TamCar  KKD Motorsport

Perustietoa tappi- sekä vinokoneista sekä vinokoneiden kansista.

  • 2 Vastauksia
  • 25094 Lukukerrat

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Lankku

  • 302 km/h@mile tiiliskivellä
  • Valvoja
  • Turbo
  • *
  • Viestejä: 4941
  • Sairaan nopee
    • Videoita
Wanhalta Volvolandian foorumilta kopioitu. OttoB;n kirjoittamana. Myös muutama kommentti sisällytetty tekstiin, tarkennusta.

Tämmöstä olen aikani kuluksi naputellut josko valmiina päätyisi FAQhunihni.

B18 ja B20 (OHV työntötankomoottori)

62 – 75, PV, Amazon, Duett, 1800, 140 ja 240
Vaihteistot: M30, M31, M40, M41, M45*, M46* M410**, BW35

Teho:           75 – 124    hp  (DIN)
Poraus:          84   mm (B18)
Poraus:          89   mm (B20)
Isku:             80    mm
Kiertokangen pituus:       145   mm
Runkolaakerin halkaisija:   63,45   mm
Kiertokangenlaakerin halk.:   54   mm (8 pulttinen), 54.01 mm (6 pulttinen)
Männäntapin halkaisija:   22   mm (->73)
24   mm (->74)
Puristuskorkeus      46   mm

B18 voi porata B20 männille. B20 (74-75) voi porata 92 mm (B21) männille. Vm. 74 8-pulttinen vauhtipyörän kiinitys kampiakseliin, vanha 6-pulttinen. Vm. 72 imuventtiili 42 -> 44 mm. Penta-venemoottoreissa sama 80 mm iskunpituus.
Virityskäytössä 8-pulttisen kiertokanget syytä korvata M-kiertokangilla B19-23 moottorista. Kaikissa B18 lohkoissa, (->66), ei ole kiinnitystä vaihtovirtalaturille,.
B20 69-73 kiertokanget voi muuttaa  24 mm männäntapille. Vakiomännät tasapäisiä.
Kampiakseli on takoterästä ja siinä on neljä vastapainoa.

EDIT:JuHaU Kampiakseleita on 6 pulttinen (vauhtipyörän kiinnitys) ja 8 pulttisia. Akseleissa on eroa kiertokangen kauloissa. 6 pulttisessa leveämmät laakerikannet kiertokangilla ja kampiakselin kaula hieman paksumpi 0.1 mm. 8 pulttisen kanget eivät siis sovi suoraan 6 pulttiseen akseliin.

  *M45 ja M46 vain 240 vuosimallissa 76
**M410 vain P1800E vm. 70, erittäin harvinainen.

B30

69-75, 164
Vaihteistot: M400, M410, BW35

Poraus:          89   mm
Isku:             80    mm
Kiertokangen pituus:       145   mm
Runkolaakerin halkaisija:   63,53   mm
Kiertokangenlaakerin halk.:   54   mm
Männäntapin halkaisija:   22   mm (->73)
24   mm (->74)
Puristuskorkeus      46   mm

B30 on kuusisylinterinen rivimoottori, jossa on paljon yhteneväisiä osia B20:sen kanssa. B30 on tavallaan  B20 jossa on kaksi sylinteriä lisää. Sylinterinkannessa imu- ja pakokanavien järjestys on erilainen kuin B20:ssä. Venttiilikoneiston osat ovat samoja, poislukien työntötangot, jotka ovat lyhyemmät. B30 voi porata 92-93 mm sylinterihalkaisijalle. B30 kytkinkopan kiinnityspinta on erilainen kuin muissa Volvon moottoreissa. Takoakseli





B17, 19, 21, 23 (OHC)

75 – 85, 240, 300 ja 700
M40, M41, M45, M46, M47, BW35, BW55, AW70, AW71


Poraus: (B17, B19)      89   mm
Poraus: (B21)          92   mm
Poraus: (B23)          96   mm
Isku:             80    mm
Isku:             71,85    mm
Kiertokangen pituus:       145   mm
Runkolaakerin halkaisija:   63,45   mm
Kiertokangenlaakerin halk.:   54   mm
Männäntapin halkaisija:   24   mm
Puristuskorkeus:(B17)   50,5   mm
Puristuskorkeus: (B19-B23)   46   mm

Mallivuodeksi 75 esiteltiin B21, joka selkeästi perustuu B20 lohkoon ja jotkut komponenteista ovat samoja tai vain hieman erilaisia. Suurin ero on alumiininen läpihengittävä sylinterikansi, jossa on nokka-akseli. Moottori on myös kallistettu n 15 astetta vasemalle kyljelleen, josta nimitys ”vinokone.” Kytkinkopan kiinnityspinta on sama kuin B20:ssä, mutta kallistuksen vuoksi eri asennossa. Kiertokankien valmistusmateriaali vaihtui vm. 80-> vahvempiin.
Turbo-ahdetut versiot B19ET, B21ET vuosina 81-85 200-sarjassa, ja B23ET 760 vuosina 83-84. B23-lohkon tunnistaa sylinterilohkon ylimääräisistä pakkastulpista imusarjan alapuolella.
B21 on porattavissa 95-96 mm riippuen moottorin kuormituksesta. B23 ei pysty poraamaan vakioylikokoja (0,60 mm) suuremmaksi. B19 on oletettavasti samaa valua B21:n kanssa, SN merkityt lohkot ovat joidenkin lähteiden mukaan paksumpaa valua.
Tehdasturbomoottoreiden lohkoissa on öljyn syöttö- ja paluureiät turboahtimen voitelua varten ja männät ovat vahvempia kuin vapaastihengittävissä ja pakoventtilit ovat stelliittipinnoitettuja. Muuten turbomoottorit on koottu samoista osista kuin vapaastihengittävät.             



B200, B230

85-88
200, 300, 700

Poraus: (B200)      89   mm
Poraus: (B230)       96   mm
Isku:             80    mm
Kiertokangen pituus:       152   mm
Runkolaakerin halkaisija:   55   mm
Kiertokangenlaakerin halk.:   49   mm
Männäntapin halkaisija:   23   mm
Puristuskorkeus:   39,7-41,9   mm


B200, B230 “K-lohko”

89-98
200, 300, 700, 900

Poraus: (B200)      89   mm
Poraus: (B230)       96   mm
Isku:             80    mm
Kiertokangen pituus:       152   mm
Runkolaakerin halkaisija:   63?   mm
Kiertokangenlaakerin halk.:   49   mm
Männäntapin halkaisija:   23   mm
Puristuskorkeus:   39,7-41,9?   mm

Teppo_940:
Olen nähnyt lohkon, jonka tunnistepinnassa lukee b19et ja silti pakkastulpat molemmilla puolilla.

Teemu:
Haluaisin silti puuttua tuohon K-lohkoon. Useimmat lähteethän ilmoittavat sen olleen mallivuoden 1989 uudistuksia. Itselläni on 2.6.1988 rekisteröity 760 Turbo, mistä myös löytyy tämä K-lohko. Muistelisin myös, että vanhassa foorumissa kun aiheesta keskusteliin, löytyi vieläkin vanhempia yksilöitä? K-merkintähän löytyy toisen pakkaspropun yläpuolelta kuljettajan puolelta lohkon kylkeä.

Reve:
mulla on k-lohko joka on valettu vuonna 87. voin tarkistaa päivän kun menen tallille.
Reve:
eli lohkossa lukee 870810 eli lienee siis 10.08.87 (?) valettu tämä K-merkitty yksilö. ja on siis uudemmalla kampiakselilla mutta moottorissa oli alunperin linnunluukanget.


Teemu:
Kirjoittelin myös aikani kuluksi yhdestä useimmiten kysytystä aiheesta, Volvon vinokoneiden sylinterikansista. Teksti kannattaa muuttaa luettavampaan muotoon ja korjata mahdolliset virheet sekä puutteet.


Vinokoneiden palotilallisten 8-venttiilisten sylinterikansien tyypit:

Olemassa on niin sanottuja pikkukansia ja isoja kansia. Suurimmat erot tulevat siitä, että isossa kannessa varsinkin imukanavat ovat isommat ja paremmin virtaavat. Venttiilit ovat molemmissa sen sijaan samankokoiset, imupuolella 44 mm ja pakopuolella 35 mm. Myös palotila on isossa kannessa hivenen suurempi, jolloin puristussuhde on pienempi verrattuna pikkukannelliseen samanlaiseen moottoriin. Iso kansi on huomattavasti harvinaisempi kuin pikkukansi.

Sylinterikannet tunnistaa helpoiten siitä, että keskimmäisten pakokanavien yläpuolella on useimmiten numerosarja. Numerosarjaa ei välttämättä ole, mutta tällaiset tapaukset ovat erittäin harvinaisia. Myös valussa on eroavaisuuksia.

Pikkukansista löytyy joku seuraavista numerosarjoista:
1000160
1000398
1000530

Isosta kannesta löytyy joku seuraavista numerosarjoista:
1000405
1000531

Isoa kantta löytyy yleensä 1979-1983 B23E-moottoreista ja tällöin kansi on 1000405-tyyppiä. 1000405-kansi on myös 1983-1984 B23ET-moottorissa. 1000531-kansi löytyy useimmiten B230ET- ja B230FX-moottoreista sekä Volvo Penta AQ131 ja AQ151 –moottoreista. Sylinterikannet ovat pääsääntöisesti vaihtokelpoisia ilman suurempia ongelmia toistensa kanssa, mutta mikäli moottorissa virranjakaja on nokka-akselin käyttämä, sylinterikannen on oltava 1000530- tai 1000531-tyyppinen. Poikkeuksia voi aina olla, mistä mikin kansi löytyy.

Turboahtamista ajatellen kansista löytyy eroja myös vesikanavien koossa. Parasta ahtokäyttöön olisi valita pienillä vesikanavilla oleva sylinterikansi, koska sen rakenne on vahvempi. Vapaastihengittävissä asialla ei liene suurempaa merkitystä. Sylinterikansi halkeaa useimmiten imu- ja pakoventtiilien välistä.

Pienivesikanavaisen kannen voi löytää mistä kansityypistä tahansa, mutta varmuudella pienet vesikanavat ovat 1000530- ja 1000531-kansissa. 1000160, 1000398- ja 1000405-kansissa on usein suuret vesikanavat.

Eroja on myös siinä, missä moottorityypissä sylinterikansi on ollut. Jos sylinterikansi on peräisin K-Jetronic –suihkutuslaitteistolla varustetusta moottorista niin tällöin sylinterikannessa on poikkeuksetta reijät suihkutussuuttimille. Muissa polttoainejärjestelmiä käyttävissä moottoreissa näitä reikiä ei ole ja näin ollen kannet eivät suoraan ole vaihtokelpoisia toistensa kanssa ilman reikien tekemistä/tulppaamista. Sylinterikansissa saattaa olla myös saastelaitteiden ilmankierrätysreikiä pakopuolella.

Olemassa on myös 1000631-tyyppinen 8-venttiilinen sylinterikansi, jossa ei ole palotilaa ja jonka pakoventtiilit ovat pienemmät kuin muissa kansityypeissä. Se löytyy joistain B230K-moottoreista.

Lisäksi vinokonetta on saanut myös 16-venttiilisellä sylinterikannella.


Lainaus käyttäjältä: Jappe
Tikkukoneen vakio keinuvivuston suhde on 1.5:1 mutta se on pikkusen pienempi todellisuudessa, minimissään 1.44:1 eli siinä välissä menee.
" The stock volvo rocker ratio is rated at 1.5 but is actually a bit less. Under less than ideal circumstances, it can be as low as 1.44."

http://www.1800philes.com/ianr/_superlist_grinds.html

http://www.v-performance.com/products/engine_parts.html

Täällä on vähän speksejä eri nokilla vakio keinuvivustolla, tää ei varmaan kiinnosta sua mutta laitan kuitenkin jos jollain on asiasta kinnostus:
http://turbobricks.com/resources.php?content=camspec
« Viimeksi muokattu: 14.03.2016, 00:45:10 kirjoittanut JuHaU »
444 -55   145 "Express" -71   245 -90 Englantilainen potilas "B6284T"   245 -92 B6304   965 -93 B6304T
+muut romppeet   Ostetaan 245 Transfer?

Poissa SirBBa

  • VRCF Ry jäsen 2019
  • Grand Luxe Touring
  • *
  • Viestejä: 942
  • www.vrcf.fi
Onkos kellään tietoa mitä vakio 8v kansi on paksu? (ei siis madallettu)

Poissa vippe

  • Grand Luxe
  • *
  • Viestejä: 539
Onkos kellään tietoa mitä vakio 8v kansi on paksu? (ei siis madallettu)

"paksuus" mihin suuntaan(leveysxkorkeusxpituus) vai materiaalivahvuus vai..?

b21/23 vihreestä korjausoppaasta:

uutena korkeus venakopantiivistepinnasta kannentiivistepintaan 146,1mm
(minimi korkeus koneistuksen jälkeen 145,6mm) ...onhan niitä matalemmaksikin vedetty
940 Turbo USA -91, 760 GLE USA -88, 850 GLT "arabi" -95, 850 T5 svedu -96

 

Samppasport  Futurez