Googen LH projekti - B230F ja B230A männät (monttu 2,2->0,6mm)?

Pakosarja (kiitos hitsaajalle) ja etuputki on nyt tukineen päivineen paikoillaan ja tänään pitäisi kokeilla taas vaihteeksi käyntiin. Saa nähdä kuinka käy?

Kollektorin ja etuputken liitosta ruttaillessa kiinni ei sovitus ollut aivan 100% mahtava. Putkessa on jonkinverran jännitystä ja jotain tuolle pitäisi tehdä. Katalysaattorin ja keskipöntön väliin voisi hitsailla lyhyen 100-150mm jouston, niin ihan kaikki rasitus ei ole noissa surkeissa hitsisaumoissa (omissa ei muiden tekemissä .

---
Hyvin pärähti käyntiin ja seos oli hetken lämpenemisen jälkeen tyhjäkäynnillä laiha 15.5-16:1. Ajossa kaikki oli ihan normaalia paitsi pakosarjakääre, jonka sai lähes palavana lusikoida suoraan roskikseen. Alla oleva putki oli rusehtavan keltainen eli aika tosi hyvää tavaraa...

Tässä jonkinlainen taulukko lämpötilasta ja oksidikerroksen väristä 304 -teräksen (sarja on ehkä 316?) pinnalla:
http://www.bssa.org.uk/topics.php?article=140

Pakosarja (kiitos hitsaajille)

korjattu 

korjattu 

Sponsoreille silmäkarkkia:

Yleisilme.

Ennen kirkkaat, nyt ruskeat runnerit vai headerit vai mitä nuo nyt on? Valkoinen pöly jota on kannen ja palkin päällä ja vähän lokarissa on pakosarjakääreestä savuna irronnutta tavaraa. Taas jäi aika hyvin tilaa taakse ja liikennevaloissa seisoessa savun muodostus oli aikamoista

Tuki laatikon pultilla kiinni. Toisessa päässä pakoputki klemmarilla putken ympärillä.

Putkisto ei roiku liian alhaalla.

Öljyjäähyt telineessään spoilerin alla. Huomaa lammikko allepissittyä jäähdytinnestettä. Vähän liian kuumana tuntuu käyvän - edelleen.

Ajoin eilen pari pikkupätkää ja käyttelin tyhjäkäynnillä muutaman minuutin. Vakio pakosatsilla tyhjäkäynnillä kuului terävää "sihahtelua"/vuotoa suurin piirtein 4-2 -liitoskohdasta. Nyt tuo ääni on siirtynyt alemmas 4-1 -liitoskohtaan eli kollektorille. Siellä ainakin yksi putkista vuotaa kollektorin ja putken välistä. Kävin noilla nakutusluureilla saumat läpi ja siellä on ainakin yksi vuoto. Nelosen putken ja kollektorin välistä pihahtelee ja pakokaasu haisee.

Katsastus alkaa olla ajankohtainen ja vähän kutittelee mitenköhän setä suhtautuu, kun on kaikenlaista kivaa tuolla pellin alla? Nappasin lambda -korjauksen päälle ja käyn mittauttamassa päästöt. Tuosta varmaankin saa osviittaa myös katsastukseen. Tyhjäkäynti on aivan kamalaa rytyytystä, kun laitoin lambdan päälle, se parani merkittävästi. Jotain tuo uusi putkisto on muuttanut. Persdyno sanoo, että on hengittävämpi. Renkaat tahtoo vähän sutaista, kun lähtee vähän rivakammin liikkeelle

---------->  Jonkinlaista kolinaa kuuluu auton alta liikkeelle lähdön jälkeen ja kun pysayttää vähänkään reippaammin. Kuullostaa siltä kuin joku laakeri narahtelisi kovaa. Kuuluu vain kun lähtee eteenpäin oli vaihde sitten 1, 2 tai D. Pakilla ei kuulu mitään. Onkohan tuo AW 70L -laatikko jo nyt tullut tiensä päähän .

Jonkinlaista kolinaa kuuluu auton alta liikkeelle lähdön jälkeen ja kun pysayttää vähänkään reippaammin. Kuullostaa siltä kuin joku laakeri narahtelisi kovaa. Kuuluu vain kun lähtee eteenpäin oli vaihde sitten 1, 2 tai D. Pakilla ei kuulu mitään. Onkohan tuo AW 70L -laatikko jo nyt tullut tiensä päähän .

Pudotin eilen öljypohjan tuosta laatikosta ja siellä mujun seassa oli reippaasti lastua. Sihti näytti siistiltä, mutta siitä irtosi liottimella reippaasti pientä kiiltävää rattaan perusainelastua .

Olen nyt tovin tavannut tuon laatikon korjauskirjaa ja alkaa hahmottua mitä siellä voisi olla hajalla. Kirjan sivulla 32 on taulukko miten voima välittyy laatikossa ja vaihtoehdot rikkinäiseksi osakokonaisuudeksi ovat:
- Kytkin C1
- taaempi planeettapyörästö

Hommasin toisen laatikon tilalle tai varaosiksi. Puran molemmat laatikot ja kasaan ehkä yhden toimivan tai ainakin minulle selviää, mikä siellä on kosahtanut. Vähän ajettu ja hyvin pidetty AW71L turbon perästä olisi se mitä tuonne kannattaisi laittaa, mutta sellaista en omista - vielä.

Hajalla on ainakin C2.

Kuvia tuhosta:
         

Kunhan saan laatikon taas kasaan ja paikoilleen, odottaa vielä pari hommaa:
- Pakoputkiston tiivistys vimpan päälle
- K A T S A S T U S

Tuohon viimeiseen kohtaan liittyykin sitten kaikenlaista kivaa. Kun tehot nousee, pitää muutoskatsastaa. Olen pähkäillyt eroja vaparin ja turbon jarruissa, iskareissa sun muissa ja näyttäisi siltä ettei niitä suuremmalti ole. Minulla on Bendix ABS ja 262,5mm levyt. Turboihin on Arwidsonin jarruluettelon mukaan läiskitty samoja levyjä. Ainoat erot, joita löysin, on mahdollisesti takaiskunvaimentimet ja tietysti tuo AW71 -laatikko. Bilian sivujen varaosaluettelossa turbo/GLT/diesel takaiskarit on eri numerolla. Etuvaimentimet oli samat.

Yritin konttorilla vähän udella, mutta ei oikein auennut. Ei ole aikaisempaa kokemusta aiheesta ja katsotaan mitä tästä seuraa. Teho- ja päästölappu pitää varmaankin olla mukana, jos tarvitsee muutoskatsastaa. Jos olen ymmärtänyt tähän ketjuun linkitetyn sisällön oikein: http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=536.0

http://www.ake.fi/NR/rdonlyres/E2AC4F09-EA35-4177-B457-8CA02B20B24A/0/5332082009SoveltamisohjeitaLMpautonrakenteenmuuttamisesta.pdf
Tuolla lukee selvällä suomen kielellä, että vaparia, jonka teho ei katsastusmiehen mielestä ylitä 7kg/kW, ei tarvitse muutoskatsastaa.

omapaino 1320kg -> 188 kW = 252 hv

Jos katsastusmies alkaa miettiä muutoskatsastuksen tarvetta, voisi vinkata tuon dokumentin suuntaan. Toki tuo dokkari ja liikenneministeriön päätös 799/1998 pitää tulostaa ja olla mukana.

Älä suotta vaivaa päätäsi katsastuksella.

Älä suotta vaivaa päätäsi katsastuksella.

Kun katselee minkälaisia romuja tiellä liikkuu, ei pitäisi vaivautua, mutta aina tuo pompsahtaa esiin, kun se aika vuodesta tulee. Eikä asiaa auta yhtään toisten autojen (turboja, vähäpäästöisiä yms.) tarinoiden lukeminen .

Tänään pitäisi laatikon lupsahtaa paikoilleen. Hitsaan kaksi saksitunkkia "maitoalustaan", jossa on neljä joka suuntaan kääntyvää pyörää. Toiseen saksitunkkiin eli laatikon perään tulee L -profiili ja toiseen U -mallinen haarukka, joka osuu momentinmuuntimen kotelon takapuolelle. Tuolla pitäisi mennä paikoilleen aika kivuttomasti. Kuvia ei operaatiosta oikein tule, kun teen sen tuolla maalla.

---
Saksitunkit ja tuo alusta oli aika superia laatikkoa nostellessa takaisin paikoilleen. Ainoa vaan, että nostokorkeus ei oikein riittänyt. Rakentelin tuon alle pienen korokkeen ja sen jälkeen asentelu oli lähes kirurginen toimenpide .

Kaikki miljoona ja yksi osaa paikoilleen ja auto käyntiin... Käy, lämpenee, mutta vaihteet ei vaihdu ja vivusto on aivan päin seiniä. Vivusto on säädettävissä, mutta en sitten muistanut laittaa vivuston nastaa hahloon, kun sen laitoin paikoilleen .

Toinen kuva ja sininen nuoli:
http://www.brickboard.com/FAQ/700-900/VolvoAW7XValveBodyService/AW7Xpage7.htm

Katsastukseen toteaisin että oma meni mukinoitta läpi, se vanha 740. Päästöistäkin.
Siis viritysten osalta, mitä nyt vähän tiputti bensaa ennen ku tilkittiin lopullisesti ja men läpi.

Katsastukseen toteaisin että oma meni mukinoitta läpi, se vanha 740. Päästöistäkin.
Siis viritysten osalta, mitä nyt vähän tiputti bensaa ennen ku tilkittiin lopullisesti ja men läpi.

Ehkä katsastusmies, jonka kanssa juttelin, ei suoralta kädeltä muistanut tarkalleen sääntöjä? No, päästöt mittaan ennen kuin menen konttorille, mutta tuo meno taas siirtyi...

Kaikki osat, vivut ja kolot oli tänään oikeassa asennossa ja "korjattu" laatikko paikoillaan. Autoa käyntiin, mutta kova kolina ja pitkällisen yrittämisen jälkeen lähti kuin lähtikin pyörimään. Tuo sama kolina oli kerran aiemminkin käynnistäessä. Ajossa tuli heti esiin samat narahtelut, kuin aiemminkin. Eli tomaatti remppa ei vielä onnistunut. Momentin muunnin voisi olla hajalla. Erityisesti sen lukko. Sinne sisälle ei pääse kuin rälläkällä ja laatikko pitää pudottaa, että pääsee sitä vaihtelemaan. Uutena ominaisuutena liikkeellelähdössä vekotin luistaa oikein kunnolla. Jos ei jostain löydy nopeasti 03-71L -laatikkoa tilalle, niin tuon joutuu taas purkamaan atomeiksi.

Hain hajalla olevan 03-71L -tomaatin (kiitokset myyjälle). Tuossa momentinmuunnin näytti sisältä paljon paremmalta. Reiät olivat paremmin suorassa ja vekotin näytti siltä, että se voisi jopa asettua paikoilleen pyörittelemällä. Puran kaikki laatikot taas atomeiksi...

---
Rikkinäisen tomaatin venttiilikoneistoa:


Välipellit on pienen pienten korroosiopisteiden tannerta. Siellä täällä on oikein reilusti pistettä. Näissä kohdin vastapuolella oleva alumiininen varsinainen kanava on kiillottunut kirkkaaksi.



---
Venttiilikoneisto läjääntyy jahka saan uusia osia kasalle. Tiivistesarjaa, korjausarjaa, jousisarjaa ja pisteosaa jos jonniin moista. Ei ole halpaa lystiä, mutta ihan hauskaa puuhaa - kunhan kaikki osat on valutettu tyhjäksi, liotettu liottimessa, ultraäänipesty ja kuivattu...

Vihdoin ja v:n viimein tomaatti alkoi pelata.

Ensin hommasin tilalle laatikon X, mutta se oli aika lailla väsähtänyt yksilö. Sisältä C2:n kitkat aivan loppu, ulostulos törkeän väljä yms. Seuraava etappi oli yrittää kasata omasta ja tilalle hommatusta yksi toimiva. Hyvin toimi hetken kunnes luisti itsensä hajalla. Seuraavaksi tilalle tuli loppuunajettu AW-71L. Tämän päätin sitten rempata täysin. Korjaussarja + tiivistesarja + ulostulon laakeri + jousia + uudet tiiviste renkaat akseleihin + toinen satsi o-renkaita + kolme pulttia akkumulaattorien sisälle tapeiksi + ihan sikana Dexron III -öljyä + kaksi kuukautta aikaa. Monta kertaa jotain jäi sisällä pieleen eikä vekotin toiminut.

Juu - en suosittele ellei ole tarve todistella itselleen jotain .

Nyt on päästöt mitattu ja läpi meni heittämällä (ihan pikkusen kenkää). Auto ei ole vähäpäästönen, mutta eipä paljoa häpeä.

rpm   750
Lambda   1.002
CO   0.007%
CO2   15.86%
HC   20 ppm
O2   0.06%

rpm 2710
Lambda   1.002
CO   0.007%
CO2   15.83%
HC   23ppm
O2   0.07%

---
Leima tuli ja nyt voikin taas keskittyä olennaiseen.

Nostin tyhjäkäyntiä omassa 561 ECU:sta aina vähintään 940 rpm:ään. Jossain XDF:ssä oli 1x7 kartoille tällaiset osoitteet 0x3D02 ja 0x3D68. Noiden karttojen arvot ovat nyt 47 tai yli. XDF:n kuvauksessa oli, että kierrosluku on 20x arvo eli 47x20=940. Kone kiertää nyt enemmän, mutten tiedä kuinka paljon, kun kaikki mittarit on hajalla. Joka tapauksessa käynti on 100x sivistyneempää, kuin 750rpm.

Vaihdoin väsyneen scumtech -kumin putkella ja sikaflexillä vahvistettuun malliin ja pakosarjan kolahtelut loppui siihen. Tilalle toki tuli koneen värinät. Hitsasin suorakaiteen muotoisesta profiilista L -mallisen tuen laatikon ja koneen pulteista kannen päälle. Tuosta kaksi ohjausvaimenninta iskaritolpan muttereiden alla olevaan 4mm lattaan. EI toimi. Jäykkä kumi ei päästä konetta liikkumaan tarpeeksi, että nuo kaasujouset tekisivät mitään. Pakosarja on kivasti niiden alapuolella ja kaasujousien pintalämpötila huitelee vähän yli 60 asteessa...

Tuo L -rauta ei muutenkaan ole kovinkaan tukeva. Vetäisin sen kierretangon pätkillä kiinni, mutta lohkon muodon vuoksi se on muutaman sentin päässä muttereilla kiinni. Ei toimi. Rauta pääsee liikkumaan ja jousille tulee vielä vähemmän liikettä. Seuraavaksi tuota rautaa voisi jatkaa ja tehdä latalla tuennan laturin jalan alle. Ehkä joku kolmaskin tuki piste?

En halunnut kiinnittää noita jousia pako- tai imusarjan pinnapultteihin, kuluttamaan kansipahvia ja rasittamaan kannen pultteja.

Koppasin Biltemasta pari mittaria ja mittaritelineen kolmelle 52mm mittarille. Moottoriöljylle laitan painemittarin ja laatikkoöljylle lämpömittarin. Laatikosta en ole vielä keksinyt mihin tuo anturi sopisi parhaiten? Tarkan markan shoppailijalle vinkkinä tuon mittaritelineen hinta oli 0.99e. Toki se kaipaa keinonahan päälleen ja pientä entrausta, että istuu paremmin.


Seosmittari on tällähetkellä tungettuna tupakansytyttimen vieressä olevaan lokeroon ja on aika huono paikka. Seoskaan ei oikein ota ojentuakseen. Tankki täynnä seos on rikkaampi. Onkohan tankissa oleva pumppu tai sen kontakti hajalla?

Laitoin kaasujousien suojaksi lämpöeristettä ja nyt niiden pintalämpötila on selkeästi alle 60 astetta (voi koskea paljaalla kädellä).
         

Kuten jo aiemmin näpyttelin tuo tuki on aika huono. Se joustaa enemmän kuin nuo kaasujouset  .

Idea noiden ohjausvaimentimien käyttöön tuli tässä ketjussa: http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=7544.0
ala hevonen ja EVO8. Sovellus on sitten täysin omaa töherrystä.

Teetin öljyletkut laatikon putkien tilalle ja moottorin öljyjäähylle. Tuo PTFE -letku on yllättävän jäykkää. Letkut ovat vähän liian pitkät ja joudun niitä vielä lyhennyttämään  . Ajattelin ensin, että ei pieni ekstra mitään haittaa, mutta ei tuota taivuttele mitenkään tai mihinkään. No, lyhentäminen on kuitenkin helpompaa kuin pidentäminen .

---
Koneen öljyjäähy on nyt toiminnassa ja testattu oikein sopivaksi, mutta... letkua paikoilleen taivuttaessa se nurjahti. Onko kenelläkään aavistusta kuinka pitkää ikää tuolle letkulle voi luvata vai kannattaako viedä suoraan korjattavaksi?

Ei pitäisi koskea mihinkään. Kaikki osat ja työkalut hajoaa TAAS käsiin .

---
Hydrauliikka kaupassa ei tuo nurjahtaminen mitään älämölöä aiheuttanut, joten olkoon tuollainen. Lyhensin pelkästään laatikon letkuja ja siirsin koneen letkut kauimpaan kennoon. Edelleen hyvin pelaa ja öljy jäähtyy reilusti. Termostaattikin tuntuu toimivan.

Laatikon letkut on vielä kytkemättä ja lyhennyksen jälkeen jäi aika näppärän pituiset pätkät odottamaan tarvetta.

Laatikon öljynlämpöä voi ilmeisesti seurata jäähylle menevästä putkesta. Tuohon tuli sitten tuollainen kötöstys väkerrettyä. Joku mittausliitäntä vähän väärällä sovitteella, mutta väkisin runtattuna ja liimalla kiinni:


Ylijäämäpätkät joille varmasti tulee käyttöä kunhan sitä keksitään:


Pieni suodatin ja ryöstölaippa sopivat heittämällä paikoilleen, vaikka tuo paineanturi ja vesiputki hieman ahdistelevat:


Keulan letkujen sovituksesta tuli tällainen:

Puolen tuuman letkuliitos vaati 45 asteen kulman, että sopi paikoilleen.

Jäähdyttimen viereisestä muovista poralla läpi ja sillä selvä:

Letkussa näkyy selkeästi nurjahtanut kohta.

Nonii täähän alkaa olemaan pikkuhiljaa jo loppusuoralle päin kääntymässä?