Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Keskustelua Volvoista => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Pulttilukko - 02.11.2022, 11:18:43
-
Jaahas. Jos päivittäis kulkupeliä uudempaan. Mietinnässä joko kaasu tai diesel, kilometrejä tulee n 30 tkm vuoteen, kumpi olis järkevämpi kaasu vai diesel volvo? Ja automaattina tietysti. Työkaveri rummuttaa kaasuvolvon puolesta
Kertokaas kokemuksia
IP
-
Kumpi olis järkevämpi/kannattavampi? Kaasu vai diesel volvo? Kilometrejä tulee n 30 tkm vuositasolla, pääasiassa matka-ajoa. Kaasun tankkausasema on työmatkan varrella. Työkaveri rummuttaa kaasuvolvon puolesta. Kertokaas kokemuksia
IP
-
Kaasu ;)
Dieseleissä en näe mitään järkeä muutenkaan ja jos kaasua on saatavilla, niin päätyisin ainakin siihen 8)
Huonoa on se ettei Volvo tue enää kaasuautoja, eikä Volvo toimita niihin käsittääkseni enää edes osia ja jos jotain hajoaa joudut pahimmassa tapauksessa etsimään itse osat. Huolto ja korjaukset toki järjestyvät alan muissa yrityksissäkin, joten ei se mikään este ole.
Itellä olisi kaasuasema alle kilsan päässä himasta ja sekä toinen duunipaikan päässä, harmi vaan kun noita kaasu Volvoja ei ole tehty AWD versioina.
Nykyiseen T6:n miettinyt että tekisi kaasumuutoksen (saisi tehtyä tosi siistin asennuksenkin), mutta ei huvita maksaa vielä lisää siitä että saa ajaa kaasulla. Pitäisi saada edes käyttömaksut puolitettua muutoksen myötä, mutta eihän nyt suinkaan tässä maassa. Jokuhan voisi vaikka säästää ja se paljon hömpötetty ilmastokin pelastua, hui kauhistus >:(
-
Täältä kanssa ääni kaasulle.
Kaikki tietysti lähtee omista tarpeista ja arvoista. Itse olen ajellut kaasulla kohta viisitoista vuotta ja ollut erittäin tyytyväinen. Alussa piti olla rutkasti pioneerihenkeä ja piti kestää epämukavuuksia kun ratkaisut ongelmiin eivät löytyneet kuin apteekin hyllyltä kuten muissa polttomoottoriautoissa. Mutta enemmän on säästöjä tullut polttoaineen hankinnassa kuin on mennyt korjauksiin. Nykyisessä kinnerissä ei ole ollut suoranaisia kaasuun liittyviä isoja ongelmia seitsemään vuoteen.
Alussa tankkauspisteitä oli muistaakseni vain kahdeksan, nyt niitä on runsaasti enemmän ja mahdollistaa jatkuvasti kaasulla ajamisen lähes koko Suomessa. Itsellä on kuudenkymmenen litran bensatankki, joten ei ole Norjan tai Lapin reissuilla tarvinut jerrykannujen kanssa kikkailla.
Viimeiset kymmenen vuotta olen tankannut pelkästään kotimaista biokaasua, joka lienee joutsen merkitty liikennepolttoaine, ja vihdoinkin on edullisempaa kuin fossiilinen metaani. Pienhiukkaspäästöt ja typenoksidit ovat minimaalisia verrattuna nokipumppuun. Edelleen kustannussäästö on merkittävä ja kun ajattelee että biokaasua käytettäessä raha jää pyörimään Suomeen niin sillä on pieni osuus kansantaloutemme hyvinvointiin. Itsellä polttoaineen kustannus pyörii kymppi hujakoilla sadalla kilometrillä kun kaasun kilohinta on 2€, ja tankillisella pääsee vain vajaa 300km.
-
Itse kokeilin tuota kaasuautoilua V60 Bi-Fuel autolla vuosimallia 2015. Tässä oma lahjomaton mielipide:
Erittäin vikaherkkää tekniikkaa ja hankala diagnosoida. Tuplasti tekniikkaa ja sitä myöten myös tuplasti vikoja verrattuna bensiiniin.
Mikään merkkihuolto (esim. Wetteri ja SAH) ei noista huolla kuin sen bensapuolen, eikä siellä ole dokumentaatiota/lupia/varaosia/testeriä kaasujärjestelmään.
Kaasujärjestelmiä huoltavissa liikkeissä ei taas ole merkkihuollon testereitä jne.
Kaasu palaa erittäin huonosti ja on herkkä kaikenlaisille käyntihäiriöille (etsi esim. tällä foorumilla "bi-fuel nykii") ja syytä on vaikea, jos ei mahdoton löytää.
Kaasuhuollossa epäillään että vika on muualla ja muualla epäillään että vika on kaasussa.
Lopputuloksena joudut itse vian selvittämään ilman kaasu- ja/tai bensapuolen dokumentteja/testereitä/varaosia/osaamista.
Tosin periaatteessa kaasupuolen osiinhan ei saisi itse koskea ollenkaan.
Kaasu palaa korkeammalla lämpötilalla kuin bensiini, joten moottori on kovemmalla rasituksella sitä myöten.
Ja bensiinikin palaa kovemmalla lämpötilalla kuin diesel, mikä on varmaan yksi syy miksi dieselit on niin luotettavia!?
Ainakin omassa autossa myös se alkuperäinen bensamoottori (B5204T9) oli melko harvinainen, joten niitäkään varaosia ei saanut mistään purkuosana eikä tarvikkeena, joten kaikki oli merkkihuollon kautta tilaustavaraa ja maksaa paljon.
Vuoden ajan tuolla ajelin ja sinä aikana auto toimi hyvin ehkä yhteensä 1.5kk, möin pois kun hetken toimi. Loppui vuodessa rahat ja mielenterveys ja parisuhdekin oli koetuksella. Ostin tilalle XC70 dieselin (D5244T4) vuosimallia 2008 ja ajelen sillä kunnes toivun tuon kaasuauton shokista. Sen opin että ei se diesel niin kallista olekaan ja veronkin maksaa mielellään sellaisesta autosta, joka toimii hyvin. Kaasuautoja ei suoraan ostanut ainakaan Saka eikä Kamux, mutta AutoVexin kautta sain työnnettyä auton liikkeeseen 6k€ halvemmalla, kuin mitä siitä itse vuotta aikaisemmin maksoin.
Pahoittelen tätä vuodatusta, mutta tuntuisi väärältä olla varoittamatta!
Varmaan mielipiteitä on muitakin, mutta yritän kuitenkin oppia virheistäni ja siksi en itse kaasuautoa enää laita.
-
Jonkintasoisen riskinhän tuossa kaasussa tuo se että miten pitkään tuota biokaasua riittää autoihin? Maakaasuhan on nykyisellään niin kallista että 98 tulee halvemmaksi, ja kuvittelisi että jos laajempaa infraa ylläpitävältä voimalalta uhkaa kaasu loppua biokaasuvarastot tyhjennetään ennemmin sinne kuin toissijaiseen yksityiseen liikennekäyttöön.
-
Nuo "tehdastekoisten" kaasukammioiden tekniset murheet on kyllä outoja. Ilmeisesti liian hienoja? Mulla ollut itseasennettu jälkiasennussetti Rangessa (monipisteruisku) jo siitä asti kun sellaisen sai laittaa, eli toistakymmentä vuotta olen painellut kaasulla. (näitä kaasumuutoksia torpattiin aikoinaan kovasti viranomaisen toimesta, vaatimalla vaikka mitä sikakalliita päästötestejä yms)
Mitään vikaa systeemissä ei ole ollut, toki kilsoja ei ole satoja tuhansia mutta kalenteriaikaa kyllä ja taitaa tolla olla 150tkm menty bi-fuelina kesät-talvet.
Ex kustannuspaikan kollegalla oli Volvo ja VAG kaasuautona, näissä oli kyllä ihan setelirahaa maksavia vikoja kaasuissa. Eikä meinannut osia saada, ilman että ne mustasukkaiset kaasupajat ihan ite laittavat.
Siltikin, kyllä tuo kaasuautoilu on ihan jees jos ei satu kohdalle yksilöä joka ei toimi kunnolla. Ei tarvi seistä sormet jäässä visvaisen tankkauspistoolin kanssa, voi steppailla siinä vieressä ja antaa kaasun virrata. Kaasuasemilla ei yleensä ruuhkaa, tämä sinänsä ihan hyvä ettei ihmiset ole tajunneet kaasuautoilua. Jälkiasenteisessa sekin puoli että yleensä bensatankki tavanomainen, ei siis mikään hätävarasäiliö kuten joissain valmiissa kaasuautoissa.
-
^ Tehdastekosta kaasuautoa ei Volvolta ole koskaan saanut. Vaikka kaasukäyttöisiä autoja on valikoimissa ollut, niin ymmärtääkseni kaikkiin kaasujärjestelmän on asentanut joku Volvon yhteistyökumppani. Lopputulos ei siksi paljoa jälkiasennuksesta poikkea. Esim. omissa kätösissä olevassa vm2016 V60 Bifuellissa ajotietokone on autuaan tietämätön siitä, mikä polttoaine on käytössä ja kaasun määrää kurkistellaan kyynärnojan säilytyslokeroon piilotetusta mittarista. Myös käyttöohjekirjan tiedot ja jopa auton viraliset speksit ovat hatarat ja suorastaan harhaanjohtavat. Tietoa tavaratilan koosta ei löydy (on oikeasti aika pieni ja saman kokoinen kuin lataushybridissä) ja auton omamassa muka täsmälleen sama kuin bensaversiossa. Että muka 3 kaasutankkia ei painaisi yhtään enempää kuin pois jätetty vararengas ;D
Tosin sillä, että kaasuauto on myyty kaasuautona liikkestä on yksi etu jälkiasennukseen verrattuna - rekisteriotteessa on hieman alempi CO2 päästölukema, mikä keventää vuotuista ajoneuvoveroa jonkun 50 €.
Tätä V60 Bifuelia ei koskaan ole Suomessa uutena myyty, joten merkkihuolto nostaa kaasulaitteiden kanssa oitis kädet pystyyn. Onneksi normaaleihin huoltoihin tällä ei ole vaikutusta. Kaasujärjestelmän vaivoja taas on turha lähteä minnekään yleishuoltoon tyrkyttämään. Pitää etsiä spesialisti.
Omalla kohdalla tarvetta on tullut kahdesti. Heti kättelyssä autoa osataessani ilmeni, ettei kaasulla ajella yhtään minnekään. Vikana vuoto tankilta tulevan putken liitoksessa kaasunjakajaan. Korjaukseksi riitti liittimen kiritys. Tämä hoitui Espoossa, mutta ao. toimipiste on sittemmin lopettanut.
Ongelma n:o 2 on, että parina edellisenä talvena oli haasteita suostutella auto ottamaan kaasu käyttöön ja kovemmalla (-13 °C tai enemmän) pakkasella tuli nykimisefektiä. Tällä kertaa Hämeenlinnasta löytyi velho, joka päätteli ongelman johtuvan vikaantuneesta paine/lämpötila-anturista. Se ei tykkää liiasta öljystä, joka kuulemma riivaa erityisesti ruotsintuonteja. Osui ja upposi - oli ihan öljyssä uitettu vekotin. Öljyä saa "kaupan päälle" erityisesti pieniltä kaasuntuottajilta Ruotsissa. Lienee kompressorien voiteluöljyä.
Biokaasun riittävyyttä on turha murehtia. Biokaasua tuotetaan PALJON enemmän kuin liikenteessä kuluu. Suurin osa meni jo aiemmin voimalaitoksiin/lämpölaitoksiin maakaasua korvaamaan. Yksi niistä kikoista, millä sähköntuotannon CO2 -päästöjä on painettu alas. Suuri osa tuotantolaitoksista ei taida edes pystyä myymään kaasua ulos, vaan tuotanto on ainoastaan omaan tarpeeseen. Mutta tuotantoa siis on ja laitoksia rakennellaan koko ajan lisää. Luulisi nykytilanteen antaneen lisää puhtia suunnitelmiin. Sekin syytä mainita, että ainakin Vantaalla on päätetty rakentaa synteettistä metaania tuottava laitos ja vastaava on ollut harkinnassa myös Keravalla ja Lahdessa. Ideana on tuottaa sähköenergian avulla metaania, jota kätetään liikennepolttoaineena sekä voimalaitosten polttoaineena (maakaasun sijaan) talven kulutushuippuujen aikana. Tuotanto pyörii tietenkin vain silloin, kun sähkö on hullunhalpaa eli käytännössä tuulivoiman tuutatessa sähköä yli tarpeen. Akut ovat ihan liian kallis ratkaisu pitkäaikaiseen ja suurten energiamäärien varastointiin.
Vaikka muutama pikku murhe on auton kanssa ollut, niin olen koko ajan ihmetellyt, miksen älynnyt moista hankkia jo vuosia aiemmin. Olen nyt kaasutellut reilussa 3½ vuodessa vajaat 70 tkm ja bensaa on palanut keskimäärin 1,7-1,8 l/100 km. Aivan turha yrittää autokauppiaiden tyrkyttää minulle mitään töpselihybridiä - ei ole latausmahdollisuutta, ei kiinnosta paperilla 1 l/100 km ja todellisuudessa 5+ l/100 km kuluttava huijausvehje eikä noiden hinnatkaan mitään lompakkoystävällisiä ole. Toisaalta ihan uusissakaan kaasuautoissa ei juuri ole tarjontaa (se mitä on, on jollain tapaa rampautettua, esim. moottori ihan täysi nuhapumppu ja/tai bensatankki 7 l kokoinen). Säästyy rahat, kun ei tarvi auton vaihdostakaan ihan lähivuosina haaveilla. Mieluummin loikkaisin sitten suoraan syvään päätyyn eli täyssähköautoon, mutta latausinfra ei ole vielä riittävällä tasolla.
Tankkausasemien kanssa on ollut viime aikoina enemmän murhetta. Reilu 3 vuotta sitten tankkaus oli yksinäistä puuhaa, mutta nykyään ei ole lainkaan harvinaista, että tankkaukseen on jonoa. Tällöin käy myös helposti niin, ettei kaasua saa asemalta täydellä paineella ja tankkausmäärä jää vähän vajaaksi. Tätä ongelmaa oli jo hyvän aikaa sitten Tampereen Nekalassa ja nyt tauti on levinnyt mm. Riihimäelle. Uusia tankkausasemia on parin viime vuoden aikana rakennettu toistakymmentä, mutta tuntuu autot lisääntyneen jopa nopeammin.
-
Biokaasun riittävyyttä on turha murehtia. Biokaasua tuotetaan PALJON enemmän kuin liikenteessä kuluu.
Maakaasua myös käytetään paljon enemmän kuin biokaasua tuotetaan. Jos maakaasuhana menee kiinni...
-
Ettei jäisi omat kommentit ihan pelkän vuodatuksen tasolle, niin laitetaan tähän nyt tiukkaa infoakin.
TOP 5 kalleimmat mitä piti vaihtaa omassa alle 125tkm ajetussa autossa (V60 Bi-Fuel 2015):
1. Uusi turbo ja työt 1950€ (Hukkaportteja on mennyt tälläkin foorumilla useemmasta, kaasun korkeampi palolämpötila ei varmaan auta asiaa)
2. Uusi katalysaatori ja työt 1492€ (Jos on häiriötä sytytys- ja/tai kaasupuolella, niin palamatonta kaasua joutuu katalysaattoriin ja ajan kanssa rikkoo sen ja tukkii pakoputken)
3. Uusi kaasun paineensäädin ja työt 822€ (kaikki kaasujärjestelmän mekaaniset osat toimii ilman voitelua ja on sitä myöten melko lyhytikäisiä)
4. Uusi kaasujärjestelmän sytytyksenohjain ja työt n.500€ (kosteudelle alttiina tuulilasin alaritilän alla)
5. Uudet kaasusuuttimet Saksasta tilattuna 423€ (kaikki kaasujärjestelmän mekaaniset osat toimii ilman voitelua ja on sitä myöten melko lyhytikäisiä)
Se lienee harvinaista että kaikki nämä joutuu vaihtamaan lyhyelle aikaa, mutta kannattaa kuitenkin varautua vaihtamaan nämä kaikki alle 200tkm.
Jos kaasuautoon päätyy, niin kannattanee ostaa sellainen missä kaikki on uutta tai ainakin varmistaa että purkamoilla on osia saatavilla runsaasti (esim. bildelsbasen.se).
Kaikkia kaasujärjestelmän osia tuntui vaivaavan lievät saatavuusongelmat, eli välillä osia saa ja välillä ei. Tämä varmaan riippuu automallin yleisyydestä.
Jos autokauppaan on mahdollista saada joku lisäturva, niin kannattaa ottaa ehdottomasti.
Ja ennen kun näitä korjauksia pääsi tekemään, niin autoon oli luonnollisestikin tehty tavalliset huollot eli jakopää, vaihteistoöljyt, sytytystulpat ja -puolat jne.
Myös nokka-akselien solenoidit piti puhdistaa kerran, ahtoputkea piti korjata epoksilla, yksi parkkianturi piti korjata, oikean ajovalon ohjaus piti korjata jne.
Elikkä aivan kaikki bensa-autoiluun liittyvät huollot ja korjaukset joutuu tekemään edelleen ja nämä kaasujärjestelmään liittyvät ongelmat on siihen lisäksi.
-
Maakaasua myös käytetään paljon enemmän kuin biokaasua tuotetaan. Jos maakaasuhana menee kiinni...
Maakaasuhana meni kiinni jo 21.5. Siis putkikaasun tulo Venäjältä loppui tuolloin. Oma veikkaukseni on, ettei tätä putkea enää ikinä tulla ottamaan käyttöön. Ei myöskään Nord Stream putkia - siksi ryssät ne itse räjäyttivät.
Putkikaasu Venäjältä oli tärkein kaasun lähde. Kaasua tuodaan yhä nesteytettynä ja pienempää putkea pitkin Virosta. Pulaa on siihen asti, kunnes Haminan LNG-terminaali ja varastosäiliöt saadaan käyttöön. Ajan mittaan pitäisi myös tulla yhä lisää biokaasun tuotantoa + synteettisen kaasun tuotanto päälle. Myös kulutuksen pitäisi vähentyä sitä kautta, että teollisuuden tarvitsema vety valmistettaisiin elektrolyysillä (vaatii hemmetisti lisää tuulivoimaa yms.). Nykyisin vety tehdään maakaasusta. Tosin vedylle olisi muitakin ottajia, kuten terästehtaat, joissa pitäisi siirtyä vetypelkistykseen.
Tavoitteenahan oli jo ennen venäjän tempausta, että maakaasusta voitaisiin lopulta luopua kokonaan. Mutta tämä on parin vuosikymmenen projekti.
-
Ettei jäisi omat kommentit ihan pelkän vuodatuksen tasolle, niin laitetaan tähän nyt tiukkaa infoakin.
:o OK, aika hyvin on siunaantunut harrastuskohdetta. Olin kyllä tietoinen, että kaasuautoilu on oikeasti ideologinen valinta - rahallisia säästöjä ei kannata odottaa. Muutaman satkun säästön/vuosi syö monelta vuodelta jo 1 kpl kaasunjakajan uusimisia tms. Omassakin autossani mokoma mahd. uusittu ex omistajan toimesta (oli epäilyttävän puhdas vs muut palikat konehuoneessa). Verotus on myös ihan suolesta. Ollaan suosivinaan, mutta alennus on kovin mitätön, kun toinen käsi antaa ja toinen ottaa (käyttövoimavero) ja ylimääräistä harastuskohdettakin voi löytyä. Tosin tämä sama 2 auton tekniikka yhdessä paketissa riivaa myös lataushybridejä!
-
Ettei jäisi omat kommentit ihan pelkän vuodatuksen tasolle, niin laitetaan tähän nyt tiukkaa infoakin.
TOP 5 kalleimmat mitä piti vaihtaa omassa alle 125tkm ajetussa autossa (V60 Bi-Fuel 2015):
1. Uusi turbo ja työt 1950€ (Hukkaportteja on mennyt tälläkin foorumilla useemmasta, kaasun korkeampi palolämpötila ei varmaan auta asiaa)
2. Uusi katalysaatori ja työt 1492€ (Jos on häiriötä sytytys- ja/tai kaasupuolella, niin palamatonta kaasua joutuu katalysaattoriin ja ajan kanssa rikkoo sen ja tukkii pakoputken)
3. Uusi kaasun paineensäädin ja työt 822€ (kaikki kaasujärjestelmän mekaaniset osat toimii ilman voitelua ja on sitä myöten melko lyhytikäisiä)
4. Uusi kaasujärjestelmän sytytyksenohjain ja työt n.500€ (kosteudelle alttiina tuulilasin alaritilän alla)
5. Uudet kaasusuuttimet Saksasta tilattuna 423€ (kaikki kaasujärjestelmän mekaaniset osat toimii ilman voitelua ja on sitä myöten melko lyhytikäisiä)
Se lienee harvinaista että kaikki nämä joutuu vaihtamaan lyhyelle aikaa, mutta kannattaa kuitenkin varautua vaihtamaan nämä kaikki alle 200tkm.
Jos kaasuautoon päätyy, niin kannattanee ostaa sellainen missä kaikki on uutta tai ainakin varmistaa että purkamoilla on osia saatavilla runsaasti (esim. bildelsbasen.se).
Kaikkia kaasujärjestelmän osia tuntui vaivaavan lievät saatavuusongelmat, eli välillä osia saa ja välillä ei. Tämä varmaan riippuu automallin yleisyydestä.
Jos autokauppaan on mahdollista saada joku lisäturva, niin kannattaa ottaa ehdottomasti.
Ja ennen kun näitä korjauksia pääsi tekemään, niin autoon oli luonnollisestikin tehty tavalliset huollot eli jakopää, vaihteistoöljyt, sytytystulpat ja -puolat jne.
Myös nokka-akselien solenoidit piti puhdistaa kerran, ahtoputkea piti korjata epoksilla, yksi parkkianturi piti korjata, oikean ajovalon ohjaus piti korjata jne.
Elikkä aivan kaikki bensa-autoiluun liittyvät huollot ja korjaukset joutuu tekemään edelleen ja nämä kaasujärjestelmään liittyvät ongelmat on siihen lisäksi.
Aika surkea esitys, mielestäni. :o
-
Kyllä kaasuauton on oltava todella hyvä. Kerran olen nimittäin ollut tapahtumapaikalla, jossa kaasuauto (skoda) oli motarin kupeessa tulessa, mutta auton omistaja silti kehui kuinka hyvä kaasuauto on ja mietti jo millainen hänelle seuraavaksi tulee. ;D
-
Tuskimpa se tulipalo siitä kaasusta johtui, uudehkoja autoja palaa paljon teiden varsilla ihan muista syistä.
Tuttavapiirissä on kaasuautoilijoita jotka ovat ajaneet kaasuautoilla niin kauan kun tässä maassa on niitä ollut ja kokemukset puhtaasti positiivisia. Osa näistä on kaasuttanut varmaan ruohonleikkurinsakin, eikä missään nimessä ajaisi millään muulla polttoaineella. Osa näistä hepuista on harjoittanut myös kaasujärjestelmien asennusta ja osien markkinointia halukkaille DIY-miehille. Käytännössä kaikki ovat niitä alan pioneereja, ajalta kun ei ollut juuri Volvon bi-fuelin lisäksi muita autoja saatavanakaan. Omat autonsa he ovat rakentaneet käytännössä aina itse. Kalustosta löytyy niin tehdastekoisia kuin muunneltuja autoja, viritetyistä isolohko jenkeistä aina käyttö euroihin, joukossa myös Volvoja. Osa näistäkin on tehtaan tekemiä ja jotkut jälkeenpäin muunnettuja. Yksi on V70 T5 "Bi-Fuel" jossa siis T5 kone, siinä after market kaasujärjestelmä ja muuten tehtaan alkuperäinen bi-fuel tankki/takalattia kokonaisuus, auto joka Volvon olisi pitänyt tehdä itse ;)
Omaa kokemusta ei ole painepuolelta CNG/CBG, mutta työssäni on alla yleensä LNG/LBG Volvo, jolla vedetään 34.5m HCT yhdistelmää. Autoista on puhtaasti positiivista kokemusta 4 vuoden ajalta, jonka olen ollut mukana projektissa ensimmäisten LNG-autojen rantauduttua maahan. Enkä todellakaan halua ajaa naftalla, ellei ole pakko huoltojen yms takia ;)
Suurin ongelma kaasuautoilussa on itse Gasum ja sen jatkuvasti takkuilevat asemat ainakin LNG-puolella >:(
Maakaasu/bio-kaasu, mahtaako miltään asemalta enää saada perinteistä "maakaasua", kyllä se ainakin satelliitti asemilla on kaikki bio-kaasua, joka ajetaan sinne "LNG" muodossa autolla. En tiedä tuleeko putken päällä oleville asemille vielä "maakaasua" jostain Virosta vai millä asemat toimivat ? Bio-kaasua putkea pitkin ?
Se mitä laivoilla tuotava LNG sitten on, saattaa olla juuri sitä itseään, en tiedä, mutta sitä ei kuitenkaan pystytä purkamaan toistaiseksi kun terminaalit vasta rakenteille, eikä kaasua täten pystytä syöttämään jakeluverkkoon. Se Inkoon terminaalilaivakin taitaa mennä Viroon.
En näe kaasuautoilussa mitään negatiivista, päin vastoin, se on tulevaisuuden polttoaine. Sähköt sun muut hömpötykset jäävät historiaan toteutumattomina viherhippien haaveina :2funny:
-
uleeko putken päällä oleville asemille vielä "maakaasua" jostain Virosta vai millä asemat toimivat ? Bio-kaasua putkea pitkin ?
Putkikaasuhan toimii kuin sähköverkko. Samaan verkkoon tuuttaa niin hiilivoimalat kuin tuulivoimalat. Jos teet sopimuksen tuulisähköstä, niin energian myyjällä on velvollisuus tuottaa yhtä monta kWh tuulisähköä kuin sinä kulutat. Kaasuputkeen voidaan siis tuutata iloisesti sekaisin maakaasua ja biokaasua, mutta tankkaaja saa päättää kumpaa ostaa. Viime syksystä lähtien maakaasu on ollut jo se kalliimpi vaihtoehto ja tällä hetkellä hintaero on huikea, biokaasu (tai tarkemmin ottaen biometaani) 2,05 ja maakaasu 3,54 €/kg. :o
Maakaasua tulee edelleen putkea pitkin Virosta. Sinne tuodaan nesteytettyä maakaasua laivalla. Biokaasua ei kai missään tuotetan vielä sellaisia määriä, että laivattavaksi riittäisi.
-
Meneekö se tornioon laivattava maakaasu yksinomaan jonkun laitoksen omaan käyttöön eikä putkeen?
-
Se mitä laivoilla tuotava LNG sitten on, saattaa olla juuri sitä itseään, en tiedä, mutta sitä ei kuitenkaan pystytä purkamaan toistaiseksi kun terminaalit vasta rakenteille, eikä kaasua täten pystytä syöttämään jakeluverkkoon.
Raahessa on ollut jo vuosia purkuasema ja kolme jakeluasemaa. En tiedä, riittääkö sieltä ulkopuolisille, vai käyttääkö teollisuus kaiken.
-
Meneekö se tornioon laivattava maakaasu yksinomaan jonkun laitoksen omaan käyttöön eikä putkeen?
Torniossa monta käyttökohdetta, laivoista alkaen.
https://www.gasum.com/ajassa/energia--teollisuus/2018/viisi-faktaa-tornion-lng-terminaalista/ (https://www.gasum.com/ajassa/energia--teollisuus/2018/viisi-faktaa-tornion-lng-terminaalista/)
Raahen termnaali on ilmeisesti pääasiassa paikalliseen käyttöön (terästehdas) tarkoitettu. Autokuljetukset lastataan ainakin Gasumin mukaa enimmäkseen Porissa ja Oulussa.
Kaasua voidaan kuskailla autokuljetuksilla paikallisiin käyttökohteisiin, mutta Venäjän tuonnin loputtua oltiin tilanteessa, missä kaasua saatiin syötettyä etelä-Suomen kattavaan putkiverkkoon ainoastaan paljon pienemmän Balticconnector putken kautta, koska mistään terminaalista ei ollut yhteyttä tähän putkistoon. https://gasgrid.fi/kaasuverkosto/kaasun-siirtoverkosto/ (https://gasgrid.fi/kaasuverkosto/kaasun-siirtoverkosto/)
Haminan LNG terminaali on ensimmäinen, mistä voidaan kaasua syöttää putkistoon. Näköjään tämä terminaali on otettu käyttöön pari päivää sitten eli tässä vaihteeksi hanke, joka ei ole lipsunut aikataulustaan. S*
https://yle.fi/uutiset/3-12651859 (https://yle.fi/uutiset/3-12651859)
Tosin ei taida Hamina vielä toimia lähellekään täydellä kapasiteetilla. Muistaakseni sinne pitää rakentaa vielä toinekin varastosäiliö ym.
Varastotankkerista onkin kesän jälkeen kuulunut vähemmän uutisia. Edelleen kait tavoitteena saada Inkoon terminaali käyttövalmiiksi joulukuussa, mutta Viro ei ilmeisesti ole kovin innostunut laivan siirtymisestä Suomeen.
Paikallisiakin putkistoja voi olla. Olen itse törmännyt kaasulämmitteiseen teollisuusrakennukseen, johon tuli biokaasua putkea pitkin joltain paikalliselta tuottajalta.
-
Haminan LNG terminaali on ensimmäinen, mistä voidaan kaasua syöttää putkistoon. Näköjään tämä terminaali on otettu käyttöön pari päivää sitten eli tässä vaihteeksi hanke, joka ei ole lipsunut aikataulustaan.
Vaikka talvesta on ennustettukin lauhaa, terminaali on melko tarpeellinen pääkaupunkiseudun kannalta. Niillä kun ei ole pelastavaa tuulivoimaa, vaikka sitä niin kovasti haluavatkin.
Venäläinen kaasu kelpaa Kallion asukkaalle, muutta maalaiskylän ainoa TB:n tankkauspiste pitää ajaa konkurssiin!
-
Olipahan taaa älykkäitä kommentteja. Todellinen ongelma on riippuvuus tuontisähköstä. Oma tuotantokapasiteetti on noin 11 GW ja talven huippukulutus jotain 14 GW luokkaa, tähänastinen ennätys 15 GW. Näin on ollut jo pitkään eli oma tuotanto on laahannut kulutusta perässä eikä siinä nähty mitään riskiä, että olimme ihan ihan riippuvaisia siitä, että Ruotsista/Norjasta ynnä Venäjältä saadaan aina tarpeen tullen tuotua sähköä parin gigawatin edestä.
Nyt ei Venäjältä tule sähköä eikä kaasua, mitä tarvitaan, kun otetaan voimaloista kaikki irti, niin ollaan sitten ihan täysin Norja/Ruotsintuonnin varassa. Eikä siinä hinkkaa pelkästään tuotanto, vaan siirtoyhteyksien pykiminen. Ei ole Ruotsin sähköverkko kovin hyvässä hapessa eli on osattu sielläkin säästää.
-
Tietysti diesel - ei tarvitse kikkailla mitään, koeteltua luotettavaa tekniikkaa, polttoainetta löytyy helposti kaikkialta, tankkaus kestää vain hetken ja tankkausvälikin tyypillisesti 1200+ kilometriä.
-
Olipahan taaa älykkäitä kommentteja. Todellinen ongelma on riippuvuus tuontisähköstä. Oma tuotantokapasiteetti on noin 11 GW ja talven huippukulutus jotain 14 GW luokkaa, tähänastinen ennätys 15 GW. Näin on ollut jo pitkään eli oma tuotanto on laahannut kulutusta perässä eikä siinä nähty mitään riskiä, että olimme ihan ihan riippuvaisia siitä, että Ruotsista/Norjasta ynnä Venäjältä saadaan aina tarpeen tullen tuotua sähköä parin gigawatin edestä.
Nyt ei Venäjältä tule sähköä eikä kaasua, mitä tarvitaan, kun otetaan voimaloista kaikki irti, niin ollaan sitten ihan täysin Norja/Ruotsintuonnin varassa. Eikä siinä hinkkaa pelkästään tuotanto, vaan siirtoyhteyksien pykiminen. Ei ole Ruotsin sähköverkko kovin hyvässä hapessa eli on osattu sielläkin säästää.
Älykkäitä tai ei, mutta Haminan terminaalin täyttö tehtiin venäläisellä kaasulla, mikä ei ole edes EU:n pakotteiden alaisena. Tiettävästi venäläistä kaasua on myös markkinoilla, vaikka putkistossa venttiilit ovatkin kiinni.
Suomalaista päätöksentekoa leimaa sinisilmäisyys ja usko milloin mihinkin aatteeseen. Tuotannollisessa toiminnassa olevat ydinvoimalamme ovat kaikki jo jatkoajalla. Loviisa on tulossa hallituksen käsittelyyn ja viimeinen sana tuossakin on annettu Unionin päättäjille, jossa suomalaismepit ovat tunnetusti sangen saamattomia edunvalvonnassa.
Nyt päättäjät ovat innostuneet pienydinvoimasta. Harmittavasti tässäkin on unohtunut, että näiden siviilisovellukset ovat vielä prototyyppiasteella ja kaupallistaminen saattaa olla pitkällä tulevaisuudessa. Kannattaa myös muistaa, että toistaiseksi ydinjätteen loppusijoitus on Posivan varassa, ja tilaa on varattu vain TVO:n jätteelle. Toisaalta vähän pohdituttaa, miksi Suomi on eturivissä loppusijoittamisessa. Muualla tunnutaan uskovan enemmän jätteen potentiaaliin hautaamisen sijasta.
Ilman ydinvoiman lisäämistä saatamme olla vaikeuksissa. Energiakeskusteluissa ydinvoima näyttää muuttuneen omavaraisuudeksi, vaikka ainakin osassa miiluista puhkuu venäläinen sauva. Vesivoimaa ollaan vähentämässä, tuuli- ja aurinkoenergia ovat ongelmallisia ja niiden siirtolinjat ovat lähes katastrofi. Monissa hankkeissa taustalla touhuaa ulkomaalainen yhtiö, eli painumme yhä syvemmälle kehitysmaaksi, raaka-aineiden, energian ja uusimpana "viherpesun" tuottajaksi, EU:n keuhkoiksi taloudelliseen kurjuuteen.
Mielestäni ei ole älytöntä kysyä, miksi pääkaupunkiseudulla ei ole ainuttakaan tuulivoimalaa. Tuulisia luotoja ja rantaa vaikka kuinka. Lumituuli Oy, "Helsinkiläinen tuulipuisto", muistaakseni "tutkii tuulivoiman sijoittamista pääkaupunkiseudulle". Tällä hetkellä nämä helsinkiläisten voimalat sijaitsevat Iissä ja Lumijoella :) Tässä tapauksessa mitä ilmeisimmin sidonnaisuusilmoituksia kierretään naamioimalla osakepääoma joukkorahoitukseksi. Rahoittajana taitaa olla ainakin yksi istuva ministeri..
Biokaasu on oma lukunsa. Tuorein tapaus taitaa olla Säkylän uhkasakko, edelliset otsikot taisivat tulla Tampereelta, jossa pyykkiä pestäneen vielä pitkään.
Pienen ja köyhän ei kannattaisi ehkä olla etulinjassa, voipi olla vain kalliita ratkaisuja useimmille.
-
Vähän ristiritaiset johtopäätökset. Olemme vaikeuksissa juuri siksi, että aikoinaan edistyksellinen (sähkön ja lämmön yhteistuotanto, kaukolämpöverkot, rakennuksiin edes jonkinlainen lämmöneristys ja 2 tai 3 lasiset ikkunat, kun muualla pärjättiin 1 lasilla, muualle maailmaan vietiin kattilatekniikkaa yms.) Suomi jämähti laiskuuteen ja itsetyytyväisyyteen joku 30 vuotta sitten. Jauhettiin vain levyä "meillä on jo kaukolämpö, joten maailma on valmis". Lämpöpumput, onko ne jotain syötävää? Sen sijaan, että täällä olisi itse kehitetty jotain, niin päädyimme tilanteeseen, jossa niin tekniikka kuin lainsäädäntökin ovat "tuontitavaraa". Ja sitten ollaan vähän ihmeessä, kun meillä pitää soveltaa lainsäädäntöä, joka on kehitetty maissa, missä taloissa ei ole käytännössä minkäänlaista lämmöneristystä. Silloin on helppoa puolittaa lämmöntarve....
Suomella ei ollut näihin ilmastokysymyksiin moneen vuosikymmeneen mitään annettavaa. Mutta kustannuksia saatiin. Homma olisi pitänyt hoitaa aktiivisemalla otteella. Maksaa sekin, mutta siinä sivussa olisi saatu mahdollisuus teknologiavientiin sekä "ajatusvientiin" eli olisimme voineet enemmän vaikuttaa siihen, millä tavalla CO2 päästövähennyksiä haetaan.
Sähkönkin kanssa uskotiin siihen, että aina riittää tuhlattavaksi asti ja aina on halpaa. Ja tuhlattu on, koska sähkö on meillä ollut aika halpaa. Ei kuulemma ole enää ollut edes sallittua uusimpiin taloihin rakentaa päivä/yösähköohjauksia mm. käyttöveden lämmitykseen. Ihan älyvapaata tällainen, nyt ei sitten ihan helpolla ao. taloja tuunata niin, että saisi kulutusta siirrettyä pois kalleimmilta tunneilta.
Myöhässä kun ollaan, niin nyt on edelleen pakko ostaa venäjältä maakaasua ja taitaa sieltä vielä kivihiiltäkin tulla ainakin Helsingin energialle (koska vanhat sopimukset). Irtaantuminen ei meiltäkään käy ihan käden käänteessä ja vielä vähemmän Saksalta, jolla samat ongelmat potenssiin 2. Eli härskisti on henkseleitä paukutettu vihreyden tiimolta ja käytäntö jotain ihan muuta. Eikä muutosta näköpiirissä, kun hallitus siellä avokätisesti kompensoi kallista kaasua - ei siis ole mitään kiirettä vaihtoehtojakaan hakea. Saksan naapurien päänsärky näkyy olevan, miten taata sähkön ja kaasun saatavuus Saksalle. Uhrauksia pitää tehdä, jotta "insinöörikansa" saa tunteen palossaan sulkea yhdinvoimalansa.... :peetu:
Vasta viimeisten 5 vuoden aikana on näkynyt myönteisiä uutisia, kuten P2X -kehityshankkeet. Tässäkin vaan ollaan 10 vuotta jäljessä, nyt pitäisi jo protoilun sijaan laitosten pyöriä. Sama jahkailu autokannan kanssa. Verotuksella saatiin kaasuautojen käyttöönottoa vetkutettua liki 20 vuotta. Nyt sitten ihmetellään, miten autokannan päästöt puolitetaan, kun sähköautojen myynti on alkanut tökkimään ja tuoreimpien ennusteiden mukaan ladattavien osuu autokannasta saadaan hikisesti yli 20 % vuoteen 2030 mennessä.
-
Hankin Ruotsista 190000tkm ajetun v70 Bifuel Volvon vm.2006. Ostettaessa oli kaasunpaineensäädin risa ja askelmoottori avattiin ja kasattiin uudestaan. Kaasupaineensäädin 230€ ja kaikkine töineen 560€ tuli hintaa. Olen aika tyytyvänen koko autoonmuutenkin mutta on totta ettei tässä Volvon käyttämä Necam kaasujärjestelmä ole mikään erinomainen.
En ymmärrä väitteitä kaasun huonosta palamisesta enkä kaasuosien kuivana käymisestä? Turboa voi kuumempi pakokaasu kurmottaa kyllä mutta siitä ei mulla kokemusta koska olen ajellut vaparivolvoilla pitkälle yli 300000km.
Tässä on alkuperäiset suuttimet ja katalysaattorissa leima v.2006 joka auton valmistusvuosi.
Nämä uudemmat MK3 Volvo v70 ovat juurikin jälkiasennuskaasuautoja joka näkyy tavaratilan lattian korotuksesta. Niissä on kuitenkin 70l bensatankki joka tuio ajatuksen että auto on bensavolvo jossa kaasulaitteet.
Tähän vanhempaan Mk2 konstruktioon on kaasuaitteet ympätty rakenteisiin ja bensatankki on 30l. eikä vararengasta ole. Tämän katson suurimmaksi haitaksi kaasukäytöisessä Volvossa.
Olihan kaasu aika edullista ennen tätä Ukraina scamiä typerine haittoineen. Silti edelleen Venäjältä tulee paljon hiiliveryä kuiten tätä LPGeetäkin jonka alkuiperä on usein Venäjä.
Enkä näe mitään järkeä näissä pakotteissa joista eniten haittaa itsellemme.
Tähän asti on Venäjän maakaasu virrannut suomeen v.1974 asti ja vain yksi toimituskatkos ollut. Juuri äsken en saanut Gasumin asemalta kaasua koska verkko ei jaksanut painaa tavaraa tankkiin. Piti ajaa toiselle asemalle.
Aion ajaa vastedeskin kaasulla enkä tule sekaantumaan sähköautoihin ikinä. ::)
-
Mikä tarve ihmisillä on vakuutella että ei ikinä hanki sähköautoa? On sitä ollut paljon vannoutuneita hevosmiehiäkin, jotka eivät ikinä hanki trakoria tai autoa.
-
Hankin Ruotsista 190000tkm ajetun v70 Bifuel Volvon vm.2006.
^onhan se toki aika hyvin, jos nämä kaasuvolvot ovat vielä ajokunnossa 190 miljoonaa ajettuna, kuten tämä tapaus. Enpä usko, että patteriautollakaan pääsee niin pitkälle ;D
-
Vanha ketju mutta tämä nootti Èn ikinä hanki batteryautoa`` johtuu siitä että battery on aivan pervo pollen energianlähde. Kehotan myös tutustumaan batteryjen kaivannaisten ympäristöhaittoihin jotka eivät ole mitenkään vaatimattomia ja kaivannaisten hankinta on pitkälti lapsityövoiman varassa. Australia ja Afrikka isossa roolissa ja yksi kaivosporho kehui ettei edes maa-aineskuljettimia kannata rakentaa koska työvoima eli lapset ovat niin halpoja. Voi huoletta sanoa että batteryauto on ihmisoikeus sekä ympäristörikos.
Tälle näppäilyvirheestä ilveilevälle kakaralle voin sanoa että kaada itsellesi vaan! Tarkoitin tietenkin 190 tkm. Harmi ettei ällisi riittänyt korjaamaan virhettä joten mitäpä muutakaan voi odottaa.
-
??? No niinhän tuossa alunperin lukee että 190tkm. Eikä mitään miljoonia...
Meillä opetettiin koulussa laskemaan takaperin jos oli epävarma isoista luvuista. Siis niinkuin tuossa esimerkissä aloittaa viimesestä nollasta ja laskee vasemmalle päin, ykköset, kymmenet, sadat, tuhannet, kymmenet tuhannet, sadat tuhannet.
-
lookella huono päivä? :D
-
??? No niinhän tuossa alunperin lukee että 190tkm. Eikä mitään miljoonia...
Ja kun tarkkaan lasketaan niin...
Ruotsista 190000tkm ajetun
-
Aaivan. Satayhdeksänkymmentä tuhatta tuhatta km. No nii. :juhau: