Pari viikkoa ajellut suht säännöllisesti päivälenkkejä pikkuhiljaa matkaa pidentäen ja eilen ajelin iltalenkiksi 31km. Voima ei loppunut mutta enemmän kuin selväksi tuli tarve hommata toisenlainen ohjaustanko, kämmenet ja ranteet ei tykkää. Tätä vaivaa oli aikoinaan jo pidemmillä prätkäreissuila vaikken millään muoviluodilla ajellutkaan.
Nyt on tommonen suorahko tanko jossa suorat nousukahvat. Miettinyt laittaisko semmoiset taivutetut nousukahvat joissa sisäänpäin käännetty vaakaosuus vai kunnollinen perhostanko vai mikä se nyt onkaan. Sais vaihdeltua asentoa paremmin ja ehkä ukkoa vähän pystympään.
Satulaa koitin jo säätää hieman pituussuunnassa mutta pitäis vielä mulkata se takas vanhaan asentoon ja vertailla mitä ahteri sanoo, ahteri sinänsä ei protestoi mutta ranteiden väsyminen voi muodostua ongelmaksi jossain kohtaa.
Fillari pelittänyt ilahduttavan hyvin. Polkimiin tein laakereille rasvaushuollon mutta vaikuttaa siltä että ne täytyy vaihtaa kun toisesta ei tullut hyvä. Takavaihtaja toimii hyvin ja välitys vaihtuu napsusta, etuvaihtajaa tarviaa tosi harvoin mutta se ei tahdo mennä pikkurattaalle. Pikku säätö korjaisi asian, ei vaan ole tullut tehtyä kun pikkuratasta ei juurikaan tarvitse, tossa maantiellä pärjää pelkillä takapakan välityksillä mutta yks pieni oikopolku metsäpolkua pitkin on sellainen jossa se tulee tarpeeseen. Viimeksi kun kävin siellä niin piti jalalla painaa vaihtajaa että ketju hyppäs keskirattaalta.
