Levyssä kun se lämpö pitää saada johtumaan nesteeseen levyn ja kattilan pohjan kautta ja harvoin se liitos on kovin kiinteä, ihan kuin säteilylämmittimen ja lohkon liitos. Lisäksi siinä lämpöä siirtyy ilmaan johon lämmitin on yhteydessä, siis hukkalämpöä.
Sori, innostuin. 
Jos erehtyy lukemaan asennusohjeita sen sijaan, että luottaa EssonBaarin erehtymättömiin legendoihin, niin nämä "säteilylämmittimet" ovat tyypillisesti 250-300 W tehoisia
pintakiinnityslämmittimiä, jotka laitetaan lohkon/öljypohjan kylkeen. Ja väliin tietokoneenrassaajille tuttua piitahnaa. Eli lämpö siirtyy johtumalla lohkoon... ja lämpöä hukkuu säteilemällä + konvektiona harakoille.
Vaatimaton teho johtuu vaatimattomasta tehosta. Tosin näilläkin saa öljyn lämpötilan nousemaan. Jäähdytysnesteen lämpötila sen sijaan voi pysyä pakkasen puolella, joten heti startin jälkeen ei tuulilasille saa edes lehmän henkäystä. Näitä lämpötiloja (pintakinnitys/letkulämmitin/polttoainekäyttöinen lämmitin) taannnoin VTT mittaili. Ja tosiaan pienen tehon vuoksi olisi pidemmät lämmitysajat tarpeen.
Kunnon pakkasilla ei 2 h (mitä tolpan kellosta sai) riittänyt edes 1,4 l padan lämmittämiseen. Tämä pintakiinnityslämppäri oli silloin minulle uusi tuttavuus ja autokin oli uusi, joten kiikutin sen huotoon saatesanoilla "lämmitin ei toimi". Piankos huoltoukko kertoi, että kädellä koitettaessa lämmitin lämpenee. No just, kun selvitin asiaa tarkemmin (kaivoin esille tyyppitiedot ja ohjeet), niin lämmitystehokin on luokkaa "pidä lämmintä kättä koneen kyljessä"

Letkulämmittimellä puolestaan lämpenee jäähdytysneste ja öljy pysyy kylmänä. Pitäisi kai laittaa molemmat.
Tosin ei se webastokaan onni ja autuus ole. Asennuksen saa tehtyä niinkin, että termostaatti aukeeaa ja sitten tarkenee harakat.