Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Turbo- ja remmiahtaminen => Aiheen aloitti: Levis - 16.06.2014, 18:56:44
-
Nyt tartteis kiireisesti viisaita neuvoja. Tosiaan turbotin ton b200 e koneen deekun vakio garretilla painetta 0.4b ja nyt kun auto ei ota kieroksia kunnolla ajaessa, turbo sakkaa ihan saatanasti vaikka on dumpit ja kaikki (mikä ei tietenkään aukea) , öljyä puskee pihalle paluuletkusta ja öljykorkista aina kun turbo sakkaa ( tuntuu että työntää silloin läpi ahtimestakin putkeen. Autossa on turbomallin virranjakaja ja ennakko tyhjäkäynnillä 15 polttoaineen paineisiin en ole koskenut. Ois ihan kiva tietää missä vika / miten Helvetissä saisin tämän laitoksen toimimaan???
-
Vaikea arvata mitä sitä on rävelletty. Esim kuva toteutuksista voisi auttaa asiaa. Onko huohotus missä kohtaa? Ettet olet alakerran huohotusta onnistunut mitenkään painepuolelle laittamaan? Vai aiheuttaako sakkaus hetkellistä painetta huohotusputkeen. Miksi se dumppi ei toimi?
-
Jos ruiskukin on normi B200e:tä niin onneksi olkoon.
-
Osaako k-jet edes ahtojen pääll? Sehän mittaa ohivirtaavaa ilmamäärää ei ilmamassaa.
Ideana muutenkin mielestäni aika huono lähtökohta.
-
tähän tarkoituksena laittaa bensapaineen säädin joka tuplaa paineen ahdoilla?
-
Onkohan tää se mistä oli kuvakin, olikohan fb:ssä..? Ihmettelinkin että kuinka voi vapari k-jet pelata turbotettuna. Eli se ongelma on että vapari k-jet on alipaine ohjattu (se pussi imusarjan alla), se ei toimi ylipaineistettuna, eli turbon k-jetti tilalle. Sun täytyy myös suurentaa palotiloja kannesta että saat puristuksia alemmas, jos vakio alakerta.
-
Suomeks sanottuna tuo sun vehje ei saa riittävästi bensaa. Ja jos sulla tosiaan on se huohotusletku kiinni vielä imusarjassa niin ota irti, koska muuten paineet menee sen kautta kampikammioon ja varmasti työntää öljyä joka reijästä..
-
EI TIETENKÄÄN!!!
Sori, oli pakko. ;)
Voisit lukaista tämän ketjun http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=21674.0. Moottorinohjauksen pitäis aika yks yhteen vastata alkuperästä turbon ohjausta toimiakseen.
Enemmän hyötyä olisi turbon määräjakajasta kuin virranjakajasta? Kuten miikel sanoi taitaa vapari kjet olla kädetön ahtojen edessä.
-
kunhan menen taas autolle tutkin ton huohotin homman ja ruuvaan seokset niin rikkaalle kun mahdollista niin ehkä taas jotain fiksua tapatuu ;D En ole näitten turbojen kanssa pelannu niin pitää kysellä välillä tyhmiä, tyhmä kun on. Rahaa on kuitenkin sen verran vähän ettei viiti itse kyselemättä hajottaa noita vehkeitä tyhmien virheitten takia!
-
Ei se seoksien ruuvaaminen auta mitään jos sulla on se vaparin k jetti, tarviit sen turbon määräjakajan, koska vaparin toimii alipaineella, jota turbossa ei ole kun tyhjäkäynnillä
-
Jos ruiskukin on normi B200e:tä niin onneksi olkoon.
Penkitetty joku vuosi taakse päin b200e koneesta sorvatuilla männillä (ruttu noin 8.7) omalla umppa lumpalla 186hv/336nm 0.95bar väljällä IHI:n rhb5:lla.
Täytyy kysyä suomaan sankarilta onko penkkilappu tallessa, jos sen sais tänne esille.
-
turbon paineensäädin on se minkä ainakin tarvii. Seosten ruuvaaminen rikkaalle ei auta. Puristukset on myös aivan liian suuret. Huohotinletkut vaikka puteliin mutta imusarjasta pois.
-
sillon ei ruuvailla seoksia, kerta siitä ei hyötyä ole :(
-
Vaparin määräjakaja siirrettiin imusarjan alta pois ja laitettiin ennen ahdinta, sopivan kokoista nylonputkea suuttimille ja 6mm mutterit klemmareiksi. Koeponnistettiin sitä yks juhannus 1.3barilla kun eräs esavesa repi hukkaportin letkun mäkeen... :idiot2:
-
Jätittekö ilmamäärää mittaavan lautassysteemin paikoilleen, vai siirsittekö pelkän jakajan?
Koko ilma/polttoaineen säädin siirrettiin auton oikealle puolelle kuten alkuperäisissä 240 turboissa. ohjauspaineen säädin jäi omalle paikalleen
-
Koko ilma/polttoaineen säädin siirrettiin auton oikealle puolelle kuten alkuperäisissä 240 turboissa. ohjauspaineen säädin jäi omalle paikalleen
mikäs idea tällä siirtelyllä on :idiot2:
-
mikäs idea tällä siirtelyllä on :idiot2:
siis turbon imu puolelle. Ei siinä mitään järkee oo mut ei se toimi muuten sitäkä vähää :D
-
Ahdolle mentäessä tulee sytkää myöhästää ja soosia rikastaa.
Sytkä taitaa olla hoidossa?
Soosisa saa lisää turbo mallin ohjauspaineensäätimellä (kato Ebay) tai huonompi mutta ehkä jopa toimiva ratkaisu on
-avata kylmäkäynnistyssuutin täyskaasulla käyttämällä Volvon omaa kaasuläppäkytkintä
-avata kylmäkäynnistyssuutin ahtoalueella käyttämällä painekytkintä
Soppaa tulee tyhmästi lisää tasaisen paksusti kierros nopeudesta riippumatta
Spooliin soosi saattaa riittää mutta täysillä kierroksilla/ahdolla voidaan olla jo laihalla
-
mikäs idea tällä siirtelyllä on :idiot2:
No jos alkuperäisessä 240 turbossa määräjakaja on ennen ahdinta, tottakai tämä kopioidaan :pomo:
Kai se insinööri olis laittanu sen letkun/putken turbon painepuolelta suoraan sinne imusarjan alla olevaan määräjakajaan jos se olisi ollut hänen mielestään paras ratkaisu, ehkä hän halusi varjella pienen pientä anturilautasta pahalta ja niin ilkeältä YLIPAINEELTA ;D
Heiluukohan se lautanen siellä imusarjan alla kun haapapuun lehti kun mennään ylipaineelta esim moottorijarrutuksella alipaineellle kaasuläppä kiinni, mene ja tiedä häntä...polttoaineen jakaja ruikkii suuttimista soppaa, ei soppaa ja taas soppaa.
Onhan noita näkyny määräjakajia olevan siellä imusarjan alla TEE SE ITSE turboissa, ei vain ole omakohtaista kokemusta.
Tästä voi viisaimmat jatkaa ja anteeksi OT
-
Ai hukkaportin?
Tarkoitin bensanpaineen säädintä. :buck2:
Kylmäkäynnistyssuutin ruiskii niin hintsusti ettei sillä pysty koko rikastusta hoitamaan, lisäavuksi se käy.
-
sain tän laitteen toimimaan lähes moitteettomasti.
Laitoin autoon bensapaineensäätimen joka tuntee ahdot (bensan paine 3bar)
Ahtoja autossa on 0.7Bar ja vetelee ihan ok.
saan torstaina kortin takasi niin pääsen itse ajelee ja hipistelemään vielä!
tällähetkellä ainakin tosi hyvä fiilis kun sain turauksen viimein pelaamaan. O0
Kiitokset kaikille apua tarjonneille ja terveiset teille jotka olivat sitä mieltä ettei tää tuu koskaan pelaamaan! :hello:
-
Se määräjakaja varmaankin siirretään imupuolelle sen takia, kun imupuolella on aina alipaine. Jos määräjakajan läppä on painepuolelle ei se tiedä vallitsevasta ylipaineesta huitun hel***ä! Jos se ei tiedä ylipaineesta, ei se myöskään rikasta seosta ylipaineella ja koko ylipaine alue menee samalla bensamäärällä kun alipaine / nolla paine.
Kun määräjakaja on imupuolella on siellä näinollen aina alipaine, joten määräjakajan läppä painuu enemmän myös ahtopainella ohi virtaavan ilmamäärän kasvaessa. jälkimmäinen kuullostaa jo toimivalta, vaan ei sitä ole! K-jetin määräjakajan läppä kun pohjaa jo alipainealueellakin, niin käytännössä ei sitä imusarjassa olevaa ylipainetta huomioida ollenkaan.
En menisi myöskään nostamaan bensan peruspainetta! Opetteleppa ensin sitä K-jetin toimintaa niin selviää miksi ei tätäkään kannata tehdä. Se nimittäin tulee olemaan +-0 tilanne.
Itse en ikinä ole k-jetin suuntaan edes kusaissut, mutta voisin sanoa sen kanssa tehon hakemisen olevan jokseenkin turhaa.
Edit: Oli vastaus tullut tätä kirjoittaessa. Auton eteenpäin liikkuminen ei tarkoita sen toimivan oikein. En suosittele ajamaan tuolla kombinaatiolla, koska ahdoilla se on laihalla. Laiha seos taas joko sulattaa tai nakuttaa koneesi rikki.
-
Se määräjakaja varmaankin siirretään imupuolelle sen takia, kun imupuolella on aina alipaine. Jos määräjakajan läppä on painepuolelle ei se tiedä vallitsevasta ylipaineesta huitun hel***ä! Jos se ei tiedä ylipaineesta, ei se myöskään rikasta seosta ylipaineella ja koko ylipaine alue menee samalla bensamäärällä kun alipaine / nolla paine.
Kun määräjakaja on imupuolella on siellä näinollen aina alipaine, joten määräjakajan läppä painuu enemmän myös ahtopainella ohi virtaavan ilmamäärän kasvaessa. jälkimmäinen kuullostaa jo toimivalta, vaan ei sitä ole! K-jetin määräjakajan läppä kun pohjaa jo alipainealueellakin, niin käytännössä ei sitä imusarjassa olevaa ylipainetta huomioida ollenkaan.
En menisi myöskään nostamaan bensan peruspainetta! Opetteleppa ensin sitä K-jetin toimintaa niin selviää miksi ei tätäkään kannata tehdä. Se nimittäin tulee olemaan +-0 tilanne.
Itse en ikinä ole k-jetin suuntaan edes kusaissut, mutta voisin sanoa sen kanssa tehon hakemisen olevan jokseenkin turhaa.
Edit: Oli vastaus tullut tätä kirjoittaessa. Auton eteenpäin liikkuminen ei tarkoita sen toimivan oikein. En suosittele ajamaan tuolla kombinaatiolla, koska ahdoilla se on laihalla. Laiha seos taas joko sulattaa tai nakuttaa koneesi rikki.
Mitenkäs mersumiehet ahtaa ja ajelee niillä jälkikäteen ahetuilla K-jet konneillaan? Tälläki kylällä melkein kymmenkunta 190:piä jotka ompi vakio k-jetillä budjetti viritetty.
-
Mitenkäs mersumiehet ahtaa ja ajelee niillä jälkikäteen ahetuilla K-jet konneillaan? Tälläki kylällä melkein kymmenkunta 190:piä jotka ompi vakio k-jetillä budjetti viritetty.
Niin ei aina tarvii olla megaa, tatechia ym ym
ajettiin joskus volvokin Fmi:n kapeakaistasella, nyt täällä takametsässä jumalanselän takana on siirrytty laajakaistaan ;D
-
Itse en ikinä ole k-jetin suuntaan edes kusaissut
Hyviä neuvoja sulta löytyy silti
Pahoittelen OT
Tän koko topicin voisi poistaa tai sillä ongelmahan ratkesi jo
-
Niin ei aina tarvii olla megaa, tatechia ym ym
ajettiin joskus volvokin Fmi:n kapeakaistasella, nyt täällä takametsässä jumalanselän takana on siirrytty laajakaistaan ;D
Ennen sahattiin puu käsisahalla kahteen miehee, nykyään yksi mies tekee sen nopeammin motolla ja vieläpä paremmalla lopputuloksella.
Tuota ratkesiko ongelma va ei? Laajakaista lambda kertoo varmaankin hyvin onko ongelma korjaantunut, vaiko liikkuko auto välttävästi ahdoilla laihallakin seoksella.
-
Tän koko topicin voisi poistaa tai sillä ongelmahan ratkesi jo
Sehän olis vielä hölmömpää kun käyttää vaparin koojettiä ahdetussa. Ideahan on että foorumille kertyisi tietopankki josta löytyisi hakemallakin tietoa. Vai oliko tää sarkasmia?
Rahaa on kuitenkin sen verran vähän ettei viiti itse kyselemättä hajottaa noita vehkeitä tyhmien virheitten takia!
Miettisin vielä tätä kommenttia ennen vakavampia koeponnistamisia. ;) Vaikka jostain kaverin tutun kaimalta hetkeksi laajakaista lainaan. Mutta hyvä että pelaa!
-
Hyviä neuvoja sulta löytyy silti
Pahoittelen OT
Tän koko topicin voisi poistaa tai sillä ongelmahan ratkesi jo
Ei poisteta. Sen sijaan harkitsen, pitäisikö täysin nollasisältöisten päänaukomisviestien kirjoittajat poistaa.
Ja jatketaanpa taas aiheesta.
-
Tosiaan tarkkana tuon kanssa tarvii seosten suhteen olla, mutta kun ei kukaan oikeasti kelju-koo-kojootista tajuava näyttäisi olevan innostunut vastaamaan niin kerrottakoon jotakin asiaan vaikuttavia/liittyviä juttuja. Määräjakajan siirto imupuolelle kuulostaa perustellulta, varsinkin jos ei hölmöillä dumpin kanssa niin kone ei edes tukehdu bensaan, tämä tosin ihan vaan pohdintaa. Sensijaan linjapaineen nosto ei tosiaan koojetin tapauksessa auta tilanteeseen, vaan siinä tartteis laskea ohjauspainetta. 3bar on myös tosi paljon liika vähän koojetin linjapaineeks, se kun on 5 bar laite (ja todnäk tuo 3bar linjapaine aiheuttaa madaltuneen paineen myös ohjauspaineeksi, jonka ansiosta paketti jotenkuten pelaakin). Tuo vaparin määräjakaja tulee jossakin vaiheessa rajoittavaksi tekijäksi, mutta riittävyydestä ei löydy helposti faktaa. Ohjauspaineensäädin on kuitenkin tässä se avainsana, jolla tuo härveli saataisiin oikeasti toimimaan ahdoilla ainakin johonkin rajaan asti. Sitä ennen kaivelisin laajakaistalampaadan ja seurailisin seoksia täyskaasulla, niin pitkällehän homma on OK kun afr pysyy siellä noin 13 alapuolella täyskaasulla.
-
Ilmavirta nostaa kartiota, ei paina
Ohjauspaine tekee vastavoiman kartiolle
Ohjauspaineen lasku helpottaa kartion nousua
Kartio pohjaa helpommin painetta laskettaessa MUTTA tällä toimenpiteellä saadaan seos pysymään alueella siihen asti kun kartio pohjaa
-Ja vaparin kartio pohjaa turbokäytössä aika äkkiä
Ei ole amerikan temppu asentaa mikrokytkin näyttämään milloin kartio on tapissaan
Edit: Turbomallin ohjauspaineensäädin osaa pudottaa ohjauspainetta ahtopaine alueella. Vaparin säädin ei
-
Ja jatketaanpa taas aiheesta.
Muistutan tästä. Seuraavalle turhan kinastelun jatkajalle tarjolla penalttia.
-
Laitoin autoon bensapaineensäätimen joka tuntee ahdot (bensan paine 3bar)
Ahtoja autossa on 0.7Bar ja vetelee ihan ok.
Korvasitko ohjauspaineensäätimen bensanpainesäätimellä vai asensitko säätimen painelinjaan?
K-jetissä on sisäänrakennettu pensanpaineensäädin jota voi myös säätää, erillistä paineen säädintä ei siis tule käyttää
Bensapumpun pitää työntää vähintään 5 bar paineella soppaa määräjakajan kupeeseen kaikissa tilanteissa.
Niin kuin TVS jo mainitsi niin 3 bar on aivan liian vähän
Esim. Uusien K-jet suuttimien avautumispaine on 3,5bar eli 3bar järjestelmäpaineella suuttimiene ei pitäisi aueta laisinkaan!
-
bensapaineen säädin on paluulinjassa ihan normaalisti
pitää se seos mittari haalia ja kirjoitella tänne mitä milloinkin näyttää.
:)
-
Aivan.
Nyt sinulla on kaksi paineensäädintä peräkkäin: K-jetin oma ja tuo ahtoja haisteleva jälki asennus
Järjestelmässä on painetta todennäköisesti niin paljon kuin pumppu jaksaa työntää
Ei hyvä
-
Se paineensäädin määrää kumpi kuristaa enemmän eli jos oman säätö 1 bar ja lisäsäätimen 3 bar niin oma ei vaikuta mitenkään paineisiin, sehän laskee enemmän läpi. Tai jos molemmat 3 bar niin silloin jää 3 bar...
-
Yks näppärä kikka on ottaa ohjauspaineesta haaralla putki lisäsuuttimelle ja ohjata suutinta vaikkapa säädettävällä painekytkimellä jota ohjaa ahtopaine.
Toiminta on varmasti aika kulmikasta kun suutin aukeaa , ohjauspaine putoaa ja pensaa menee kerralla sitte reilusti. Mutta tietysti väliin paineensäädin jolla sitte saapi sääjellä sen apusuuttimen painetta ja samalla putoavaa ohjauspainetta.
-
Oman paineensäätimen yli vaikuttaa normaalitilanteessa vaikkapa 5bar paine
Jos sen perään asennetaan toinen säädin jonka yli vaikuttaa vaikka 2bar paine niin minun järkeilyjen mukaan painetta on alkupäässä se 7bar?
-Vai päästäköse jälkimmäinen ,jossa pienempi vastus, sittenkin enemmän läpi?
Joka tapauksessa jos auton käytös korjaantui lisäpaineensäätimen asennuksella niin onhan tuolla lisä säätimellä kiistämättä jotain vaikutusta
-
Oman paineensäätimen yli vaikuttaa normaalitilanteessa vaikkapa 5bar paine
Jos sen perään asennetaan toinen säädin jonka yli vaikuttaa vaikka 2bar paine niin minun järkeilyjen mukaan painetta on alkupäässä se 7bar?
-Vai päästäköse jälkimmäinen ,jossa pienempi vastus, sittenkin enemmän läpi?
Joka tapauksessa jos auton käytös korjaantui lisäpaineensäätimen asennuksella niin onhan tuolla lisä säätimellä kiistämättä jotain vaikutusta
-
Oman paineensäätimen yli vaikuttaa normaalitilanteessa vaikkapa 5bar paine
Jos sen perään asennetaan toinen säädin jonka yli vaikuttaa vaikka 2bar paine niin minun järkeilyjen mukaan painetta on alkupäässä se 7bar?
-Vai päästäköse jälkimmäinen ,jossa pienempi vastus, sittenkin enemmän läpi?
Joka tapauksessa jos auton käytös korjaantui lisäpaineensäätimen asennuksella niin onhan tuolla lisä säätimellä kiistämättä jotain vaikutusta
Näin lähtisin järkeilemään itsekin. Samalla periaatteellahan toimii esimerkiksi hukkaportin kellon ohjaus missä molemmin puolin kalvoa ohjataan painetta. Jos kello aukeaa ilman ohjausta 1bar ja kalvon toiselle puolelle ohjataan säätimen kautta vaikka 0,5bar niin eikös kello aukea 1,5bar paineella? Paine-eroonhan tämä perustuu.
Eli nyt kun k-jetin oma säädin pyrkii siihen 5bar paineeseen ja paluulinjaa ahdistetaan toisella säätimellä joka pitää k-jetin oman säätimen paluupuolella 3bar paineen niin eikös kokonaisuudessaan saada bensanpaineeksi 8bar? Säädinhän ei tiedä yhtään mitään mikä se todellinen paine on, vaan pelkästään paine-eron. Todellisuudessahan pumppu ei taida riittää tuollaisiin lukemiin, mutta epäilemättä tuo kötöstys bensanpainetta nostaa kun veto kerran parani?
-
Jos yhtään auttaa nii voin nyt viikonlopun aikana ku kaveri ompi intistä lomilla nii kysyä mitenkä se toteutti sen k-jet turbotuksen siihen mersuusa.
-
olikos mersuissa jo vakiona vakuumi ohjauspainesäädin, eli korkeella alipaineella korkeampi paine= laihempi seos täyskaasulla sitten rikastus koska vähäisempi alipaine ja ahdoilla tottakai edelleen vielä kovempi rikastus.
http://www.slideshare.net/guestceff35/bosch-k-jetronic-fuel-injection-manual
tuon manuaalin sivua 16 ja 21 (alkuperäinen, ei pdf) tsiikaamalla
yhdistettynä tähän videoon kohdassa 16:45
https://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=a4fJAfXYxWk#t=1126
huomaa, vaikka nyt 3 barin bp-säätimen vaikuttavan sekä ohjauspaineesen, joka ei tipu alle sen 3 kilon ja mahdollisesti antaa vastapainetta varsinaiselle bensapaineensäätimelle tuon ohjauspaineen paluun kautta.
(kuvan 16, nelosella merkityn kuristuksen kautta pääsee 5bar paineella enemmän ainetta ohjauspiiriin kuin sieltä pois kuvassa 17 ohjauspiirin paluusta, jossa siis 3 bar painetta normaalin ilmanpaineen sijaan
tämmöset nopeet päätelmät pikasella googletuksella
-
Se paineensäädin määrää kumpi kuristaa enemmän eli jos oman säätö 1 bar ja lisäsäätimen 3 bar niin oma ei vaikuta mitenkään paineisiin, sehän laskee enemmän läpi. Tai jos molemmat 3 bar niin silloin jää 3 bar...
Mietis nyt tovi uudestaan.
-
mutta epäilemättä tuo kötöstys bensanpainetta nostaa kun veto kerran parani?
[/quote]
säädintä kokeiltiin aina 2.5-5bar välillä jolloin mitä ylemmäksi painetta nosti sitä huonommin auto liikkui ahtoalueella.
-
ohjauspaine nousi liikaa... ??? tuo imusarjanpaineen haisteleva ojauspaineensäädin vois olla kova, samalla heivaa tuon bp säätimen mäkeen.
-
http://www.slideshare.net/guestceff35/bosch-k-jetronic-fuel-injection-manual
Tämä on erinomainen esitys, jopa tällaiselle K-jetistä juuri mitään tietämättömälle avautui monta juttua tuon systeemin toimintaperiaatteesta. -H-
AP:n kannattaa taatusti tuo lukea, ellei ole jo niin tehnyt.
-
Mietis nyt tovi uudestaan.
Mulla on oma ruiskun paineensäädin jonka jatkona Boschin muokattu säädin. Paineet 3bar+imusarjan paine. Siellä on kuitenkin vaan vastassa jousipaine jota säädetään ja se avautuu 3bar:n kohdalla päästäen ylimääräiset paluulinjaan, vaikka niitä laittaisi neljä peräkkäin ja kaikissa 3bar tai yli niin ulos tulee se 3bar. Näin itse sen ajattelen... Mulla ainakin toimii :P
-
mutta tässä tapauksessa oma 5 bar ja jälkiasenteinen 3 bar perässä, joka lähinnä vaikuttaa ohjauspaineeseen. Tulee ongelmia, jos asennetaan oikeaoppisesti paineohjattu ohjauspainesäädin. Ohjauspaine ei siis pääse alle 3bar.
k-jetissä tuo 5bar säädin saattaa toimia vastapaineohjauksella, rippuen miten iso reikä tuossa ohjauspaineen paluussa on. Toimii ilman vastapainetta oikein, mutta eriasia paineen ollessa 3 bar tuossa paluulinjassa.
-
k-jet rikastuu ohjauspainetta laskemalla.
-
k-jet rikastuu ohjauspainetta laskemalla.
Kyllä näin on
Jos yhtään on lukenut aihetta niin huomaa että
-Ohjauspainetta ei ole laskettu missään vaiheessa. Päinvastoin?
-Ahtorikastuksia ei ole asiallisesti tavoiteltu missään vaiheessa
Mut asiallinen kommentti kumminkin...
-
Näin lähtisin järkeilemään itsekin. Samalla periaatteellahan toimii esimerkiksi hukkaportin kellon ohjaus missä molemmin puolin kalvoa ohjataan painetta. Jos kello aukeaa ilman ohjausta 1bar ja kalvon toiselle puolelle ohjataan säätimen kautta vaikka 0,5bar niin eikös kello aukea 1,5bar paineella? Paine-eroonhan tämä perustuu.
Eli nyt kun k-jetin oma säädin pyrkii siihen 5bar paineeseen ja paluulinjaa ahdistetaan toisella säätimellä joka pitää k-jetin oman säätimen paluupuolella 3bar paineen niin eikös kokonaisuudessaan saada bensanpaineeksi 8bar? Säädinhän ei tiedä yhtään mitään mikä se todellinen paine on, vaan pelkästään paine-eron. Todellisuudessahan pumppu ei taida riittää tuollaisiin lukemiin, mutta epäilemättä tuo kötöstys bensanpainetta nostaa kun veto kerran parani?
hukkaportin kellossa nimenomaan muuttuu noin kun painetta ajetaan vastakkaisiin suuntiin. bensanpaineensäätimet ei säädä linjapaineiden kesken sitä vaan painelinja vs ilma ja lisänä ahtojen mukaan säätyvissä jousivoiman rinnalla ahtopaine. eli k-jet paineensäädin rajaa linjapaineen 5bar ja jälkiasennus-säädin k-jetin ja jälkisäätimen välisen linjapaineen 3bar. jos paineensäädin säätäis linjapaneiden eroa niin ahtaalla paluulinjalla paine ei pysyisi tasaisena tyhjäkäynniltä kierroksille koska paluuvirtaus muuttuu kulutuksen mukaan..
onko paineensäätimen paine katsottu auton käydessä vai sammuksissa? ahtojen mukaan nostavat paineensäätimet myöskin laskee painetta alipaineella eli jos on katsottu 3bar sammuksissa niin todellisuudessa tyhjäkäynnillä on 2.2bar ja ahdoilla sitten 3bar +ahdot.. josko se aiheuttaa positiivisia toiminnallisia häiriöitä k-jetille joka mahdollistaa auton "pelaamisen" myös ahdoilla..
itse olen ajellut ensimmäisellä kaasariturboräpellyksellä myös 0.8 ahdoilla ja bensalla niin laihalla että kapeakaista lambda vilkutteli kierroksilla vain paria punaista.. siitä huolimatta vakiopuristuksilla (10,5 tai 11) varustettu b200k ei suostunut sulamaan ja konetta ei missään vaiheessa säästelty :2funny:
-
paine on 3bar säätimenkellossa auton pyöriessä tyhjää.
Tällätavoin ollaan todettu auton pelaavan kaikista parhaiten.
seosmittaria odotellesssa olen nyt parikertaa katsellut tulppia ja tuntuvat aika mustat olevan,
eli eikai se silloin hirmu laihalla pitäis käydä?
-
Ilman mittariakin uskallan sanoa että seos on niin rikkaalla että asteikot ei riitä.
-
Mulla on oma ruiskun paineensäädin jonka jatkona Boschin muokattu säädin. Paineet 3bar+imusarjan paine. Siellä on kuitenkin vaan vastassa jousipaine jota säädetään ja se avautuu 3bar:n kohdalla päästäen ylimääräiset paluulinjaan, vaikka niitä laittaisi neljä peräkkäin ja kaikissa 3bar tai yli niin ulos tulee se 3bar. Näin itse sen ajattelen... Mulla ainakin toimii :P
Pahoitteluni OffTopicista, mutta kai se on todettava uudestaan: Ei se mene noin. Paineensäädin kuitenkin tekee ylitseen paine-eron, ei absoluuttista painetta. Eli tollain saat sen 12bar jos pumppu niipaljo antais.
-
Pahoitteluni OffTopicista, mutta kai se on todettava uudestaan: Ei se mene noin. Paineensäädin kuitenkin tekee ylitseen paine-eron, ei absoluuttista painetta. Eli tollain saat sen 12bar jos pumppu niipaljo antais.
Pahoitteluni OffTopicista, mutta se on todettava uudestaan notta se menee noin. Normaali PA-paineen säädin on ns rajapaineventtiili mikä pyrkii pitämään toisella puolella linjaa vaikka nyt 3 bar. Jos 3bar säätimiä laitetaan peräkkäin vaikka 3 kappaletta on se paine edelleen 3bar, koska jokainen säädin aukeaa juurikin tuon 3bar ylittyessä.
-
Pahoitteluni OffTopicista, mutta se on todettava uudestaan notta se menee noin. Normaali PA-paineen säädin on ns rajapaineventtiili mikä pyrkii pitämään toisella puolella linjaa vaikka nyt 3 bar. Jos 3bar säätimiä laitetaan peräkkäin vaikka 3 kappaletta on se paine edelleen 3bar, koska jokainen säädin aukeaa juurikin tuon 3bar ylittyessä.
Eli tolla Leviksen tekemällä kytkennällä ei siis ole mitään käytännön vaikutusta?
Mulla ei leikkaa, en osaa sanoa juuta enkä jaata
Täytyy vissiin mennä verstaalle paineistamaan polttoainetta
-
Hommasin oman säätimen Artec Powerilta tuosta naapurista jossa säädettiin paineilmalla kolmeen baariin, en tiedä mikä verkostopaine oli mutta bensalla on ollut sama paine. Ja ei ole nimenomaan kertova säädin vaan ihan perus joka pitää säädetyn paineen+imusarjan paine.
Lisää offtopiccia: kestääkö sähköinen painemittari/anturi bensaa, jos saisi mittarin sisälle, ei uskalla mekaanista laittaa sisätilaan ;D
-
Eli tolla Leviksen tekemällä kytkennällä ei siis ole mitään käytännön vaikutusta?
pakkohan sillä nyt on joku saatanan käytännön merkitys olla koska ilman tätä toista paineensäädintä auto ei pelaa ahdoilla mitenkään!!!
-
Eli tolla Leviksen tekemällä kytkennällä ei siis ole mitään käytännön vaikutusta?
pakkohan sillä nyt on joku saatanan käytännön merkitys olla koska ilman tätä toista paineensäädintä auto ei pelaa ahdoilla mitenkään!!!
Paineensäädin ei luo paine-eroa vaan siellä on jousi, joka pitää tietyn paineen ennen säädintä, jonka lisäksi siellä vaikuttaa joko alipaine laskevasti tai yli paine nostavasti. Ohjauspaineensäätimestä en ole varma mutta olettaisin senkin olevan jousivoimainen. Nyt siis ohjauspaineensäädin nostaa paineen 5 bar, mutta kun on tuo toinen säädin joka pitää ohjauspaineen paluussa +3bar todellinen ohjauspaine on alle 2bar ahdoilla, alipaine alueella sitten vähän yli...
Eli toinen säädin laskee ohjauspainetta todella paljon alemmas ja näin ollen auto käy todella rikkaalla alipainealueella.
-
Ainahan paineensäädin vaikuttaa siihen paineeseen asti, mihin se on säädetty! Oman järjen käyttö on sallittu! Mutta jos laitat 2bar säätimen minkä perään laitat 8bar säätimen on se paine 8bar eikä 2bar.
Ja myöskin se nostaa painetta ahdoilla, jos kertova säädin niin sen kertolasku toimituksen mukaan!
Poikkeuksena tietysti jos paineensäätimen virtaus auki ollessaankin on niin pieni, että se nostaa painetta puutteellisen paluu virtauksen takia.
Edit: korjattu näpy virhe
-
Oonko nyt ymmärtänyt oikein et täs on periaatteessa vakio vapari k-jet, minkä paluulinjaa on kuristettu paineensäätimellä ?
Noin äkkiseltään ajateltuna se heittää varmaan kaikki järjestelmän paine-erot ties minne ja rikastaahan se alakierroksilta johonkin ahdoille asti( kunnes bensantarve tekee sen paluun kuristuksen tehottomaksi.
Silloin kun se k-jetin lautanen pohjaa niin se oli siinä, siitä eteenpäin seossäätö vaatii muita kujeita. Jos säästöliekillä mennään niin sit viritellään lisäsuuttimia eri painekelloille tms.
-
Oonko nyt ymmärtänyt oikein et täs on periaatteessa vakio vapari k-jet, minkä paluulinjaa on kuristettu paineensäätimellä ?
Noin äkkiseltään ajateltuna se heittää varmaan kaikki järjestelmän paine-erot ties minne ja rikastaahan se alakierroksilta johonkin ahdoille asti( kunnes bensantarve tekee sen paluun kuristuksen tehottomaksi.
Silloin kun se k-jetin lautanen pohjaa niin se oli siinä, siitä eteenpäin seossäätö vaatii muita kujeita. Jos säästöliekillä mennään niin sit viritellään lisäsuuttimia eri painekelloille tms.
Näin minä tämän olen ymmärtänyt, herra itse tietää ehkä paremmin...
-
Oonko nyt ymmärtänyt oikein et täs on periaatteessa vakio vapari k-jet, minkä paluulinjaa on kuristettu paineensäätimellä ?
Noin äkkiseltään ajateltuna se heittää varmaan kaikki järjestelmän paine-erot ties minne ja rikastaahan se alakierroksilta johonkin ahdoille asti( kunnes bensantarve tekee sen paluun kuristuksen tehottomaksi.
Silloin kun se k-jetin lautanen pohjaa niin se oli siinä, siitä eteenpäin seossäätö vaatii muita kujeita. Jos säästöliekillä mennään niin sit viritellään lisäsuuttimia eri painekelloille tms.Näin minä tämän olen ymmärtänyt, herra itse tietää ehkä paremmin...
tämmönen nimenomaan
-
Ainahan paineensäädin vaikuttaa siihen paineeseen asti, mihin se on säädetty! Oman järjen käyttö on sallittu! Mutta jos laitat 1bar säätimen perään 2bar säätimen minkä perään laitat 8bar säätimen on se paine 8bar eikä 1bar + 2bar +8bar = 10bar.
Ja myöskin se nostaa painetta ahdoilla, jos kertova säädin niin sen kertolasku toimituksen mukaan!
Poikkeuksena tietysti jos paineensäätimen virtaus auki ollessaankin on niin pieni, että se nostaa painetta puutteellisen paluu virtauksen takia.
Järjenkäyttö on sallittua ja jopa suotavaa. Tää menee jo aika naurettavaksi, mutta 1+2+8 ei todellakaan ole 10 bar, vaan 11, johonka se tuollaisella kytkennällä menee. Ja kun tätä ei kuitenkaan voi puheesta uskoa, pistä mittari ja testaa. Autokäyttöinen paineensäädin on nimenomaan imusarjan paineella säädettävä paine-eron säätävä asia, mutta paluulinjan paine on lähes vakio (=ilmakehänpaine) jolloin säädin toimii melko hyvin absoluuttisen paineen säätimenä.
Rajapaineventtiili on muuten täysin sama verme, eli säädettävä paine-ero(poislukien se, että niissä on yleensä ns integroitu vuotoreikä ulkoilmaan). Sovitaanko vaikka, että ennen seuraavaa järjenkäyttökommenttia otetaan selvää asioista niin ei tule huudeltua sivu suunsa enempää.
-
Jos noin menee niin onko väliä antaako pumppu 5 bar vai 7 bar, tuleeko toisesta läpi 2bar enemmän kuin toisesta?
Just vaihdoin Walbron joka antoi 6bar--> Boschin 044 joka antaa 7bar. Silti paineet ilmeisesti samat...
-
Jos noin menee niin onko väliä antaako pumppu 5 bar vai 7 bar, tuleeko toisesta läpi 2bar enemmän kuin toisesta?
Just vaihdoin Walbron joka antoi 6bar--> Boschin 044 joka antaa 7bar. Silti paineet ilmeisesti samat...
Sen takiahan siellä se paineensäädin taitaa olla?
-
Järjenkäyttö on sallittua ja jopa suotavaa. Tää menee jo aika naurettavaksi, mutta 1+2+8 ei todellakaan ole 10 bar, vaan 11, johonka se tuollaisella kytkennällä menee. Ja kun tätä ei kuitenkaan voi puheesta uskoa, pistä mittari ja testaa.
Minä lupaan 100€ heti puhtaana käteen kun näytät mulle viritelmän jossa 8 barin säätimellä saadaan 11 tai 10 barin paine ILMAN AHTOPAINEOHJAUSTA, eli lado niitä max 8 barin säätimiä jonoon niin paljon kuin haluat.
POISLUKIEN tilanne että kyseessä on jotkut kiinasäätimet joiden kanavakoko kuristaa virtausta...
Johan sen sanoo terve järki että paine järjestelmästä karkaa helpointa reittiä, eli jos sulla on järjestelmässä reikä joka aukeaa 8 barilla, ei sen järjestelmän paine voi nousta korkeammaksi ellei jokin kurista virtausta pois järjestelmästä. Systeemin sisällä voi olla vaikka 1, 3, 5 tai 6 barin säätimiä mutta maksimipaine ei nouse yli 8 barin.
-
itse lähinnä perustin tämän topikin että täällä keskusteltaisiin miksi ei, ja miten saataisiin viritelmä b200e + turbo pelaamaan.
Sain aluksi ihan hyviä vinkkejä jolla auto saataisiin jotenkin toimimaan (kiitokset niistä :hg:) , nyt auto on toiminnassa ja jokapäiväisessä ajossa toistaiseksi ongelmitta! Herääkin kysymys miksi täällä tapellaan paine-eroista kuin viimeistä päivää?
-
itse lähinnä perustin tämän topikin että täällä keskusteltaisiin miksi ei, ja miten saataisiin viritelmä b200e + turbo pelaamaan.
Sain aluksi ihan hyviä vinkkejä jolla auto saataisiin jotenkin toimimaan (kiitokset niistä :hg:) , nyt auto on toiminnassa ja jokapäiväisessä ajossa toistaiseksi ongelmitta! Herääkin kysymys miksi täällä tapellaan paine-eroista kuin viimeistä päivää?
Koska tässä tapauksessa on kyse samasta kuin siinä vanhassa jutussa, missä palomestari saapuu myöhässä palopaikalle ja miehet ovat jo tulipalon sammuttaneet. Mestari tokaisee miehille "muuten hyvä, mutta väärin sammutettu" :D
Toisaalta tässä on ihan hyvää keskustelua tästä aiheesta, sillä tietänet itsekin että nykyinen virityksesi ei ole se paras mahdollinen ratkaisu, vaikkakin se arkiajossa toimiikin. Muita samaa asiaa pohtivia varten on ihan hyvä että asiasta keskustellaan edelleen.
Mutta toivoisin kyllä jonkinlaista selkeyttä tähän paineensäädinasiaan. Itse en osaa ottaa asiaan kantaa, mutta luulen että tässä nyt puhutaan sekä ristiin että ymmärretään väärin. Jos tästä jonkinlaiseen lopputulemaan päästään, voidaan tämä paineensäädinjuttu erottaa omaksi topicikseen.
-
Levis: ole sankari ja asenna bensanpaineensäädin
Saadaan joku tolkku tähän väittelyyn
-
Levis: ole sankari ja asenna bensanpaineensäädin
Saadaan joku tolkku tähän väittelyyn
paineensäätimen se kaiketi on jo asentanut, mittaria tarkoittanet.
-
Joo mittaria tarkoitin
Säätimiä on jo tarpeeksi
-
Levis: ole sankari ja asenna bensanpaineensäädin
Saadaan joku tolkku tähän väittelyyn
ei tässä nyt mitään hitmania aleta leikkimään
-
Koska tässä tapauksessa on kyse samasta kuin siinä vanhassa jutussa, missä palomestari saapuu myöhässä palopaikalle ja miehet ovat jo tulipalon sammuttaneet. Mestari tokaisee miehille "muuten hyvä, mutta väärin sammutettu" :D
Toisaalta tässä on ihan hyvää keskustelua tästä aiheesta, sillä tietänet itsekin että nykyinen virityksesi ei ole se paras mahdollinen ratkaisu, vaikkakin se arkiajossa toimiikin. Muita samaa asiaa pohtivia varten on ihan hyvä että asiasta keskustellaan edelleen.
Mutta toivoisin kyllä jonkinlaista selkeyttä tähän paineensäädinasiaan. Itse en osaa ottaa asiaan kantaa, mutta luulen että tässä nyt puhutaan sekä ristiin että ymmärretään väärin. Jos tästä jonkinlaiseen lopputulemaan päästään, voidaan tämä paineensäädinjuttu erottaa omaksi topicikseen.
Tämä sotku valitettavasti menee suurimmaksi osaksi, eli ekan kiven heiton osalta mun piikkiini. Olen puhunut hiukan väärän rakenteen omaavista säätimistä, koska se oli ainoa jonka olen avannut ja tottakai loogisesti yhdistin sen rakenteen muihinkin kuin halpoihin(ja nykyään kai paalattuihin) säädettäviin säätimiin. Näissä "järkevän" rakenteen säätimessä paluulinjan paineen vaikutus painepuolelle on rakennekuvan perusteella olematon, toisin kuin tuossa minkä taannoin purin outojen seosvaikutusten takia(jossa siis paluupaine summautui lähestulkoon suoraan linjapaineeseen).
Tässä kohtaa kaikille väittelykavereilleni suuri ja vilpitön anteeksipyyntö, hitto kun ei ole pellepeloton niin en ole keksinyt vielä apuvälinettä polkaista maahan niin isoa reikää että sinne voisi vajota vaikka nyt loppuviikoksi :-[. Tämä siitä seuraa kun yhden esimerkin perusteella yleistää asiat ja nopsaan kirjottelee "eikö se vielä ymmärtänyt"-asenteella. Toivottavasti ei aiheutunut suurta mielipahaa ihmisille tästä :(
Tosiaan näyttää olevan hyvinkin selkeästi nykyversioiden rakenne ns absoluuttipainetta säätävä, jopa kiinapalikoissa. Ehkä se kehitys kuitenkin kehittyy, vaikka kaasari on kiva paalattuna...
Tuohon koojetin ongelmaan voisin yhä heittää yhden pohdinnan, kun sitä kai aihe koskee. Mitään sen härvelin rakenteestä tietämättä on hyvä heitellä ohjeita, mutta laitetaan silti laitoksesta ymmärtäville ajateltavaa: mahtaisiko tulla aivan sutta jos nostaa järjestelmäpainetta, joka ymmärtääkseni vaikuttaa myös määräjakajaan eli suuttimien syöttöpaineeseen? Tällöin jos sopivassa suhteessa nostaisi myös ohjauspainetta, saataisiinko mittalautasen mittausaluetta "jatkettua" kun korkeampi ohjauspaine kaiketi vaikuttaa juurikin lautasen liikettä vastustavaan voimaan? Eihän tuolla ehkä ihan tehdastason toimintaa saavuteta, mutta voisin kuvitella että ei se kauhean paljon nykyistäkään huonommaksi mene, nykyratkaisua nyt mitenkään haukkumatta.
-
Kyllä voi. Omassa B19ET:ssä on prikoilla nostettu painetta kun soosilla oli tapana loppua ahdoilla. Ohjauspainesäätimellä sitten vielä hienosäätö ja hyvin rokkaa. Tyhjäkäyntiä käy hiuman rikkaalla, mutta CO-ruuvista säätöä ja päästöistäkin ns heittämällä. Mahdottomia tuolla ei tietty voida saavuttaa koska määränjakajankin fyysiset ominaisuudet alkaa tulla vastaan. Kuulemma kipinätyöstämällä jakajan uraa ym. kikkailulla saatais vielä lisää irti. Suuttimet itsessään ei ole niin pullonkaula ja niitähän on helppo muokatakkin tarvittaessa jos omaa sorminäppäryyttä. Ruotsissahan noita määränjakajoita on kustomoitu sitten vähän enempi. Turbon vakiokamoillakin voidaan ajaa B19ET:tä 1,2bar ahdoilla vielä helposti ilman sopan loppumista, mutta jokainen voi sitten itse tulkita onko siinä mitään järkeä.
Tarttis varmaan joskus rustata jotain infoa tosta K-Jetin säätämisestä. Ei vaan laiskalla tunnu olevan aikaa koskaan semmoseen.
EDIT: B19ET määränjakajoitakin on kellarissa varmaan joku 3-4kpl hyllyssä. Kai niistä vois muutaman uhrata tieteelle.
-
K-jetin sielunelämästä seoksenmuodostuksen osalta:
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=33691.msg665449#msg665449
-
morjesta taas kaikille herätellääs tätä aihetta hieman
kävi tossa pikku pikku tapaturma ja syyläri hajosi tossa kesän riennoissa hieman alla 200 vauhdissa, kone pääsi keittämään ja kansi pahvihan siinä kyrvähti :'(
auto seisoi jonkin aikaa ennen kuin kiinnostus riitti vaihtamaan pahvia, mutta kun auto oli taas läjässä en kerinnyt ajaa kun 100 kilometriä ja useiden osien valmistus virheen takia auto taas paskana.... (en jaksa nyt rustailla mitkä kaikki osat)
MUTTA nyt kuitenkin tänään taas tarkoitus panna auto kulkemaan! Kansi tulee viilaamolta jossa kanavat avarreltiin, vaihdettiin vx3 nokka ja sun kaikkea muuta pientä siistimistä....
tämä kone on edelleen muuten sama kuin ennenkin ja tällä k-jetillä mennään loput sulat kelit ennenkuin 240 pääsee talveksi talliin. Talvi tuokoon tullessaan uusia ideoita ja ketsellaan miten perheellisellä aika ja rahat antaa myötä uuteen moottorinohjakseen
NYT kuitenkin haluaisin kysellä mihinkä ennokkoon tämän viritelmän sytytys kannattaisi ruuvata? Autossahan on pystyjakaja joka myöhästää sytytystä ahdoilla.
Kiitoksia kaikille vastauksista ja vinkeistä jo etukäteen, mutta nyt ei kyllä kiinostaisi lukue mitään kuittailu viestejä siitä miten tää värkki ei voi mitenkään toimia kun se nyt on jo itse nähty ja todettu että kyllä tän saa pelloomaan.
-
Jakajasta alipaineletku irroitettuna tyhjäkäynnillä 15-astetta on tehtaan arvo noille lohkojakaja turboille (B21ET & B19ET). Ite pitäny vähän pienempää ennakkoa (~12)