Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Veteraanit => Veteraanien korjaamo => Aiheen aloitti: luchadore - 10.03.2012, 07:47:41
-
Olisin kiinnostunut tietämään kyseisistä kaasutinmerkeistä käyttökokemuksia !
Itsellä on 2x SU hs4, jossain määrin vialliset, huomasin bensavuotoa niissä, väljät läpät, konetta vejättäessä kierroksille rupeaa kaasarit suhisemaan, ja kone ei saa kierroksia kunnolla, sillein että ihankun ne olisivat siellä tukkeena, tehojarruna.
Tässä kohtaa haluaisinkin kokeneemmilta neuvoja, että paraneeko käynti, veto, toiminta miten hyvin, kun korjaan/korjautan SU:t, eli toisinsanottuna riittääkö SU:t vai pitäisikö suunnitella autoon isompia kaasareita ?
SU:ille puolustukseksi kuitenkin että kuljettanut autoa parhaillaan 7.5 kulutuksella, kuinka pienille kulutuksille esim. weberit ylettää ?
Amukka on jokapäiväisenä käyttöautona, kone on syönyt SU:iden lisäksi 2,5mm madalletun kannen, kanavat viilailtu imusarjalle, K-nokka, ja peltisarja. jos tiedosta on apua tai tarvetta.
Pahoittelut jos meni värään paikkaan. Ja kiitokset vastauksista !
-
Riippuuhan se kulutus et mimmoset Weberit sä sinne laitat.. ::) Mutta yhdistettyyyn kulutukseen pääsee 45 tuplilla johonkin 10 litraan ajotavasta riippuen.. Maantiellä voi olla sen 8 litraa/100km ja kaupungissa 12-15litraan.. Kunhan kaasarit ja muukin kone on säädöissä :)
-
Meinasinkin juuri tuota että erikokoisilla webereillä, niinkun vähän vertailua, kokemuksia. Ilmeisesti weberit tuovat kuitenkin tehonlisäystäkin koneelle jonkunverran ? Mietin tuossa myös että minkähän kokoiset weberit suunilleen vastaisi noita SU:ita ?
Ja webereistä vielä että kun auto on myös talvella käytössä, niin miten toimivat, vai toimivatko ?
Tuleehan sitä tehonlisäystä varmasti jonkunverran jo, jos/kun korjauttaa SU:t ettei vuoda mistään ja toimisi täydellisesti synkassa. Tuntuu ettei ne ainakaan tuossa kunnossa riitä koneelle kun ajaa kovempaa, antaa kierroksia (esim. maantiellä ohittaessa), menohaluja kyllä on mutta menovettä ei tarpeeksi. Vai onko vika sitten jossain muualla, kaiken pitäisi kyllä olla kunnossa, tiedä sitten ???
-
Ensinnäkin B16 konessa on SU HS4 kaasarit ja B18 ja B20 koneissa on SU HS6 kaasarit. Kyseisellä virityksillä ei ole väliä onko SU HS6 tai Weber 45 kulku eikä kulutus muutu jos kaasarit on muuten kunnossa.
-
Meinasinkin juuri tuota että erikokoisilla webereillä, niinkun vähän vertailua, kokemuksia. Ilmeisesti weberit tuovat kuitenkin tehonlisäystäkin koneelle jonkunverran ? Mietin tuossa myös että minkähän kokoiset weberit suunilleen vastaisi noita SU:ita ?
Ja webereistä vielä että kun auto on myös talvella käytössä, niin miten toimivat, vai toimivatko ?
Tuleehan sitä tehonlisäystä varmasti jonkunverran jo, jos/kun korjauttaa SU:t ettei vuoda mistään ja toimisi täydellisesti synkassa. Tuntuu ettei ne ainakaan tuossa kunnossa riitä koneelle kun ajaa kovempaa, antaa kierroksia (esim. maantiellä ohittaessa), menohaluja kyllä on mutta menovettä ei tarpeeksi. Vai onko vika sitten jossain muualla, kaiken pitäisi kyllä olla kunnossa, tiedä sitten ???
Mulla alko tekemään noiden 45:sten kanssa niin että ei menny 4500 kierrosta ylemmäks vaan alko röpöttämään.. Vaihoin nokka-akselin C:stä R:ään niin johan ottaa ainakin 6000 kierrosta.. Voi olla että ottais yli 7000 jos venttiilijouset vaihtais..
-
Mulla alko tekemään noiden 45:sten kanssa niin että ei menny 4500 kierrosta ylemmäks vaan alko röpöttämään.. Vaihoin nokka-akselin C:stä R:ään niin johan ottaa ainakin 6000 kierrosta.. Voi olla että ottais yli 7000 jos venttiilijouset vaihtais..
Tietysti asiaan vaikuttaa enempi ja vähempi se että nää sun kaasarit ei ihan säädöissään tainnu olla..
-
Tupla SU pitäs kyllä riittää noilla vireillä jos vain ovat kunnossa mutta jos vaikka laitat 40 tupla weberit niin tehonlisäystä varmasti tulee ja kulutus on suunnilleen sama kun vain ovat säädöissä ja ne riittää ainakin noilla osilla hyvin.
-
En ole edes varma mitkä HS:t ne ovat.. http://www.sucarb.co.uk kuvien mukaan ovat kyllä HS4. Autossa on kiekkamittari, joka ei tosin ole säädetty oikein(vielä). Mutta noilla laskureilla netissä laskettuna auto on naukassut kesällä ~6000rpm, tuskaisesti. Ei vaan vedä enää sitäkään.
Eli moninverroin halvemmaksi varmaan tulisi korjata SU:t, kuin käydä hankkimaan webereitä, en ihan mahdottomia tehoja kaipaakaan, kesän virityksien (yllä kirjoittamani viritykset) jälkeen autossa oli vääntöä vaikka muille jakaa, ja kulutuskin oli siedettävä. Silloin autoon jäi A-nokka. Syksyllä piti purkaa konetta palaneen kannentiivisteen vuoksi ja vaihdoin K-nokan samalla.
Nokan vaihdon jälkeen nyt kunnon tunnustelun jälkeen en suurta tehomuutosta huomaa, tuntuu jopa että sen jälkeen veto olisi huonontunut yläkierroksilla. Mutta bensankulutus tippui puolella litralla. Tyhjäkäyntikin on erittäin hyvä, niin alas kuin kaasarit saa säädettyä niin saa käymään hyvää tyhjäkäyntiä(700-1000rpm).
Tulisikohan suurta muutosta tehoihin, kulutukseen jne, jos heittäisi vielä tiukemman nokan, ja pitäisi SU:t ja korjauttaisi ne kuntoon. Onko kellään kokemusta suunilleen vastaavasta koneesta jossa vaikka ko. R-nokka ja SU:t, vai onko mahdoton yhtälö SU:ille ?
Kiitokset kun informoitte ! Tieto ja kokemus karttuu kokoajan, ja siihen on loputon nälkä :)
Edit. kuva kaasareista: http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3130711.jpg
-
Tietysti asiaan vaikuttaa enempi ja vähempi se että nää sun kaasarit ei ihan säädöissään tainnu olla..
Eikä ole vieläkään :P
-
En ole edes varma mitkä HS:t ne ovat.. http://www.sucarb.co.uk kuvien mukaan ovat kyllä HS4. Autossa on kiekkamittari, joka ei tosin ole säädetty oikein(vielä). Mutta noilla laskureilla netissä laskettuna auto on naukassut kesällä ~6000rpm, tuskaisesti. Ei vaan vedä enää sitäkään.
Eli moninverroin halvemmaksi varmaan tulisi korjata SU:t, kuin käydä hankkimaan webereitä, en ihan mahdottomia tehoja kaipaakaan, kesän virityksien (yllä kirjoittamani viritykset) jälkeen autossa oli vääntöä vaikka muille jakaa, ja kulutuskin oli siedettävä. Silloin autoon jäi A-nokka. Syksyllä piti purkaa konetta palaneen kannentiivisteen vuoksi ja vaihdoin K-nokan samalla.
Nokan vaihdon jälkeen nyt kunnon tunnustelun jälkeen en suurta tehomuutosta huomaa, tuntuu jopa että sen jälkeen veto olisi huonontunut yläkierroksilla. Mutta bensankulutus tippui puolella litralla. Tyhjäkäyntikin on erittäin hyvä, niin alas kuin kaasarit saa säädettyä niin saa käymään hyvää tyhjäkäyntiä(700-1000rpm).
Tulisikohan suurta muutosta tehoihin, kulutukseen jne, jos heittäisi vielä tiukemman nokan, ja pitäisi SU:t ja korjauttaisi ne kuntoon. Onko kellään kokemusta suunilleen vastaavasta koneesta jossa vaikka ko. R-nokka ja SU:t, vai onko mahdoton yhtälö SU:ille ?
Kiitokset kun informoitte ! Tieto ja kokemus karttuu kokoajan, ja siihen on loputon nälkä :)
Edit. kuva kaasareista: http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3130711.jpg
Kyllä kai su:ille voi laittaa r-nokan kanssa kun on sitä laitettu 1 strömpänkin kanssa.. ::)
http://www.youtube.com/watch?v=L4u_Ui8OP6Y
-
Kuvassa näkyy että SUHS4 on 2pultilla ja SUHS6 4 pultilla kiinni imusarjassa.
(http://www.sucarb.co.uk/RadUploads/SUCarb-imge-4.jpg)
-
Kuvassa näkyy että SUHS4 on 2pultilla ja SUHS6 4 pultilla kiinni imusarjassa.
Aivan, en ole koskaan tajunnut katsoa imusarjan kiinnitystä !
Eli HS6 kaasarit kyseessä.
Kiitokset tästä, opimme taas !
-
En ole edes varma mitkä HS:t ne ovat.. http://www.sucarb.co.uk kuvien mukaan ovat kyllä HS4. Autossa on kiekkamittari, joka ei tosin ole säädetty oikein(vielä). Mutta noilla laskureilla netissä laskettuna auto on naukassut kesällä ~6000rpm, tuskaisesti. Ei vaan vedä enää sitäkään.
Eli moninverroin halvemmaksi varmaan tulisi korjata SU:t, kuin käydä hankkimaan webereitä, en ihan mahdottomia tehoja kaipaakaan, kesän virityksien (yllä kirjoittamani viritykset) jälkeen autossa oli vääntöä vaikka muille jakaa, ja kulutuskin oli siedettävä. Silloin autoon jäi A-nokka. Syksyllä piti purkaa konetta palaneen kannentiivisteen vuoksi ja vaihdoin K-nokan samalla.
Nokan vaihdon jälkeen nyt kunnon tunnustelun jälkeen en suurta tehomuutosta huomaa, tuntuu jopa että sen jälkeen veto olisi huonontunut yläkierroksilla. Mutta bensankulutus tippui puolella litralla. Tyhjäkäyntikin on erittäin hyvä, niin alas kuin kaasarit saa säädettyä niin saa käymään hyvää tyhjäkäyntiä(700-1000rpm).
Tulisikohan suurta muutosta tehoihin, kulutukseen jne, jos heittäisi vielä tiukemman nokan, ja pitäisi SU:t ja korjauttaisi ne kuntoon. Onko kellään kokemusta suunilleen vastaavasta koneesta jossa vaikka ko. R-nokka ja SU:t, vai onko mahdoton yhtälö SU:ille ?
Kiitokset kun informoitte ! Tieto ja kokemus karttuu kokoajan, ja siihen on loputon nälkä :)
Edit. kuva kaasareista: http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3130711.jpg
Olen kyllä kuullut että ei oikeen SU:illa rokkaa tuo R-nokka.Omia kokemuksia ei ole mutta olen kyllä kuullut että R-nokan kanssa jo mieluiten jotkin tuplat. Jos meinaa enemmän tehoja ottaa niin sitten jotkin 40 tai 45 tuplat. Saahan noita 40 tuplia käytettynä ihan kohtuu hintaan(~200-300€). Kyllä tuolla K-nokallakin pitäis olla selvä ero A-nokkaan tietenkin K-nokan eduksi. Suosittelen kyllä ensin noiden kaasareiden kunnostusta ja jos ei teho riitä niin jotkin tuplat tilalle ja sitten jyrkempää nokkaa ja kansityötä ;)
-
itsellä odottelee tallissa misabin imusarja mihin saa kaksi kurkkuisen pysty weberin, niin onko kelläään siitä kokemusta kuinka pelittää?? taivoitteena olisi laittaa lähiaikoina paikoilleen kunhan saa vivuston tehtyä.. ja tietysti peltisatsi tulee samalla..
-
toi paketti toimii kyllä, mulla oli useita vuosia omassa kesäautossa. Ei tosin peltisarjaa vaan ruiskun pakosarjalla.
Mutta vakio A-nokalla ja timmikuntoisella yhdellä HS6:sell pääsi hiukan pienenpiin kulutuksiin.
-
SU:t ja 717 on hyvä paketti. Vähän pakokanavan kaivamista, niin se on siinä.
http://www.timosmotor.com/produkter/details/28/6/kamaxlar/kamaxel-timo-717
Vetää mukavasti sinne 6000 päälle. Ajoin monta vuotta ko. paketilla Amazonilla missä oli B20.
-
SU:t ja 717 on hyvä paketti. Vähän pakokanavan kaivamista, niin se on siinä.
http://www.timosmotor.com/produkter/details/28/6/kamaxlar/kamaxel-timo-717
Vetää mukavasti sinne 6000 päälle. Ajoin monta vuotta ko. paketilla Amazonilla missä oli B20.
Mitkäs ton akselin asteet ja nostokorkeudet on? Samaan hintaan nimittäin saa Volvon R, S, F nokat..
-
SU:t ja 717 on hyvä paketti. Vähän pakokanavan kaivamista, niin se on siinä.
http://www.timosmotor.com/produkter/details/28/6/kamaxlar/kamaxel-timo-717
Vetää mukavasti sinne 6000 päälle. Ajoin monta vuotta ko. paketilla Amazonilla missä oli B20.
Joskus ollut B20 S-nokalla ja SU tuplilla ja se ei ollut tosiaankaan herkkä käyttömoottori ruuhkaliikenteeseen. Ei tahtonut oikein käydä tyhjää alle parin tuhannen jne.
Oliko niin, että tuo Kormun 717 on alakierrosväännöltään parempi, kuin nuo R ja S ja toimiva myös kaksikurkkuisen pystyweberin tai solexin kanssa?
-
Mitkäs ton akselin asteet ja nostokorkeudet on? Samaan hintaan nimittäin saa Volvon R, S, F nokat..
Mietin itsekin tuota että onko nokassa kuinka hurjat arvot ? Olen paljon kuullut kehuja tuosta Kormun 717 nokasta, ei vaan ole kauheasti vastaan tullut, muuten kun uutena tietenkin.
-
Mitkäs ton akselin asteet ja nostokorkeudet on? Samaan hintaan nimittäin saa Volvon R, S, F nokat..
277 astetta ja 7,17 mm nokalta, venttiilin nosto muuttuu sitten moottorin kasaajan taitojen mukaan. Volvon antiikkinokat voi mun puolesta olla vaikka puolet halvempia.
-
venttiilin nosto muuttuu sitten moottorin kasaajan taitojen mukaan.
Saanko tuohon vähän lisäselvennystä ?
Lueskelin noista SU HS6:ista niin pitäisihän ne riittää siihen 170hp asti 1,5-3,0 litraisessa koneessa.
Ei kellään sattuisi olemaan korjaussarjaa ko. kaasareille ?
-
Saanko tuohon vähän lisäselvennystä ?
Mä veikkaan että Otto tarkoittaa keinuvipujen liikesymmetrian säätämistä...
-
Omassa Duettissani on B-18, porattuna 2-litraiseksi. Moottorilla ajettu nyt 170 000km. Nokka on K ja kaasari pysty-Weber. Kansi Vanha B-18-kansi. Hyvin on toiminut, riittävästi tehoa kunhan tekee pakopuolen riittävän avaraksi. Kiertää noin 6000 hyvin.
-
Ensinnäkin B16 konessa on SU HS4 kaasarit ja B18 ja B20 koneissa on SU HS6 kaasarit. Kyseisellä virityksillä ei ole väliä onko SU HS6 tai Weber 45 kulku eikä kulutus muutu jos kaasarit on muuten kunnossa.
B16 B moottorin yhteydessä on H4 kaasuttimet. Bensakupit eivät ole rungossa kiinni muutoin kuin alta lähtevällä jalalla.
Kaikkiin SU-malleihin saa korjaussarjoja ulkomailta, ellei tilaaminen onnistu, kyselkää nimimerkki Jupetilta tai Kaasutinexpertiltä. Kaikissa satseissa ei ole suutinputkia eikä neuloja, ne pitää myös uusia. Tärkein uusittava on kuitenkin läppäakselin puslat, korjaussarjoissa tulevat on päällystetty teflonilla sisäpuolelta.
On aivan turhaa laittaa vanhoja SU-kaasuttimia huoltamatta kiinni, ne sisältävät korkkitiivisteitä jotka hapertuvat iän myötä. Netistä löytyy helposti räjäytyskuvat ja itse remppaaminen onnistuu maallikoltakin jahka on huolellinen.
(http://i2.photobucket.com/albums/y41/ilkka313/IMG_0426.jpg)
-
Lisätään vielä VolvoPösön asiaan hiukan viitaten,
että SU:ta saa vielä tilauksesta ihan uusia, ymmärtääkseni kaikkia malleja kysymällä.
http://www.sucarb.co.uk/
Rahamiehen hommia, mutta toisaalta sama asia minkä tahansa uuden kaasarin kanssa,
ei niitä ilmaiseksi saa.
http://www.sucarb.co.uk/ProductDetail.aspx?pumpsearch=&Id=25688&C=45
488e näyttäs olevan pari uusia HS6:sia. Melko halvat. Ja säästyy isolta vaivalta
sovittaa jotain vaakaimuja ja rakentaa vivustoa/ vaijeristoa ym.
-
Juu, niin saa. Minissä käytettävää mallia hypistelin kädessäni hetki sitten Kaasutinexpertillä. Wanhoistakin saa uudenveroisia jahka jaksaa askarella.
-
Itellä b-20, pirrattu isoventtiilikansi, K-nokka, vakio pakosarja (peltisarja ja 2" putki odottelee asennusta), vakio putki (ahistaa) ja sähköflekti. Kaasarina on Weber DGV misabin imusarjalla. Toimii hienosti, suht helppo säätää, kulutus selkeesti alle 10 (en ole tarkemmin mitannu). Kulku on sellasta semi-ripeetä. Joskin kone on tolla kaasarilla "horroksessa", eli pitää vähä herätellä jos haluaa tiukkaan väliin lähtee ja sitten kans mennä ku on kerran lähetty.
Tehon nälkä pisti hankkiin tuplat mitkä pistän kiinni jahka noi lumet tosta sulaa.
En tiedä kumpi riittää pidemmälle, noi su:t vai DGV... DGV:lle on kai luvattu 150 hv luontevasti vaikka enemmänki sillä on otettu.
Ite en enää sormiani noihi muuttuva kurkkusiin pistä! Kovat pinnat saa toi DGV.
-
Onko kukaan tehnyt tuota läppäakselin holkitusta itse ? Onko se edes mahdollista, pilaamatta kaasareita ?
Korjaussarjassa tulee ilmeisesti jonkunlaiset holkit mukana, alunperin tuossa ei taida olla minkäänlaista 'laakerointia', en ole purkanut tosin itse niin en tiedä. Vai onko järkevää viedä johonkin teetettäväksi tuo läppäakselin korjaus? Kuuluuko noissa tupla seteissä olla läppäakseleilla palautusjouset, koska omassani ei sellaisia ollut, ja ennen kun jouset sinne värkkäsin niin olikin mielenkiintoista niillä rällätä kun heilui miten sattuu.
Vielä sellainen asia tuli mieleeni jotta näin youtubessa videon jossa oli männän etupuolelta (ilmanputsarin puolelta) sitä männän alakulmaa viilattu sellainen viiste, jolla tavoiteltiin parempaa virtausta. Onko kukaan tenyt tai nähnyt sellaista, onko hyötyä vai haittaa ja vaikuttaako se sitten männän painoon ja männän palautusjousen toimintaan.?
-
David Vizardin kirjassa How to tune BL-A engines on selitetty kuinka SU-kaasareista saa paremmin virtaavat.
-
Holkitus eli ns. rotsaaminen tuskin onnistuu ilman kokemusta. Se vaatii ensinnäkin erikoistyökalun, rotsin, joka ottaa ohjauksen ulommasta aukosta poratessaan toisen tarkalleen oikean kokoiseksi. Vanhemmat jermut osasivat tällaisia asioita, taito taitaa olla katoavaa kansanperinnettä. Itse kyselisin jostain mottorikoneistamosta josko kiinnostusta löytyisi tai ehkä Kaasutinexpertistä löytyisi vinkki.
Kyllä sieltä läppäakselilta pitää jonkinlainen palatusjousi löytyä.
-
http://forum.savarturbo.se/viewtopic.php?f=15&t=9301
Jos ruotsi taipuu niin siinä pojjaat keskustelee mihin asti tupla-SU:t riittää
-
taito taitaa olla katoavaa kansanperinnettä.
Valitettavasti kyllä, monessa muussakin asiassa. Itseäni kiinnostaa kovasti oppia lähes kaikki mitä vaan pystyy. Otan siis selvää ko. asiasta.
Kiitokset vastauksistanne !
-
Kaasutinexpertti on tuossa naapurissani, voin käydä joskus kysäisemässä josko sieltä löytyy tietoa nykyisistä holkitusosaajista. Ei heitä liiaksi ole eli hienoa jos joku on halukas oppimaan moisen taidon!
-
Eipä nykyään tuollaisia taitoja tarvita pahemmin, saati mitään oikeestaan. Kaikki hoituu nykyautoissa jollain sähkölaitteella, tai sitten vaihdetaan osaa uuteen. Tai koko auto :D Itse nostan hattua kaikille vanhan koulun mekaanikoille jotka teki työnsä kokemuksella eikä ohjekirjalla.
Piruuttain vielä tempasen itse jonkun laitoksen kasaan jolla saan suorat reijät kaasareihin porattua, itseoppiminen on luultavasti usein kallein vaihtoehto mutta meneepähän kantapään kautta :D
Ettei ihan aiheen ohi mene niin pirautanpa tuonne Kaasutinexpertille tässä joku päivä. Spostia laitoin niin heiltä ainakin korjaussarjaa saa tilattua.
-
Muistaakseni kaasarien korjaussarjassa on vaan paksumpi akseli, uudet ruuvit ja läppä. Ei mitään holkkeja.
-
Muistaakseni kaasarien korjaussarjassa on vaan paksumpi akseli, uudet ruuvit ja läppä. Ei mitään holkkeja.
En muistele vaan tiedän satseja olevan erilaisia, on tullut useampi kaasari entisöityä. Kunnollisissa on ja ne ovat päällystetty teflonilla sisäpuolelta:
(http://www.cvi-automotive.se/images/2.101278/rebuild-kit-su-hs6-pair.jpeg)
-
Tuollaista settiä juuri tarvitsisin. En vaan saa CVI:ltä tilattua vissiinkään, kun eikös sinne tarvitse luottokortin ?
Tuossa vaan ihmetyttää miksi nuo ilmanputsarin tiivisteet ovat nuo 3 reijän kiinnityksellä. Vaikkakin nuo tekee hetkessä itse.
-
http://www.kgtrimning.com/
Sieltä förgasardelar -> SU trattar, packningar, repsatser mm -> Repsatser, packnings & renoveringssatser HS, HIF
Näyttäis kuvassa olevan kanssa nuo holkit.
Sinne saa maksettua ainakin nettipankin/ pankin kautta, antavat tilitiedot.
Siis jos CVI:llä ei onnistu. Tietysti kysäset että mitä sisältää niitten renoveringsats.
Puhuvat englantiakin.
-
Niipä se olikin Stombergiin kun sai paksumpia akseleita. :)
-
Holkitus eli ns. rotsaaminen tuskin onnistuu ilman kokemusta. Se vaatii ensinnäkin erikoistyökalun, rotsin, joka ottaa ohjauksen ulommasta aukosta poratessaan toisen tarkalleen oikean kokoiseksi. Vanhemmat jermut osasivat tällaisia asioita, taito taitaa olla katoavaa kansanperinnettä. Itse kyselisin jostain mottorikoneistamosta josko kiinnostusta löytyisi tai ehkä Kaasutinexpertistä löytyisi vinkki.
Kyllä sieltä läppäakselilta pitää jonkinlainen palatusjousi löytyä.
Toi trotsaaminen ei oo ongelma - jos meinaan vaan löytyy tarpeeks pienet trotsit tehä se.... vaaitii vain malttia.
Taitaa jäädä munkin sarjat isoksi.... ??? vaikka pieniäkin on, kolmetuumaseen verraten...
Mut sitte ku pistät oikeesti linjaan noita myllyn kanssa, nii paitsi tuplien säätösarja, nii myös alipainemittari kii, ja niiden mukaan säädöt kohilleen, välkyllä seuraat vain, jottei ihan kauheesti liikaa mee aikaselle kipuna.
Viimesenä varmistuksena (mahd. lappua varte) pakokaasuanalysaattori.
Tarkotuksenahan kuitenki on ottaa maksi-hyöty irti kokonaisuudesta.....
Mutta kuten jälestpäin o ilmi tullu, taitaa noita sarjoja saada solien tilalle O0 maun mukaan - en mä tohon webereitä vaihtelisi.
-
Ongelma on siinä että akselin reikä on yleensä kulunuttoisesta laidasta enemmän. Uusi reikä tulee helposti vähän sivuun alkuperäisestä. Hyvillä koneilla tai jigisssä onnistuu saa reiän oikeaan paikkaan.
-
Nyt olisi useampikin kansi tarjolla. Kokoonpanolle SU HS6, kurkun koko on kuitenkin 44.5mm, ja venttiilikoko olisi 44mm, tuleeko potkua lisää virtauksiin jos olisi vaikka se 46mm imuventtiili ?
Ilmeisesti tuo Kormun 717 olisi paras vaihtoehto noiden SU:iden kanssa, onko kellään ollut R-nokkaa ? Olisi kiva saada potkua myös ylemmille kierroksille, riittääkö tuo 717 sitten ?
Kertokaa nyt tyhjentävä vastaus mikä on normaalin kannen venttiilikoko ja mikä on isoventtiilikannen venttiilikoko ilman muutoksia ? Olen ihan sekasin noiden kanssa.
Niin ja kun kantta on laskettu se 2,5mm niin jos sitä voi edes suuntaa antavasti laskea näin (B20A 86,7mm 8.7:1, B20B 86,2mm 9.5:1). Tuossahan on 0,5mm ero (en tiedä onko lukemat varmasti oikeita), voiko tuosta edes periaatteessa laskea: 2,5mm/0,5mm=5, 9.5-8.7=0.8, 5*0.8=4, 8.7+4=12.7:1 Tietysti kannen tiiviste vielä tuosta pois. Tuli vaan mieleen että puristuksia kuitenkin on niin onko tuo Kormun 717 hyvä vielä ?
E. Kormu 717:ssa ja K-nokassa molemmissa on asteita 277. K:ssa 10.8mm nosto (?), Kormussa jos on 7.17mm, ja keinuvipu on suhteella 1.45, lasketaanko nosto siis 7.17*1.45=10.39mm ? Mikä ero käytännössä noilla nokilla sitten on, onko kellään suoria kokemuksia ? Paitsi että K:ssa olisi 0,4mm enemmin nostoa jos nyt oikein olen ymmärtänyt.
Anteeksi tietämättömyyteni ja kysymystulva :-[ mutta pakkohan se on kysyä, jos haluaa vastauksia.
-
Ilmeisesti tuo Kormun 717 olisi paras vaihtoehto noiden SU:iden kanssa, onko kellään ollut R-nokkaa ? Olisi kiva saada potkua myös ylemmille kierroksille, riittääkö tuo 717 sitten ?
Kertokaa nyt tyhjentävä vastaus mikä on normaalin kannen venttiilikoko ja mikä on isoventtiilikannen venttiilikoko ilman muutoksia ? Olen ihan sekasin noiden kanssa.
B18 kannessa vakiona 40/35 venttiilit, b20 normikannessa 42/35 ja isoventtiilikannessa 44/35.
Ei ole tosta kormun nokasta mitää kokemusta.. itellä kun on noiden 45 webereiden kanssa r nokka niin on hyvin potkua niin ala kun yläkierroksillakin..
-
Ei nokista voi nostoa ja astelukua vertaamalla sanoa suoraan niiden luonteesta. Nokkien välinen kulma vaikuttaa vetoalueeseen ja kiihtyvyydet myös.
717 sopii hyvin 44/37 venttiileille.
-
Noniin, nyt kun teillä on hyvin kaasarihöpinät vireillä, ni kertokaas nyt amatöörille että miten noi tupla SU hs6 saadaan perussäätöön!? ??? Just eilen sain kasaan elämäni ensimmäisen koneen (b20) ja olis mukava tietää että miten säätää noi kun laittaa ekan kerran käyntiin, ku ei viittis kylvää samantien bensaa sylintereitä täyteen!
-
Noooh, kertokaa nyt! Ei saa pitää hulluu jännityksessä! ::)
-
Tämä nyt sen verran liittyy kaasareihin niin kirjoitan tähän jatkeeksi.
Eilen kasasin Aman koneen, vaihdoin samalla uuden kannen koneeseen. Kone ei kuitenkaan lähde tulille sitten mitenkään. Aikani siinä räpläilin vähän kaikkea, kunnes lopulta vika(ainakin yksi niistä) paikantui kaasareihin (SU:t). Kone pari kertaa örähti ja kaasua pumppaamalla sen sai kestämään muutaman sekunnin epämääräistä käyntiä. Ampuu pakoputkesta puolimetristä liekkiä ja pauke oli senmukaista, samoin kaasareista ampui painetta ulos.
Sen vähän mitä sai konetta käymään, niin sytkä piti kääntää myös melkein 90 astetta ennakkoa normaalista. (öljypumpun/v-jakajan tappi ollut kokoajan samassa asennossa koska en sitä nostanut pois). Sitten kun keulan kaasarista pahvilla tukki kurkun ja starttasi niin kone nappasi kierrokset startatessa ja sammui heti peään.. Illan päätteeksi akku simahti ja ei ota enää virtaa vastaan :) Onnistunut työpäivä kaikenkaikkiaan.. >:(
E. Unohtui mainita että ihankuin kone ei saisi bensaa ollenkaan. Pumppu pumppaa hyvin, sen tarkistin vähän väliä. ja kun kaasarista ottaa bensaletkun pois, tai kohokammion korkin löysää, niin sieltä suhahtaa paineet ulos.. Käsittääkseni se kuuluisi olla paineeton tila, ei ymmärrä enää. :idiot2:
-
Ne suuttimelle menevät letkut voi olla tukossa, jos siis on HS6 kaasarit.
Perussäätö suuttimille : Avataan suutinputken mutteri, nostetaan suutinputki yläasentoon sillä säätömutterilla. Kiristetään suutinputken mutteri, ja kierretään suutinta sitten 1,5 kierrosta alaspäin.
-
Joo toinen suutinputki oli tukossa, ja vuoti bensaa kaiken lisäksi sieltä kohokammion alta. Tänään purin kaasarit useamman kerran ja vaihdoin tiivisteet sinne suutinputkille. putken päässä oleva messinkinen metalliputki/ holkki josta putki painetaan kiinni oli löysä letkuun. Ongelmat korjattu siltä osin. Sitten löytyi toinen vika joka oli oma kämmi. kaasarin ja imukaulan väliin oli yhteen pinnapulttiin jäänyt prikka :D Ei ole ihme ettei kone oikein käynyt kun ihan kevyt imuvuoto oli, vika löytyi kun sieltä vuoti bensaa niin purin selvittämään syytä :-[ Kasarien läppäakselit on nyt tiivistetty itseleikatuilla neopreenikumi renkuloilla (O-renkaat olivat liian isoja) akselin ja kaasarin rungon väliin, toimii ja kulkee herkästi.
Sanokaahan nyt viisaammat, vanha kansi oli 44/35 venttiileillä, imukanavia oli suurennettu vähän, 2,5mm madallettu. Uusi kansi on 46/36 ja kanavat on erittäin paljon suuremmat kuin vanhassa kannessa oli, n.1,5mm madallettu. Ongelma on sellanen että kone käy nyt kyllä nätisti tyhjäkäyntiä, mutta kun antaa kaasua, se hyytyy ja sammuu melkein, sitten kun tukkii toisen kurkun ja antaa kaasua niin ottaa kierrokset. Eli kone saa ihan liikaa ilmaa, tai ilmeisesti paremminkin ihan liian vähän bensaa. Onko muita vaihtoehtoja saada toimimaan kun vaihtaa SU:ihin toisenlaiset neulat (auttaako ollenkaan?), tai vaihtaa koko kaasuttimet isompiin, tai sitten vaihtaa vanha kansi takasin paikalleen. Selkeästi kaasarit jää liian pieniksi tuolle kannelle ??? Tai voiko tuo paketti vaatia jo sähköisen bensapumpun jos vanha mekaaninen ei enää jaksa pumpata tarpeeksi..?
-
Vika paikantui nyt kaasareihin kuitenkin. vaihdoin vanhan kannen takasin varmistaakseni. Tiivistin kaasarit uudestaan eilen ja usemman kerran varmistin etteivät vuoda. Tänään sitten vanhalla kannella starttasin niin ei starttaa muttei kierrä yhtään ja kaasarien alta pulppusi bensaa maahan ihan lorinalla. Vika kohdistuu ilmeisemminkin kohokammioihin, ja niihin kohokammion uimurin neulavennttileihin. Ilmeisesti ei sulje ja tekee paineen kammioon ja kone tukehtuu.
Osaako kukaan neuvoa miten asia pitää korjata ja miten bensapinta saa säädettyä oikeaksi, ja että neulat varmasti sulkeutuu, uskaltaako sitä kohon metallivartta väännellä etten pilaa koko kaasareita.. Ainakin kun puhaltaa bensaletkun putkesta, ja käsineen nostaa kohot niin venttiilit sulkeutuu kyllä täysin.. Auttakaa, autolle olisi tulipalotarve jo käyttöön :(
-
Nostetaanpas vanha aihe esiin. Nimittäin nyt vaihtuu SU:t Dellortoihin. DHLA 40:set tuli ostettua. Aihealuehan on minulle täysin utopiaa. Kaasari opiskelut alkaa alusta. Nyt saa kertoa vinkkejä/kokemuksia/säätöjä/mitä vaan noihin liittyen.
Konepaketti on siis:
-030 ylikoko b20 lohko
-Iskupituudesta en ole varma(en tajunnut mitata)
-kevennetyt ja kiilloitetut kanget ja kampiakseli
-R-nokka
-Kansi 46/40 steg 6 (maximaxi KG:n sanoin), vahvistettu vipupukki, tuplajouset, madallettu riittävästi.
-Peltisarja ja 2" putkisto
Kaasareina sinnitellyt HS6:set tähän asti, joko kaasareissa ongelmaa tai sitten minussa, mutta en osaa niitä laittaa enää toimimaan tuohon pakettiin. Toimii ne sen verran että sain m40 1. vaihteen murusiksi pari päivää sitten.
-
Kannattaa käydä jollakin pajalla mikä säätää kaasareita.. :) Sais ekan kerran ne säätöihin niin olisi sitten helppo pitääkin ne säädöissä.. ::)
-
Joskus vuosia sitten mulla oli amatsoonissa kokolailla samanlainen paketti.
Uskoisin että R-nokka ja SU´t on ne kaks asiaa jotka ei sovi samaan lauseeseen.
Se lähti käymään kyllä, mutta veto oli tosi vaivalloista n 3000 rpm:ään asti, jonka jälkeen otti kuin 2T tehopiikin ja veti reilusti yli 6t.
Millään konstilla / säädöllä sitä ei saanut toimimaan, ainakaan minä en saanut..
Lääke vaivaan oli juurikin 2x DHLA 40, jonka jälkeen oli kuin eri moottori. Harinen Valkeakoskelta laittoi ne penkissä säätäen kohtaalleen ja sitte niillä vaan ajettiin vuosia, eikä sen koommin tehty mitään.
-
Piti suorittaa tulokkaille pienimuotoinen puhdistus.
(http://i1351.photobucket.com/albums/p796/luchadore__/Amazon/20131118_142332_zps3ec3028d.jpg) (http://s1351.photobucket.com/user/luchadore__/media/Amazon/20131118_142332_zps3ec3028d.jpg.html)
(http://i1351.photobucket.com/albums/p796/luchadore__/Amazon/20131118_111734_zpsdcb66e5a.jpg) (http://s1351.photobucket.com/user/luchadore__/media/Amazon/20131118_111734_zpsdcb66e5a.jpg.html)
(http://i1351.photobucket.com/albums/p796/luchadore__/Amazon/20131119_102341_zps234289d1.jpg) (http://s1351.photobucket.com/user/luchadore__/media/Amazon/20131119_102341_zps234289d1.jpg.html)
Nyt kelpaa 8) Kuin uudet !
(http://i1351.photobucket.com/albums/p796/luchadore__/Amazon/20131119_102348_zps60af80ae.jpg) (http://s1351.photobucket.com/user/luchadore__/media/Amazon/20131119_102348_zps60af80ae.jpg.html)
Mutta tosiaan osaako kukaan kertoa noista imusarjoista, että pitääkö imusarjan reijän olla 40mm kaasareilla myös 40mm ? Vai voiko heittää kiinni 48mm imusarjaan ? Kun sellanen olisi tarjolla ehkä. Kärsiikö tehot ?
-
Niistähän tuli siistit 8)
-
Enemmän kärsii tehot 40 kaasareista.
-
Kai ne nyt paremmat on kun SU:t silti ?
Mitä nyt luin niin esim.45:lla saisi tehoja kyllä korkealle kierrosalueelle. 40:llä mitä olen tutkinut, saisi siihen 5000rpm tienoille parhaan potkun, ja toimisi paremmin vääntöalueella ???
55-58mm kaasarit vastaisi koneen huippukierrosten vaatimuksiin.
-
En tiedä tuosta imusarjan puolesta mutta ilmanputsarin puolella kaasuläppää omat 45mm kaasarit on 48mm.Laipallisilla 45mm imusuppiloilla tuohon jää pykälä. Kansiviilarin virtauspenkkimittauksien ja kokemuksien mukaan tuon pykälän vaikutus on pieni.
-
Katsotaan nyt miten tehot riittää, varmasti ainakin siinä missä SU:t alkaa ahdistaa niin oma järki sanoo että 4 kurkkua alkaa siinä vaiheessa vasta pääsemään oikeuksiinsa.
Jos kellään muuten löytyy suuttimia (ylempänä kuvat. Ks. toinen kuva, 2 suutinta puuttuu), niin saa tarjota. Pää-(115-128) ja ilmasuuttimia (175-188), ja neulaventtiilejä (175) erikseenkin.
Harrastuksen nimissä hommaan FMI 1.2 seosmittarin ja koitan saada kaasarit itse säätöön. Sen verran noita jo tullut räplättyä ja ihmeteltya ja opiskeltua, ja oon lukenut 'Virittäjän käsikirja 3' läpi aika monesti, että uskoisin saavani nuo ihan hyvin säätöön. Ja kuitenkin uteliaisuus ja mielenkiinto ja halu oppia noita säätämään on kova.
-
Hommaa säädon avuksi oikea laajakaistamittari, epäilen että tuo FMI 1.2 -mittari ei sitä ole.
-
Katsotaan nyt miten tehot riittää, varmasti ainakin siinä missä SU:t alkaa ahdistaa niin oma järki sanoo että 4 kurkkua alkaa siinä vaiheessa vasta pääsemään oikeuksiinsa.
Jos kellään muuten löytyy suuttimia (ylempänä kuvat. Ks. toinen kuva, 2 suutinta puuttuu), niin saa tarjota. Pää-(115-128) ja ilmasuuttimia (175-188), ja neulaventtiilejä (175) erikseenkin.
Harrastuksen nimissä hommaan FMI 1.2 seosmittarin ja koitan saada kaasarit itse säätöön. Sen verran noita jo tullut räplättyä ja ihmeteltya ja opiskeltua, ja oon lukenut 'Virittäjän käsikirja 3' läpi aika monesti, että uskoisin saavani nuo ihan hyvin säätöön. Ja kuitenkin uteliaisuus ja mielenkiinto ja halu oppia noita säätämään on kova.
Kysyppäs noita suuttimia freetechnicsiltä.. Niiltä on löytyny yleensä hyllystä kaikkea mitä itse olen sieltä tilannut.. ::) Kannattaa hankkia semmonen infrapunalämpömittari millä voi mitata pakosarjoista lämpötilan.. Helpompi saada tyhjäkäyntiseokset kohdalleen, tai ainakin niin ammattilainen teki mun autoa säädättäessä.. :)
-
Saahan noita suuttimia uutena monestakin paikasta, lähinnä tuo oli vihjaus jos löytyisi halvemmalla jonkun miljoonalaatikosta :P
Enpä ainakaan itse ole kuullut koskaan lämpömittarilla säätämisestä, eikös tuo tyhjäkäynti palotapahtuman lämpökin vaihtele konekohtaisesti ?
En tiedä tuosta FMI:stä sen enempää, pitäisi perehtyä, on se ainakin kotimainen tuote :P
Kunhan oon tarpeeksi tuhlannut rahaa tuohon säätämiseen (menestyksettömästi) niin sitten vien sen säädätettäväksi :)
-
Siis ensiks tietenkin suuttimet kohdalleen ja sen jälkeen tyhjäkäyntiseokset.. :) Pakosarjoista pystyy näet katsomaan että pytyissä on yhtä lämmin palotapahtuma tyhjäkäynnillä.. :) Itse kokeilin tuota lämpömittaria myös omassa autossa niin miltei heti näki lämpötilan muutoksen kun vähänkään tyhjäkäyntiseosruuvia käänsi..
-
Niin joo. Ei ollenkaan hassumpi idea. Ilma- ja pääsuuttimesta on haju mitä kokoluokkaa tarviisi olla. Ja neulaventtiili on kai suunilleen tiedossa. Muista suuttimista ei ole kyllä harmainta aavistusta. Voinpa joutessani luetella suutinkoot.
-Ilmasuutin 230 (196) (Puuttuu 1kpl)
-Seosputki 7772.6 (Puuttuu 1kpl)
-Pääsuutin 145 (136) (Puuttuu 1kpl)
-Joutokäynnin seosputki 7850.1 (Puuttuu 1kpl)
-Joutokäyntisuutin 56 (Puuttuu 1kpl)
-Kiihd. Pump. Suutin 40
-Käynnistyssuutin 70
-Ryypyn seosputki 7482.1
-Neulaventtiili 150 (175-196)
Suluissa on mitkä nyt omien käsitysten mukaan olisi hyviä lähtökohtasuuttimia.
Tässä vielä kuvaa, mistähän noita suuttimia mahdollisesti voisi etsiä jotka kuvasta puuttuu ???
(http://i1351.photobucket.com/albums/p796/luchadore__/Amazon/20140305_153056_zps4c00af48.jpg) (http://s1351.photobucket.com/user/luchadore__/media/Amazon/20140305_153056_zps4c00af48.jpg.html)
-
Niin ja tuo musta kansi myös puuttuu, saa tarjota noita osia jos kellään täällä niitä on jouten. Ostoilmoituskin on tuolla veteraani palstalla.
-
Noista säätöosien koon määrittelyistä puuttuu tärkein eli sisäkurkun koko. Se on mielestäni oleellisin perusmuuttuja kaasuttimen mitoitusta säädettäessä kullekin koneyksilölle. Puhutaan 40/45/48 tuplista. Toi kertoo kaasuläpän koon, mutta vaihdettavalla sisäkurkulla kaasutin saadaan sovitettua hyvinkin erilaisiin käyttöympäristöihin sopivaksi. 34mm sisäkurkku vois olla hyvä peruslähtökohta Volvon B20:seen
Pääseosputki .6 on ylhäältä rikastava ja sopii testailujen mukaan hyvin ylävireisiin koneisiin. Tossa 3000rpm:n tienoilla siirtymävaihe voi olle hieman karkea, kun joutokäyntipiiriltä siirrytään pääsuutinpiirille. esim pintakaasulla maantiellä ajaessa. Numeron 11 seosputki saattaisi olla sopivampi käyttöautoon.
Omissa testailuissa 40 Dellorto tuplat 34 sisäkurkulla sopivat suutinkoot olivat 11 seosputkella 145 pääsuutin/180 lisäilma. Vastaavasti
6 seosputki vaati 155 pääsuuttimen lisäilma muistaakseni 195. Tehot 160-170hp 6200-6400rpm.
Seosmittari on ollut hyvä apuväline säätäessä. Yllättävän hyvin saanut kohdalleen noilla kapeakaistalambdoillakin. Helppo huomata esim. nopeasti WOT tilanteeseen siiryttäessä riittääkö kiihdytyspumppu, maantieajossa osakuormaseokset jopa totuudenmukaisemmin kuin rullilla jarruttaen.
-
Noista säätöosien koon määrittelyistä puuttuu tärkein eli sisäkurkun koko.
32mm näyttäisi olevan sisäkurkut.
Kannattaako noilla edes yrittää lähteä saamaan säätöjä, vai hommaanko suoraan nuo 34mm kurkut ?
Voiko nuo 32:set ajaa sorvissa 34:ksi :D ?
-
Missäs aineessa sä uitit noi kaasarit? Tuli tosi puhtaan näköset.
-
Se oli jotain teollisuusliuotinpesuainetta, piti vahvalla kädellä laimentaa. En muista enää tarkemmin kun vuosi sitten putsasin ne :(