Tulipa tuollainen 740 ( 745 oikeesti) Garva Lakki Erikoisuus ( GLE ) vuodelta 1990 hankittua noin 5 vuotta sitten. B230F koneella + M47 laatikolla.
Oletuksena on, ettei tuolle ole tehty mitään virityksiä. Huolto- ja varaosakuitteja aina 1991 vuodesta alkaen oli hanskalokerossa paljon eikä ne ainakaan paljastaneet virihommia tehdyksi.
Rahtihommiin euroopan kiertueille. Kutakuinkin 35 - 40 000km / vuosi, josta 31-36 tuhatta menee ulkomailla rullatessa pääsääntöisesti peräkärryä kiskoen. Ruotsinlaivasta tuli siis hinaaja proomulle.
Tätäkin turinaa naputtelen Puolan pohjoisosassa lounastauolla ja jatkan pitkin matkaa milloin missäkin.
Voipi olla pitkäveteistä juttua.
Aika V mäistä juttua . Täällä jäädään kiinni Valheista, Viettelyksistä, Videoista, Vieraista ja Vaaroista. On myös riemua, yllätyksiä ja pettymyksiä.
Asiaan:
Toki heti hankittuani teetin ekan rempan, jossa uusittiin koneeseen kaikki tiivisteet, nestemäiset aineet ja muutoinkin tarkistettiin systeemit. Koneeseen uusittiin hihnat. Kaikki jarrupalat sekä -levyt uusiksi. Termostaattikin oli vielä alkuperäinen tehdasasennettu. Maaliskuu 1990 oli siinä päiväys. Asuntovaunujouset vielä taakse, niin pääsin aloittamaan taakanjaon.
Ehdin ajella noin 1000km ennenkuin volle pääsi tositoimiin eli toimimaan proomun hinaajana tai merikonttina,,,miten vaan.
Autoon 500kg tavaraa apukuskin jalkatilaan sekä takajalkatiloihin sijoiteltuna, jotta auto on balanssissa ja 750kg painoinen kärry perään. Koneeseen, perään ja laatikkoon tietysti RVS mömmöt juuri ennen reissua ja baanalle kohti Slovakiaa.
Noin 300km myöhemmin oli jo selvä tuntu, että kone käy nätimmin kuin ensimmäisen 1000km kotimaan pyörityksen jälkeen ilman RVS ainetta.
Eihän tämä mikään maanteiden ohjus ole, mutta muurinmurtajaksi varmaan voinee kutsua.
Kärryn kanssa meno oli pääasiassa sellaista 80-90km/h eli sen mitä rekat edellä, niin minä perässä.
Ihanan tylsää ja tasaista menoa.
Tuollaisella kuormalla ja tahdilla kulutus ollut siinä 9,7-10 ltr / 100km 95E5:lla. Joo, tuota ne edelleen myy Suomen rajojen ulkopuolella. Vain meillä näkyy olevan pakkomyyntinä 95E10.
Jarrulevyt ja -palat olen vaihtanut kerran vuoteen, ettei tule Tatra vuoristossa ongelmia näillä kuormilla. Aika halpa henkivakuutus.
Kevyempi reissu toisinaan noiden raskaiden väliin.
3 äijää autossa + harrastevälineet mukana eli noin 350kg lastia. Ilman kärryä. ”Eteläpohjanmaalla” eli via balticaa ajellen. Otin paluun loppuosalla kulutustestin. Tankkasin Pärnussa piripintaan ja uudelleen Tallinnassa. Noin 152km ajoa tankkausten välissä ja kulutuslukemaksi 6,6l/100km. Ajotahti oli aikalailla rajoitusten mukaan eli siinä 90-95km/h, lähellä Tallinnaa 110km/h. Ei paha tällaiselta proomulta.
6,9l/100km paikkeilla se on samalla porukalla silloinkin, kun käydään Tallinnasta 600km etelään ja takaisin.
Tulipa tuolla raahattua 500kg roinaa Portugaliinkin kun urheiluporukan tavaroita sinne kuskasin kerran.
Kun piti taas mennä kuljetusreissuun Unkariin, niin Volle ei kelvannut katsastuksessa. Tyhjäkäyntipäästö ylittyi pikkuisen. Kierroksilla ei mitään ongelmaa. Yksi pakoventtiili vuoti hiukan. Volle joutui venttiiliremppaan.
Valmistuminen kestää,kestää,,,,,,,,kestää liian kauan. Pitäisi seuraavalla viikolla lähteä viemään taas urheiluporukan kuorma Unkariin ja samalla hakea kuorma autoon ja kärryyn Slovakiasta paluumatkalle. Mutta volle ei vaan valmistu 2 kuukautta jo mennyt.
Ostin sitten hätäpäissäni vm 1998 Audi A6 Avant 2.8l 30 venttiilisen bensapelin ja vieläpä quattrona ja manuaalina.
Oi tätä ihanuutta ajattelin ja aloin lastata Audia. ”Mitä hitsiläistä,,,,täähän on ihan onnettoman pienitilainen. Ei tänne mahdu kaikki tarpeellinen kuten Volleen meni.” tuumin minä. Hirmuinen uudellen paketointi alkoi ja karsin pois sen minkä voin ostaa tarvittaessa periltä.
Jokin muukin tuossa häiritsi ajon aikana. Eihän tämä voi näin mennä, että tällainen 193 heppainen V6 moottori vetää huonommin kuin vollen 116 heppanen vinonelonen. Alkoi tuntua että A:ssa on keppihevosia ( sen verran ahkeraan joutui kepittämään ajossa), kun vollessa ne on työhevosia.
Ajelin noin 600km etelään Tallinnasta ja menin tankille. Samalla sitten laitoin RVS mömmöt koneeseen. Ja taas,,,,noin 300km myöhemmin alkoi tuntua muutos käytöksessä parempaan suuntaan. Jo seuraava tankkaus osoitti, että kulutus tippui hiukan. Kulutus laski vielä hiukan lisää muutaman tuhannen km aikana ja jäi sitten sille tasolle kutakuinkin 100 000km ajaksi, jonka 2,5 vuoden aikana ennätin tällä A:lla ajaa.
Tatralla vuoristoserpentiinejä kurvaillessa ja kuormaa kiskoen ihastukseni karisi lopullisesti. Se minkä volle kitkutteli rauhallisesti kiihtyen 2 vaihteella ylös, niin A kyllä kiihtyi rivakammin, mutta ei silti voinut heittää kolmosta silmään, kun meno hyytyi heti.
Eihän tää A:n reppana jaksa vetää alle 2000 kierroksilla yhtään. Vasta noin 2600 kohdalla alkaa tapahtua. Volle vetää kyllä 1500 alkaen. Eli oli paikkoja, joista ajelin vollella 3 vaihteella 1500rpm kierroksilla ja hyvin veti. A:lla joutu heittämään samassa kohtaa kakkoselle, ettei jumahtanut paikoilleen.
Lisäksi ylämäkilähdöt kuorman kera ei ollut A:lle mieleen. Muutamia kertoja tuli otettua savuja kytkimestä. Noin 1200Kg lisäkuorman kera aika jyrkästä mäestä mäkilähtöjä joudun tekemään noin 15 kertaa vuodessa. Pari vakiotyökohdetta on sellaisia ettei tasaiselta pääse mitenkään lähtemään. Vollen ykkäsvaihde on paljon tiuhempi. Kuin olisi tehty kuormien kiskomiseen.
Vajaan litran 100km:llä tuo Audi vie enempi kuorman kanssa kuin volle. Tyhjänä yli litran enempi.
2,5 vuotta tuolla A.lla tuli ajeltua kunnes tuli sellainen vika koneeseeen, että ei enää kiinnosta laittaa kuntoon. Oli kyllä muutoinkin jo tarkoitus luopua A:sta tämän vuoden lopussa ja laittaa volle kesän aikana hyvään kuntoon ja hiukan kutittaa konetta,,pysyen vaparina kuitenkin.
Vajaan 2 vuotta vollella ajeli poikani kunnes hankki uuden oman auton, joten volle palasi minun käyttöön noin 8 kk seisonnan jälkeen nyt huhtikuun alussa.
Vollen venarempan jälkeen en itse ajanut vollella juuri ollenkaan enkä kertaakaan vetänyt kärryä.
Remppamiehen määräyksestä lurautin tankkiin 20 litran sekaan polttoainelinjastoa, pumppua ja suuttimia puhdistavaa litkua just ennen kuin lähdin kotoa kohti laivarantaa ja ajoin niin pitkään Baltiassa, että kone alkoi pykiä aineen puutteesta. Sitten lurautin bensaa 10 litraa kanisterista, ja ajoin lähimmälle huoltoasemalle tankkaamaan täyteen.
Nyt ekaa rahtireisssua rempan jälkeen ajellessa tein ensimmäisen kulutusmittauksen täydellä kuormalla. 454km matkalla kulutus 8,37 l/100km. Yllätti. Kyllä tuo luku on yleensä ollut 9,5-9,7 paikkeilla tällä samalla pätkällä. No ,,,matkan edetessä lasketaan lisää. Noin 3900km on koko reissu edestakaisin tässä viikon aikana.
Viikko nyt ajeltu mitä paremmissa ja pahimmissa tieolosuhteissa mennen tullen tällä kertaa 1250kg lastissa. ( sisältää peräkärryn painon). Kulutukset olleet 8,3 ja 9,9 ltr / 100km välillä. ( Aiemmin olleet 9,5-10,5 ltr / 100km)
Eräästä 300km etapista ajelin noin 250km kolmosvaihteella raskaan kaluston perässä. Välillä vauhtia oli 15km/h ja joskus jopa 80km/h. Enimmäkseen siinä 30-65km/h alueella. Hyvin jaksoi kolmosvaihteella vetää 15km/h vauhdista lisää nopeutta keräten samaa tahtia kuin sorakuormuri siinä edessäni.
Renkaina nykyisin Hankookin 4 season pakettiauton renkaat, koska halusin raskaan kuorman kestävät kumit. Ympärivuotisessa käytössä. Olen ajellut kitkoilla jo vuodesta 1990.
Hankookin jotkut eco kesäkumit oli hetken aikaa, mutta nehän oli luistimet kuivallakin asvaltilla ja märällä ei ollut juuri mitään pitoa. Nuo 4 seasonit pysähdyttää märällä asvaltilla paremmin kuin monet käyttämäni kesärenkaat kuivalla. Paremmat kuin minulla aiemmin olleet nokialaiset. Tai ainakin tuntuu siltä muutamien paniikkijarrutusten kokemuksella.
Puolalaiset kun ajavat kuin puolimieliset. Ensin tuhattasataa ohi reilulla ylinopeudella. Sitten välittömästi eteen ja jarrut kiinni, koska kameratolppa edessä. Siihen tolpalle pitää sitten ajaa tietysti sen 20-25km/h alle sallitun. Minä sitten poljen hädissäni jarrua ja toivon että tämä yhdistelmäni pysähtyy ajoissa. Kerran kävi näin vesikelissä. Siinä sitten opin että kyllä nämä 4 seasonit todella pysähtyy märälläkin.
Ei silti, että minua yhtään harmittaisi rutata sen bemmin tai audin perää puolimetriä lyhyemmäksi, kun tiedän, että minulla mahdollisesti tulisi vain murtuma puskurin muovikuoreen. Kojelauta kamerakin sen mukavasti todentaisi kuka teki ja mitä.
Kolmasti olen kojelautakameralla todistanut poliisillle ulkomailla kolaritapahtumia. Yhdessäkään en ollut itse osallisena. Silminnäkijänä kyllä. Jos kameraa hommaatte niin suosittelen sellaista jossa on kondensaattari akun sijaan. Ne akkumallit on ainakin minulla kypsähtäneet tosi nopeasti, lata vuoden,,,ja nimenomaan kesällä. Konkkamallinen on nyt kolmatta vuotta käytössä ja hyvin pelaa edelleen.
Valehtelua,,,, mainitsin aiemmin, mutta oikeesti tietämättömyyttä se on ollut.
Autokorjaajilta olen 4-5 vuotta sitten kysellyt mm. mikä on tuo hopeinen pönttö tuossa koneen apukuskinpuollella lähellä rintapeltiä. ” Se on yks suodatin,,,älä siitä välitä ” Vastaus kelpasi minulle pienen epäilyksen kera tosin, koska minun kolmannessa autossa on melkolailla samassa paikassa musta pönttö, jossa on aktiivihiilisuodatin.
Mikä on tuo iso mötikkä tuolla laturin alapuolella? Kysyin joltain korjaajalta. ” Se on ohjaustehostin” sano korjaamosälli. ”Aika kookas on” tuumin itsekseni ja kelpuutin vastauksen.
Lisäpitkiä kun ruuvailin paikoilleen vuosia sitten ihmettelin jäähdyttimen etupuolella olevaa flektiä, mutta ohitin olan kohautuksella.
Viime viikolla, kun autoa laitettiin kiireellä katsastuskuntoon korjaamolla iltapuhteina, niin viereistä autoa tuunannut korjaaja käveli ohitse ja tokaisi ” Wautsi, sulla on ilmastointi tuossa. ” Minä ihmeissäni, että mitä turiset.
No joo, ilmeni että tuo hopeinen pönttö on ilmastoinnin kuivain, tuo laturin alla oleva möykky on ilmastoinnin kompura ja se flekti maskin takana jota kummastelin on ilmastoinnin flekti.
Autosta löytynyttä kuittikasaa tutkiessani ei missään ollut sanallakaan mainintaa ilmastoinnin huollosta tai muustakaan siihen liittyvästä. Onkohan edes auton ensimmäinen omistajakaan tiennyt sellaisen olemassaolosta. Oli kuitenkin tätä vollea käyttänyt pitkälle 2000 luvun puolelle. Kolmas omistaja ei ainakaan tiennyt kun tuon ostin. Kaikki on vaan puhuneet että tuossa on valmius asentaa ilmastointi, kun kojelaudassa on vivustossa ilmastointi asennot.
Voi tätä ilon ja riemun päivää, kun asia valkeni. Nyt pitää vaan teettää tiiveystesti ja tutkia että kaikki laitteet toimii. Kuivain uusittava, kun tulee uudenlaiset litkut sisään.
Tuo uusi aine R1234 ei ole ilmastoa pilaava. Mitä nyt esim nokkakolarissa, jos tulee vuoto ja litkua pääsee kuumalle pakosarjalle, niin hermokaasua siitä vaan muodostuu,,,kertovat pikkulinnut. Mut se on onneksi pikkujuttu, kunhan ilmasto ei pilaannu.
Niin jos tuohon asentaisi etanolimuunnossarjan, toisenlaisen nokka-akselin ym pikku säätöä. Lisää vääntöä vähäsen ja olisi vielä jouhevampi ajella,,,,,varsinkin kun on tarkoitus hankkia jarrullinen 1500kg peräkärry.
Nyt tämän 6 päivän ajoreissun aikana tosin alkoi jo kuitenkin tulla mieleen, että jospa sittenkin sellainen matalapaineturbokone nokalle. Olisi varmaan helpoin tuunaus vaikka en pidäkään ajatuksesta, että tulee lisää särkyviä osia pellin alle. Mutta RVS käsittely turbollekin tottakai, niin melkoisen paljon paremmin tulee kestämään. Kuuluupi tuttavapiiriin myös yksi turbokorjaajakin, joten hän saa mahdollisen hankinnan hetimiten tarkistaa. ,,,,,,,Pitääpi miettiä vielä.
Paljon väännetään juttua, että tämä merikontti on kauhea ilmanvastuskaappi.
Meikäläisen Audi A6 1998. Vastusluku on 0,30. Tai oli uutena, kun siinä oli kaikki ilmanohjain muovilevyt vielä tallella.
Porsche 924 vm -85. Vastusluku on 0,37. Kuitenkin melkoisen sutjakan näköinen ajopeli oli.
Volvo 745 merikontti-arkkupakastin. Vastusluku 0,39. Yllättikö? Ei paljoakaan eroa Porcheen.
Porsche 911 Turbo 1988-92. Vastusluku 0,36.
Ei tuo volle olekaan niin pahasti vastusteleva tiiliskivi kuin monet kuvittelee.
,,,,näin lopettelen täältä Tallinnasta, kun juuri reissusta palasin ehjänä taas kerran. NCVMXE
