Akut

Löytyykö noista Volvon akuista mitään merkintää milloin valmistettu?
Omassa kun ei mitään merkintää ole huoltohistoriassa akun vaihdoista, ja auto jo 13.v vanha että voiko vielä olla alkuperänen? 

Tossa vielä kuva jos siitä pystyy tulkitsemaan

(Kuva poistettu lainauksesta.)

Vaihdoin omaani uuden Volvon akun, ainakin siinä valmistuskuukausi ja vuosi on stanssattuna - napaan. Muistelen edellisessäkin olleen valmistusajankohdan merkittynä, olisikohan ollut tarrassa.

Minlaisia kokemuksia väellä on Sznaiderin akuista?
Vaihtoehtona olisi lähinnä nuo 70-80Ah Sznajder Silverit, motonetti niitä näkyy myyvän edukkaasti.
Jännä juttu oli tuolla em. sivuilla kun selasin Boschin akkuja. Siellä kerrottiin näin: (suora lainaus)
"Bosch Huom! Akun vaihto on ilmoitettava auton ohjainlaitteeseen diagnoositesterillä."

Pitäs tuohon mein slobodaan (skodaan) vaihtaa isompi akku kun on eeberin asennus joulukuun alussa.
Ite eeberi on pienempi, 4.3kw malli kun ei tuo autokaan ole paljoa kahvikuppia suurempi, jotenka varmaankin tuo 75ah akku piisais kovasti.

Jännä juttu oli tuolla em. sivuilla kun selasin Boschin akkuja. Siellä kerrottiin näin: (suora lainaus)
"Bosch Huom! Akun vaihto on ilmoitettava auton ohjainlaitteeseen diagnoositesterillä."

Liittyykö tämä nyt taas siihen, että jos autoon laitetaan alkuperäisen tavisakun tilalle esimerkiksi AGM akku, on latausjännite nostettava vastaamaan AGM:n tarvetta.

Isompi akku ei polttoainelisälämmitinkäytössä edelleenkään poista sitä ongelmaa, että akku ei lataudu tarpeeksi lyhyellä ajomatkalla lämmityksen jälkeen.
Oikea ratkaisu olisi ladata akkua ulkopuolisella laitteella silloin kun auto seisoo tai laittaa vaikka turbotimer joka jälkikäyttää autoa sen 10min, tai mahdollisesti kaukokäynnistys joka käynnistää auton varttitunniksi samalla kun sisätilapuhallin käynnistyy (vesi 60*C).

Omissa autoissa on aina ollut C-tech yläpitolaturi haarotettuna lohkolämppärin johtoihin eli aina kun auto on lömmössä c-tech lataa. Pidentään kun käyttöikää ja pärjää huonomallakin akulla talvikeleissä.

Minulla on Volvossa alkuperäinen Volvon tarroilla varustettu akku vuodelta 2003. Vasta lisäsin vettä siihen ja taas starttaa pirteämmin.

Nuo alle 100 euron ns. huoltovapaat akut vaikuttavat olevan ihan samanlaisia rakenteeltaan kuin perinteiset akut, joissa oli avattavat korkit. Sitten kun niistä nesteet haihtuu, akku on käyttöikänsä lopussa. Jos niissä olisi avattavat korkit, käyttöikä olisi varmasti moninkertainen. Tuollainen tarjouksessa ollut 89 euron "huoltovapaa" Varta tuli joskus ostettua. Reilun vuoden se kesti ja kun väkivalloin avasin sen, niin kuivahan se oli.

Entisessä veneessäni oli Optiman akku. 6 vuoden tallissa seisonnan jälkeen pelasi vielä hyvin. Jos Volvoon pitää akku jossain vaiheessa uusia, niin keltainen Optima tulee todennäköisimmin ostettua.

Minulla on Volvossa alkuperäinen Volvon tarroilla varustettu akku vuodelta 2003. Vasta lisäsin vettä siihen ja taas starttaa pirteämmin.

Nuo alle 100 euron ns. huoltovapaat akut vaikuttavat olevan ihan samanlaisia rakenteeltaan kuin perinteiset akut, joissa oli avattavat korkit. Sitten kun niistä nesteet haihtuu, akku on käyttöikänsä lopussa. Jos niissä olisi avattavat korkit, käyttöikä olisi varmasti moninkertainen. Tuollainen tarjouksessa ollut 89 euron "huoltovapaa" Varta tuli joskus ostettua. Reilun vuoden se kesti ja kun väkivalloin avasin sen, niin kuivahan se oli.

Jos akku on vuodelta 2003, niin se alkaa olemaan käyttöikänsä päässä.  Nominaalisti käynnistysakulle hyvin hoidettuna luvataan 3-5 vuoden elinikää. Kaikki tämän ylitse on extraa.

Ja kyllä! Vedellä varustetut akut ovat lähes poikkeuksetta täytettävissä. Varsinkin nämä mätänetin myymät snjanderit. Siellä tarrojen alta löytyy korkit, jotka saa ruuvattua auki.

Entisessä veneessäni oli Optiman akku. 6 vuoden tallissa seisonnan jälkeen pelasi vielä hyvin. Jos Volvoon pitää akku jossain vaiheessa uusia, niin keltainen Optima tulee todennäköisimmin ostettua.

Mittasitko ominaiskapasiteettia tuon seisomisen jälkeen? Voipi nimittäin olla, ettei siellä ole kuin alle 50% jäljellä.

Rullakennoakussa on hyvät puolensa, mutta ampeeritunneille sekään ei voi mitään! 

Liittyykö tämä nyt taas siihen, että jos autoon laitetaan alkuperäisen tavisakun tilalle esimerkiksi AGM akku, on latausjännite nostettava vastaamaan AGM:n tarvetta.

En osaa sanoa, noista motonetin myymistä kuudesta skodaan käypäsistä boscheista vain kaksi oli AGM-akkuja.
Kaikissa kuitenkin tuo maininta tuosta ohjelmoinnista.

Itsellä keltainen 75ah optima s80 d5. Tyytyväinen pitää olla. saa lämmittää webastolla niin paljon kun huvittaa  eikä mitään oireita että virrat olisi vähissä. Akku latautuu myös uskomattoman hyvin lyhyessä nurkka pyörityksessä. Ja pitihän se huvikseen viime talvea kokeilla... -31c lähtee D5 ilman lämmitystä nätisti pyörimään ja käyntiin. Ei juuri eroa pyörityksessä      -20c keleihin.

Ex cossussa oli 55ah keltanen ja 30min webastoa aamulla ja vajaa 10min työmatka ei mitään ongelmaa kerkes siinä ajassa jo ottamaan virtaa vastaan. Ihan uskomattomia akkuja ja näillä saa webastosta kaiken hyödyn irti eikä tartte mitään tunnin ajeluita jos on vähä aikaa erehtynyt lämppäriä käyttelemään.

Itsellä keltainen 75ah optima s80 d5. Tyytyväinen pitää olla. saa lämmittää webastolla niin paljon kun huvittaa  eikä mitään oireita että virrat olisi vähissä. Akku latautuu myös uskomattoman hyvin lyhyessä nurkka pyörityksessä. Ja pitihän se huvikseen viime talvea kokeilla... -31c lähtee D5 ilman lämmitystä nätisti pyörimään ja käyntiin. Ei juuri eroa pyörityksessä      -20c keleihin.

Rullakennoakun hyvä puoli on sen uskomattoman alhainen sisäinen resistanssi, minkä seurauksena se antaa ja ottaa virtaa vastaan loistavasti.

Mutta sekään ei poista sitä ongelmaa, mikä monilla webaston käyttäjällä tulee vastaan. Eli akusta otetaan enemmän kuin sille annetaan. Jolloin jossain vaiheessa tuloksena on sen akun kuolema tai virran loppuminen.

Merikonttiini en tuollaista laita, koska sinne ei sovi tuo 75Ah versio, joka on muuten reilusti isompi kuin 80Ah märkä-akku! 
Toisekseen merikontin laturi työntää pakkasessa alussa n. 15V jännitettä, joka on myrkkyä noille hyytelöidyille elektrolyyteille. Märän akun kestäessä tämän. Jos laturi rajoittaisi jännitteensä aina alle 14,6V voisin ajatellakkin.

Mutta hinta pysäyttää tämän haihattelun €269.- vs. €95.50,-  Eli se optima ei sittenkään ole sen 2,7 kertaa parempi.   

Se kiinnostaisi siinä vaiheessa, kun akun kapasiteetista revittäisiin usein yli 70% tai akkua ravistellaan jatkuvasti,  jolloin rullakenno alkaa rulettamaan! 

Ex cossussa oli 55ah keltanen ja 30min webastoa aamulla ja vajaa 10min työmatka ei mitään ongelmaa kerkes siinä ajassa jo ottamaan virtaa vastaan. Ihan uskomattomia akkuja ja näillä saa webastosta kaiken hyödyn irti eikä tartte mitään tunnin ajeluita jos on vähä aikaa erehtynyt lämppäriä käyttelemään.

Hm...  30 min webastoa...  Noin 5Ah, startti noin 5Ah (puhdas RAHI)...   Lataus 80Ampeerilla 10 minuuttia = 13Ah eli niipin naapin riittävästi.

Samat ehdot toteutuvat muillakin akuilla (kunnossa olevilla), tosin rullakenno hakkaa pakkasessa lataushyötysuhteessa märän akun mutta sekään ei uudelleen kirjoita fysiikkaa...
Eli jos kulutus on suurempi kuin lataus, niin akku kuolee, ellei se satu olemaan ydinparisto, jolloin sen kuolema kestää vuosia ja vuosia...   

Tässä eräs tarina akun kuolemasta (mätä johtosarja).
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=22195.0

Ja minä sentään ajan tunteja suuntaansa, joten pätkäajosta ei ole ollut kysymys...   

Ja sama tarina isä-ukon V70:stä, tuossa kolmisen viikkoa sitten...  Johtosarja on mätä ja akku sai lopulta siipeensä.
Toisin sanoen tuollainen rullakenno-akkukaan ei pelasta, jos perusasiat eivät ole kunnossa.  :hello:

Tässä eräs tarina aiheesta.
http://www.hs.fi/artikkeli/Akun+kesto/1135225815128

Olen tässä viimeisen vuoden aikana tavannut latausjohtosarja viallisia Volvoja jo kymmenisen kappaletta, joissa kaikissa esissä on ilman korjausta akun kuolema, oli akku Optima tai mikä tahansa tuota mainittua ydinparistoa lukuunottamatta. 

Keltaseen optimaan vaan puree toi teoriakin aika pitkälle pakkasille kun se imee virtaa vastaan vähän eri tahtiin kun normaali lyijy akku. Meinaan semmosella ei montaa aamua mennä duuniin 30min lämmityksellä ja 10min ajolla.

Keltaseen optimaan vaan puree toi teoriakin aika pitkälle pakkasille kun se imee virtaa vastaan vähän eri tahtiin kun normaali lyijy akku. Meinaan semmosella ei montaa aamua mennä duuniin 30min lämmityksellä ja 10min ajolla.

Tosin tässäkin nämä tavalliset akut ovat kehittyneet ja ero rullakennoihin on pienentynyt.
Tuossa rullakennoakun ja ns. tavis-akun välillä merkittävin ero on ollut kennojen pinta-ala. Vaan tässäkin kohden ns. tavis-akut ovat kuroneet rullakennojen välimatkaa kiinni.