B230F männän kesto?

Itte laittasin turbon männät turbokoneeseen. Molemmat varmasti kuitenkin piisaa tavoiteeseen

Samaa rupesin ite arpomaa... Jää vaan puristukset jonki verran pienemmäks turbon männillä RE85:n käyttöä ajatellen.
Ja luulisin kuitenkin että uus orggismäntä - oli se kumpi hyvänsä - kestää helposti enemmän kuin esim. joku 300tkm ajettu turbomäntä?

Laen vahvuushan taisi olla sama turbon ja vaparin männässä, eli itse valitsisin sen missä sattuu puristussuhde lähemmäs tavoitetta.

Niinpä... Ja FB:ssähän oli samat männät mutta 531-kansi, josta 9,3 rutut. Itellä oli tarkotus ajaa uudelleennokitetulla, pikkusen siistityllä 530-kannella. Eiköhän 530-kannestakin saa palotilaa suurennettua suurinpiirtein vastaavaks ku 531:ssä et puristukset pikkusen putoo?
531:ssä tais vakiona olla 54cm3 ja 530:ssä 51,7cm3. Ei luulis olevan ihme homma pikkusen suurentaa...

Laen vahvuushan taisi olla sama turbon ja vaparin männässä, eli itse valitsisin sen missä sattuu puristussuhde lähemmäs tavoitetta.

Ei ainakaan mun mittaamissani ollut, ja rengasurat on selkeästi eri korkeudella, eli männät on kyllä jonkunverran erilaiset. Joskus vertailtiin kun oli F ja FT vierekkäin levällään, laskin jotakin että jos F:n männästä tekee FT:n männän korkusen niin lakipaksuudeks taitais jäädä joku nafti 2mm, jokatapauksessa sillain että ei toivoakaan toteuttaa.

Mutta oliko jompikumpi vakiona paksummalla laella? Sitähän 8-pätkä vissiin haki, että jos haluaa korkeampipuristeisen viinakoneen, voi sinne laittaa vaparin männät mitkä on yhtä vahvat(?)

Siis tokihan ne männät erilaiset on. Hain tässä nyt juuri sitä että materiaalia on laessa (ohuimmassa kohtaa) alunperin yhtä paljon kummassakin. Tietenkin vaparin mäntä ohenee jos sen koneistaa vastaamaan korkeudeltaan turbon mäntää.

Edelliseen B230 16v setuppiin mittailtiin molempia ja mittausten perusteella ei ollut mitään muuta ongelmaa käyttää vaparin mäntää kuin liian korkea puristussuhde b204 kannella. Siksi laitoin turbon männät kolottuna.

Olisiko oikea termi sanoa että vaparin männässä on korkeampi puristuskorkeus?

Niin, voihan männät hyvin olla erilaisilla rengasurilla, renkailla ym. turbon ja vaparin kesken. Mutta jos tarkotus on käyttää mäntää sellaisenaan, niin eihän siinä vakioainevahvuudet ja ominaisuudet mihinkään muutu. Poislukien jos lohkon dekkitasoa oikoo, niin sen verran männän reunasta pois kun on tarpeen, jos on ylipäätään tarpeen.

Tuntuu vaan jotenkin hölmölle kun viinakonetta tekee, niin ensin laittaa matalapuristeiset männät, ja sitte höylää kantta hulluna että saa puristukset korkeammalle?

Siis tokihan ne männät erilaiset on. Hain tässä nyt juuri sitä että materiaalia on laessa (ohuimmassa kohtaa) alunperin yhtä paljon kummassakin. Tietenkin vaparin mäntä ohenee jos sen koneistaa vastaamaan korkeudeltaan turbon mäntää.

Tää on vaan muistikuva, mutta mun mielestäni olis suuruusluokkaa 6mm ja 5mm vahvat laet siitä kohden mistä mittasin, eli turbossa ois ei nyt paljoa mutta paksumpi laki kuitenkin. Se, että onko tuolla merkitystä on toinen tarina, olettaisin että laki ei noista lommahda vaan rengasvälit pettää sitten kun pettää. Mutta vahva muistikuva ois jotakin 6.2mm ja 4.7mm tms lakivahvuuksista, muistaakseni mittailtiin aivan halkaisijakeskipisteen kohdalta. Nämä on kuitenkin silkkaa muistikuvaa numeroarvojen osalta, lakipaksuuksissa oli jo vakiona eroa mutta se ero ei ollut suurensuuri.

Harvemmin taitaa olla laet pettäny vakio- tai muilla järkevillä lakipaksuuksilla.

Onko mielikuvaa rengasväleistä, oliko niissä vahvuuseroa ts. jommassa kummassa enemmän materiaalia/renkaat etäämmällä toisistaan?

Tää on vaan muistikuva, mutta mun mielestäni olis suuruusluokkaa 6mm ja 5mm vahvat laet siitä kohden mistä mittasin, eli turbossa ois ei nyt paljoa mutta paksumpi laki kuitenkin. Se, että onko tuolla merkitystä on toinen tarina, olettaisin että laki ei noista lommahda vaan rengasvälit pettää sitten kun pettää. Mutta vahva muistikuva ois jotakin 6.2mm ja 4.7mm tms lakivahvuuksista, muistaakseni mittailtiin aivan halkaisijakeskipisteen kohdalta. Nämä on kuitenkin silkkaa muistikuvaa numeroarvojen osalta, lakipaksuuksissa oli jo vakiona eroa mutta se ero ei ollut suurensuuri.

Siis tokihan ne männät erilaiset on. Hain tässä nyt juuri sitä että materiaalia on laessa (ohuimmassa kohtaa) alunperin yhtä paljon kummassakin. Tietenkin vaparin mäntä ohenee jos sen koneistaa vastaamaan korkeudeltaan turbon mäntää.

Edelliseen B230 16v setuppiin mittailtiin molempia ja mittausten perusteella ei ollut mitään muuta ongelmaa käyttää vaparin mäntää kuin liian korkea puristussuhde b204 kannella. Siksi laitoin turbon männät kolottuna.

Olisiko oikea termi sanoa että vaparin männässä on korkeampi puristuskorkeus?

Sen verran hämmennän tätä soppaa että ne mun ja Markun mittaamat männät oli B230FT vm.92 ja B230FD vm.95 mäntiä. Hataran muistikuvan mukaan jostain olen lukenut että on olemassa "B230F new model piston" eli juurikin nuo viimeiset vaparin männät mitkä mullakin oli ja jotka ovat sitten ilmeisesti paksummat laealtaan kuin nuo sinun mittaamasi männät.
Harmi kun ei tullut kirjattua ylös, mutta paksuudessa ei ollut juurikaan eroa.

Sen verran hämmennän tätä soppaa että ne mun ja Markun mittaamat männät oli B230FT vm.92 ja B230FD vm.95 mäntiä. Hataran muistikuvan mukaan jostain olen lukenut että on olemassa "B230F new model piston" eli juurikin nuo viimeiset vaparin männät mitkä mullakin oli ja jotka ovat sitten ilmeisesti paksummat laealtaan kuin nuo sinun mittaamasi männät.
Harmi kun ei tullut kirjattua ylös, mutta paksuudessa ei ollut juurikaan eroa.

Mun tapauksessa FK männät oli -97 ja F -91, tosiaan absoluuttimittoja ei kannata uskoa mutta eroja oli mittauksissa kun arveltiin millä hiluilla se 230F:n lohko kasataan kun oli yks ylimääränen mäntäsarja...

Mäpä huomenna mittaan noista yksistä irrallisista F-männistä, mitkä on 89-vuoden valulla olevasta B230-lohkosta. Ihan vaan vaikka mielenkiinnosta.

Mistäänhän ei tiedä mitä herra Mahle/Knecht nykypäivänä tehtaan tuutista painaa pihalle vaikka alkuperäismäntä olis metrin paksu

http://m4.i.pbase.com/u48/kdh51/upload/30793604.allthree.jpg

No niin, turpopriksien foorumiltahan jo jotain löytykin. Juurikin tuohon vanha-uusi F-mäntä -asiaan liittyen.
Eli kuvassa on vasemmalta oikealle FT-mäntä, vanha F-mäntä ja uudempi F-mäntä.

Samassa oli myös että lakipaksuuksissa ei ole juurikaan merkittävää eroa.

Mäpä huomenna mittaan noista yksistä irrallisista F-männistä, mitkä on 89-vuoden valulla olevasta B230-lohkosta. Ihan vaan vaikka mielenkiinnosta.

Mistäänhän ei tiedä mitä herra Mahle/Knecht nykypäivänä tehtaan tuutista painaa pihalle vaikka alkuperäismäntä olis metrin paksu

Ko. moottorin vakiomännän lakipaksuus 6,7mm. Huomasin myös että nuo männät on sitä uudempaa versiota, missä männän laesta ensimmäiseen puristusrenkaaseen etäisyys on 7mm.

Googlettelun perusteella suurinpiirtein kaikissa uusissa vaparivinokoneen männissä on tuo sama 7mm etäisyys laesta 1. renkaaseen. Ja tuota ns. vanhanmallin 10mm etäisyydellä olevaa F-mäntää ei enää saa.

FT/FK-männässä se on edelleen 10mm.

Myöskään hivenen korkempipuristeista ET-mäntääkään ei enää saa


Että tällästä joutavaa...