Minua on kummaksuttanut nykyautoissa ristiriitainen suunnittelu.
Tällä tarkoitan urheilullisen ja mukavan perheauton änkemistä samoihin kuoriin. Lopputuloksena on enemmän viistoperä-farmari kuin aito farmari ja alusta on "teennäisen urheilullinen", eli joko nypyttää (pintakova) tai ylijäykät kallistuksenvakaajat (auto puskee/on tunnoton). Mihin on hävinnyt taito tehdä kantava ja kohtuu mukava jousitus? Ei perhe tarvitse perheautoltaan über-hyviä kaarreominaisuuksia.
Tai sitten on ihan ok kohtuullinen alusta, mutta aivan kivikovat penkit.
Veikkaan osasyyn olevan autotoimittajissa.

Jos penkki ei ole kova ja kroppaa 100% sivuttaistukeva, saa se huonon arvosanan tai ainakin maininnan jonkin puutteesta. Jos alusta ei siedä iskaripattia ja väistöä tiehen liimautuneena kuin entisaikojen urheiluauto, on alustan toiminta perseestä ja auo hengenvaarallinen!

Tästä syystä on kovin vaikea löytää minulle kivaa nykyautoa, ainakaan ns. perusautojen luokasta.
Uutta V40:iä kun kävin koeajamassa, niin ajettavuu yllätti positiivisesti. Auton ohjaus ja alusto olivat "kivan napakat" lyömättä selkään. Kori täysin päin *ersettä piirretty ja "konttori" kaikkea muuta kuin miellyttävä (tasot väärillä korkeuksilla). Paremmalla korilla ko. auto voisi olla kiinnostavakin, mutta kariutuu viimeistään "ylimuotoiltuun" koriin.