

Noinkin vanhassa purkissa ovat Robertin kollit tehneet asioita erittäin älykkäästi!

Tässä moni varmaan on ihmetellyt mitä haen tässä takaa tuolla anturien kyyläämisellä?

Kerron tässä menetelmän, jolla jokainen voi säätää sytkäennakon kohdilleen niin hyvin kuin jaksaa ruuvata välineillä, jotka ovat kaikkien saatavilla ja säätäjillä luonnostaan.

Eli moottorin vääntöä voi tarkastella VR-anturin tuottamasta signaalista kahdella tavalla. Mittaamalla pulssien välistä aikaa tai tutkimalla VR-anturin tuottamaa amplitudia eri kohdissa kierrosta.
VR-anturi on äärimmäisen herkkä tuottaman amplitudin suhteen nopeudelle ja näkee hämmentävän pieniä muutoksia nopeudessa.

Meikäläisen Wiina winokoneen pyörimisnopeus heittelee jopa reilun 10% kierroksen aikana 3000 rpm kohdilla kun koneelta pyydetään woimaa.

Selitys asialle tässä:


Joten tuon jopa vammaisella vetolevyllä tuottama amplitudi muuttuu kierroksen aikana yllättävän paljon, mikä on mitattava suure.

Pulssievälien ajan mittaaminen onkin sitten haastavampaa, ellei satu omistamaan äänikortti tai siis skooppia joka tallentaa pitkiä aikoja yli 20M samplea sekunnissa. Vasta tuolla nopeudella ajanmittaus alkaa olla järkevällä tarkkuudella. Ei siis jokaisen työkalupakin varuste.

Reaali-aikaisesti mittaaminen vaatii spektrianalysaattoria, joka sekään ei ole jokaisen työkalupakin varuste.

Jolloin kyylätään tälläistä näkymää.


Mutta itse temppuun.

VR-anturan tuottama signaalista asioita näkee myös näin.


Vihreän viivan kohdalla kone ei tee työtä, vaan kuluttaa energiaa pakokaasujen poistoon ja puristukseen.
Punaisen viivan alue pulssien päällä kertoo kohdan missä kohden kierrosta ainoastaan tehdään työtä polttamalla tässä tapauksessa wiinaa!

Tuo on koneen yhden kierroksen ajalta.

Mitä suurempi amplitudi, sitä suurempi kiihtyvyys kampuralla on. Tosin vetolevyni on vammainen, joten olen värjännyt vialliset pulssit sinisellä.

Tuossa ei kyylätä yksittäistä pulssia, vaan keskiarvoa. Kuva kertoo asiota aikas paljon niille, jotka hoksaavat pointin.

Kehittelen tässä vielä kytkentää, millä VR-anturan signaali saadaan äänikortin luettavaksi, rikkomatta äänikorttia ja silti pysyen jossain määrin äänikortin dynaamisella alueella.

Joten myöhemmin lisää aiheesta... 

Eli VR-anturia kyttäämällä näkee kasvaneen väännön/tehon/minkälie niin, että kierroksen aikana tapahtuva amblitudin ja taajuuden kasvu on sitä suurempi, mitä enemmän ko. sytytys tuottaa tehoa? Eli työtahdin aikana näkyy anturissa kiihtymistä, riippuen siitä kuinka paljon ko. tahti tekee woimaa?

Näinkö silti, vaikka nelitahtisessa 4-sylinterisessä moottorissa aina kun yksi sylinteri tekee työtä, toinen puristaa.

Anteeksi kun tuon julki tyhmyyteni ja kysyn. Vastaa kun kerkeät.

tuossa alimmassa kuvassahan on piirretty käyrä ja alla selitys. kun YKK:n jälkeen käyrä nousee moottori kiihtyy ja n.90 astetta JYKK kiihtyvyys lähtee laskuun ja toisessa sylinterissä on puristus, AKK:n jälkeen moottori lähtee taas kiihtymään kun toisessa sylinterissä on työtahti. tasaisella käynnillä käyrä on kutakuinkin tasakorkuista koska jos kiihtyvyys on suurempaa kun hidastuvuus silloin pitkässä juoksussa moottorin pyörintänopeus kasvaa, jos taas hidastuvuus on suurempaa kun kiihtyvyys silloin pyörintänopeus laskee. Mikan korjatkoon jos olen väärässä

hyvänä esimerkkinä tuli mieleen vanha 2tahtinen 1sylinterinen korkeaviritteinen moottori (crossipyörä) jonka tyhjäkäynnistä kuulee selvästi kiihtyvyyden ja hidastuvuuden.

Noista VR-anturin käppyröistä voi lueskella sitä, mikä on korkein työtahdin pyörimisnopeusmuutos välillä hitain/nopein.
Mitä suurempi ero (minimi/maksimi), sitä suurempi tehtydyn työn määrä on (vääntöä enemmän).

Syyn tähän tutkiskeluun aiheutti se, että siinä missä vakio b230FT:ssä ennakkoa on 2880rpm kohdalla 15 astetta, voi wiinakoneessa laittaa jopa 23 astetta ilman kilinöitä, mutta tulos on reilu väännön väheneminen ja kangen laakereiden vaikerointi. Mitä voi pers-dynolla olla hitusen vaikea hahmottaa.

Ihan alakuormien vääntöä voi tutkailla siten, että mitä pienempi IMMun linearisointikippuran solu tasaisella nopeudella, sitä suurempi tehty työ/kierros.

Täyskaasulla tuloksia voi tutkia vaikka 10hz GPS:n vedoista erilaisilla sytkäkartoista vertailemalla.

Tasaisella nopeudella ja täys-kaasulla sytkän säätäminen on suhteellisen helppoa, mutta vajaat kuormat siinä kahden ääripään välillä ovatkin ne vaikea paikat.

Nimimerkillä:
syttykartta nro 612 meneillään. Polttoaineessa en ole päässyt 508 karttaa pidemmälle.....   
Vakiokartan arvoja ei nykyisessä sytkäkartassani ole ainuttakaan.   

Ps. tässäkin mittauksessa tärkeintä ei ole absoluuttinen arvo, vaan mittausarvojen muutokset suhteessa toisiinsa.

Melko monta penkkituntia ois saanu nuilla säätölitroilla Kukin tyylillään

Melko monta penkkituntia ois saanu nuilla säätölitroilla Kukin tyylillään

Varmasti hyvin monta, mutta mistä olisin saanut tiedokseni sen, mikä kartta tekee mitäkin?   

Tuohon LH/EZK:n opiskeluun se yli 95% ajasta on mennyt.

Sanotaan näin, että mikon viinalankun säädin (vapari) viinaksille parissa tunnissa, kun nykyisin tiedän aikas tarkasti mitä mikin kartta ja säätö/vakio tekee.

Ainoa säätöalue joka on jossain määrin epäselvä on ne 21 tyhjäkäyntikarttaa, koska ne ovat sekava joukko ajastimia ja rajaparametrejä.


Kukin taaplaa tyylillään.   

Minä en aja ysillä siksi, etten voisi ostaa jotakin muuta, enkä myöskään ole säätänyt LH:ta siksi, etten voisi ostaa jokakin muuta moottorinohjausta tai osaisi sitä säätää/asentaa.
Minä teen näin siksi, koska voin ja haluan.   

Maanantaina heittämäni yhdistyksen vuosikokouksen reissulla panin merkille, että jarrut kahisevat.
Ikkunasta kuunnellen se kuulosti, että etujarrut ovat syynä.

Käväisin sitten hakemassa uudet etujarrupalat mätänetistä tiistaina unohtaen onnellisesti, että takalattian alla oli uudet odottamassa. 

No, olivathan ne etupalat lopussa koska niissä oli pintaa enää 1,5mm per palanen. Hämmentävän tasaisesti ne Bosch palat olivat kuluneet ja vieläpä alle vuodessa.
Samalla vaihdoin kuskin puolen lisäpakkivalon, joka oli alkanut temppuilemaan. Eli sen sisään oli päässyt vettä, joten yhdistelmän vesi&sähkö korjasi kuolo.

Kahina ei loppunut, joten eilen sitten hain takapalat (brembo) asennus-osineen ja meinasin vaihtaa ne tässä pääsiäisen pyhinä, vaan tänään iski laiskuus ja päätin, että menen pöndelle ja jätän takapalojen vaihdon ensi viikolle.

Olen tässä kuluneen kuukauden aikana hitusen sytkää käpistellyt ja sopinut keväälle melkoisen läjän säädettäviä LH kulkineita.
Näyttää sille, että vapaa-aika on tänä keväänä vähissä. 

Samalla vaihdoin kuskin puolen lisäpakkivalon, joka oli alkanut temppuilemaan. Eli sen sisään oli päässyt vettä, joten yhdistelmän vesi&sähkö korjasi kuolo.

Mulla oli kurottajassa noita samoja valoja 2kpl, olisiko mennyt pari vuotta kun molemmissa oli kosteus sisällä ja osa ledeistä pimeänä. Muunlaisissa ei ole ollut ongelmia...

Vaikuttaako automaattilaatikko noin paljon etujarrupalojen kulumiseen? Itsellä on samat palat ollu ajossa jo useamman vuoden, takapalat on edellinen omistaja uusinut reilu kahdeksan vuotta sitten. 

Vaikuttaako automaattilaatikko noin paljon etujarrupalojen kulumiseen?

Paljon ne kyllä vaikuttaa, toki myös ajotavasta ym. kiinni. Meillä S60 (aut) kuluttaa etupalat about samassa ajassa kuin 850, vaikka kilometrejä tulee 2-3 kertaa vähemmän.

Ja omassa ysissä etuvanteet tummuvat jarrupölystä todella nopeasti vrt. siihen kun oli manuaali.

Vaikuttaako automaattilaatikko noin paljon etujarrupalojen kulumiseen? Itsellä on samat palat ollu ajossa jo useamman vuoden, takapalat on edellinen omistaja uusinut reilu kahdeksan vuotta sitten. 

Suunnilleen kaksinkertaistaa kulumisen.

Nuo vuoden olleet palat olivat hyvin pehmoiset (bosch) mutteivat kitisseet lainkaan.
Kovemmat etupalat kestävät minulla n. 1,5 vuotta ja takapalat 2 vuotta.

Keskimäärin olen ajellut ysilläni 33tkm vuosittain. Puolen miljoonan rajapyykki lähestyy hyvää vauhtia.

Ja omassa ysissä etuvanteet tummuvat jarrupölystä todella nopeasti vrt. siihen kun oli manuaali.

Minulla ne ovat mustat muutamassa päivässä.

Ja omassa ysissä etuvanteet tummuvat jarrupölystä todella nopeasti vrt. siihen kun oli manuaali.

Ja tämän takia minulla onkin ysissä EBC Greenstuffit

Ja tämän takia minulla onkin ysissä EBC Greenstuffit

Minulle kun se vanteiden värjääntyminen ei meinaa mitään, niin en viitsi maksaa €47,- kitisevistä jarrupaloista, joten menen muilla merkeillä.

Takapalat maksoivat asennustarvikkeineen parisen kymppiä, joten hoitavat hommansa.

---

---

---

---

Tänään nousin motivaatio-montusta pöndeltä tultuani ja vaihdoin takapalat. Kuskin puolelta lopussa sisäpuolelta, joten kuskin takasatulan sisempi mäntä hitusen jumittelee, sillä muutoin olisin päässyt renkaan vaihtoon asti kevyesti (2mm pintaa).

Herkistelty männät ja liki parisen tuntia tuhrattu kaikkineen koko hommaan jarrulevyjen ruosteiden vasartamisen mukaan laskien.
Näyttää sille, että menen hakemaan uudet takasatulat molemmille puolille! 

---

---

---

Sytkä-karttaa on ihmetelty tässä kelien lämmetessä ja jänniä havaintoja tehty!

Sama ilmiö havaittu myös lastuttamassani bensa-turbossa AW71L vaihteistolla.

Vauhti nousee tasaisesti, mutta kierroslukumittari ei! Eli hidastuu siinä 3500-3900rpm välissä kiekkamittarin nousunopeus.
Bensa-vehkeessä ennakon nostaminen em. alueella aiheuttaa kilinää, mutta wiina-koneessa ei, joten ennakon nostaminen auttaa asiaan, sillä wiina-koneessa kiekkamittari nousee +4000rpm jälkeen niin kiukkuisesti kuin se voi 0,9 baarin ahdoilla ylipäätään nousta.

Lopultakin näyttää sille, että wiina-koneen sytkä kartta on hyvin erilainen kuin bensa-koneen ja siksi wiina-koneella saavuttaa paremman suorituskyvyn 0,9 baarin ahdoilla, kuin bensalla baarilla (inan isommalla ahtimellakin varustetulla).

Epäilisin asian johtuvan 60-luvun perujen kansi-suunnittelusta ja oktaani-luvusta....

Ps. katselin kaipallen vanhan moottorini kantta ja meinasin, että viempä sen pako-venttiilien suurennukseen ja porttaan sen vieläkin "kevyemmin" kuin se oli tähän asti jyrsitty. 

Wiinamäen-miehet kun saavat savua sylinteriin ahtamalla ihan niin paljon kuin haluavat, mutta suurin vaikeus on poistaa se sieltä pytystä!