Kaasu vai diesel

uleeko putken päällä oleville asemille vielä "maakaasua" jostain Virosta vai millä asemat toimivat ? Bio-kaasua putkea pitkin ?

Putkikaasuhan toimii kuin sähköverkko. Samaan verkkoon tuuttaa niin hiilivoimalat kuin tuulivoimalat. Jos teet sopimuksen tuulisähköstä, niin energian myyjällä on velvollisuus tuottaa yhtä monta kWh tuulisähköä kuin sinä kulutat. Kaasuputkeen voidaan siis tuutata iloisesti sekaisin maakaasua ja biokaasua, mutta tankkaaja saa päättää kumpaa ostaa. Viime syksystä lähtien maakaasu on ollut jo se kalliimpi vaihtoehto ja tällä hetkellä hintaero on huikea, biokaasu (tai tarkemmin ottaen biometaani) 2,05 ja maakaasu 3,54 €/kg. 

Maakaasua tulee edelleen putkea pitkin Virosta. Sinne tuodaan nesteytettyä maakaasua laivalla. Biokaasua ei kai missään tuotetan vielä sellaisia määriä, että laivattavaksi riittäisi.

Meneekö se tornioon laivattava maakaasu yksinomaan jonkun laitoksen omaan käyttöön eikä putkeen?

Se mitä laivoilla tuotava LNG sitten on, saattaa olla juuri sitä itseään, en tiedä, mutta sitä ei kuitenkaan pystytä purkamaan toistaiseksi kun terminaalit vasta rakenteille, eikä kaasua täten pystytä syöttämään jakeluverkkoon.

Raahessa on ollut jo vuosia purkuasema ja kolme jakeluasemaa. En tiedä, riittääkö sieltä ulkopuolisille, vai käyttääkö teollisuus kaiken.

Meneekö se tornioon laivattava maakaasu yksinomaan jonkun laitoksen omaan käyttöön eikä putkeen?

Torniossa monta käyttökohdetta, laivoista alkaen.
https://www.gasum.com/ajassa/energia--teollisuus/2018/viisi-faktaa-tornion-lng-terminaalista/

Raahen termnaali on ilmeisesti pääasiassa paikalliseen käyttöön (terästehdas) tarkoitettu. Autokuljetukset lastataan ainakin Gasumin mukaa enimmäkseen Porissa ja Oulussa.

Kaasua voidaan kuskailla autokuljetuksilla paikallisiin käyttökohteisiin, mutta Venäjän tuonnin loputtua oltiin tilanteessa, missä kaasua saatiin syötettyä etelä-Suomen kattavaan putkiverkkoon ainoastaan paljon pienemmän Balticconnector putken kautta, koska mistään terminaalista ei ollut yhteyttä tähän putkistoon. https://gasgrid.fi/kaasuverkosto/kaasun-siirtoverkosto/

Haminan LNG terminaali on ensimmäinen, mistä voidaan kaasua syöttää putkistoon. Näköjään tämä terminaali on otettu käyttöön pari päivää sitten eli tässä vaihteeksi hanke, joka ei ole lipsunut aikataulustaan.

https://yle.fi/uutiset/3-12651859

Tosin ei taida Hamina vielä toimia lähellekään täydellä kapasiteetilla. Muistaakseni sinne pitää rakentaa vielä toinekin varastosäiliö ym.

Varastotankkerista onkin kesän jälkeen kuulunut vähemmän uutisia. Edelleen kait tavoitteena saada Inkoon terminaali käyttövalmiiksi joulukuussa, mutta Viro ei ilmeisesti ole kovin innostunut laivan siirtymisestä Suomeen.

Paikallisiakin putkistoja voi olla. Olen itse törmännyt kaasulämmitteiseen teollisuusrakennukseen, johon tuli biokaasua putkea pitkin joltain paikalliselta tuottajalta.

Haminan LNG terminaali on ensimmäinen, mistä voidaan kaasua syöttää putkistoon. Näköjään tämä terminaali on otettu käyttöön pari päivää sitten eli tässä vaihteeksi hanke, joka ei ole lipsunut aikataulustaan.

Vaikka talvesta on ennustettukin lauhaa, terminaali on melko tarpeellinen pääkaupunkiseudun kannalta. Niillä kun ei ole pelastavaa tuulivoimaa, vaikka sitä niin kovasti haluavatkin.

Venäläinen kaasu kelpaa Kallion asukkaalle, muutta maalaiskylän ainoa TB:n tankkauspiste pitää ajaa konkurssiin!

Olipahan taaa älykkäitä kommentteja. Todellinen ongelma on riippuvuus tuontisähköstä. Oma tuotantokapasiteetti on noin 11 GW ja talven huippukulutus jotain 14 GW luokkaa, tähänastinen ennätys 15 GW. Näin on ollut jo pitkään eli oma tuotanto on laahannut kulutusta perässä eikä siinä nähty mitään riskiä, että olimme ihan ihan riippuvaisia siitä, että Ruotsista/Norjasta ynnä Venäjältä saadaan aina tarpeen tullen tuotua sähköä parin gigawatin edestä.

Nyt ei Venäjältä tule sähköä eikä kaasua, mitä tarvitaan, kun otetaan voimaloista kaikki irti, niin ollaan sitten ihan täysin Norja/Ruotsintuonnin varassa. Eikä siinä hinkkaa pelkästään tuotanto, vaan siirtoyhteyksien pykiminen. Ei ole Ruotsin sähköverkko kovin hyvässä hapessa eli on osattu sielläkin säästää.

Tietysti diesel - ei tarvitse kikkailla mitään, koeteltua luotettavaa tekniikkaa, polttoainetta löytyy helposti kaikkialta, tankkaus kestää vain hetken ja tankkausvälikin tyypillisesti 1200+ kilometriä.

Olipahan taaa älykkäitä kommentteja. Todellinen ongelma on riippuvuus tuontisähköstä. Oma tuotantokapasiteetti on noin 11 GW ja talven huippukulutus jotain 14 GW luokkaa, tähänastinen ennätys 15 GW. Näin on ollut jo pitkään eli oma tuotanto on laahannut kulutusta perässä eikä siinä nähty mitään riskiä, että olimme ihan ihan riippuvaisia siitä, että Ruotsista/Norjasta ynnä Venäjältä saadaan aina tarpeen tullen tuotua sähköä parin gigawatin edestä.

Nyt ei Venäjältä tule sähköä eikä kaasua, mitä tarvitaan, kun otetaan voimaloista kaikki irti, niin ollaan sitten ihan täysin Norja/Ruotsintuonnin varassa. Eikä siinä hinkkaa pelkästään tuotanto, vaan siirtoyhteyksien pykiminen. Ei ole Ruotsin sähköverkko kovin hyvässä hapessa eli on osattu sielläkin säästää.

Älykkäitä tai ei, mutta Haminan terminaalin täyttö tehtiin venäläisellä kaasulla, mikä ei ole edes EU:n pakotteiden alaisena. Tiettävästi venäläistä kaasua on myös markkinoilla, vaikka putkistossa venttiilit ovatkin kiinni.

Suomalaista päätöksentekoa leimaa sinisilmäisyys ja usko milloin mihinkin aatteeseen. Tuotannollisessa toiminnassa olevat ydinvoimalamme ovat kaikki jo jatkoajalla. Loviisa on tulossa hallituksen käsittelyyn ja viimeinen sana tuossakin on annettu Unionin päättäjille, jossa suomalaismepit ovat tunnetusti sangen saamattomia edunvalvonnassa.

Nyt päättäjät ovat innostuneet pienydinvoimasta. Harmittavasti tässäkin on unohtunut, että näiden siviilisovellukset ovat vielä prototyyppiasteella ja kaupallistaminen saattaa olla pitkällä tulevaisuudessa. Kannattaa myös muistaa, että toistaiseksi ydinjätteen loppusijoitus on Posivan varassa, ja tilaa on varattu vain TVO:n jätteelle. Toisaalta vähän pohdituttaa, miksi Suomi on eturivissä loppusijoittamisessa. Muualla tunnutaan uskovan enemmän jätteen potentiaaliin hautaamisen sijasta.

Ilman ydinvoiman lisäämistä saatamme olla vaikeuksissa. Energiakeskusteluissa ydinvoima näyttää muuttuneen omavaraisuudeksi, vaikka ainakin osassa miiluista puhkuu venäläinen sauva. Vesivoimaa ollaan vähentämässä, tuuli- ja aurinkoenergia ovat ongelmallisia ja niiden siirtolinjat ovat lähes katastrofi. Monissa hankkeissa taustalla touhuaa ulkomaalainen yhtiö, eli painumme yhä syvemmälle kehitysmaaksi, raaka-aineiden, energian ja uusimpana "viherpesun" tuottajaksi, EU:n keuhkoiksi taloudelliseen kurjuuteen.

Mielestäni ei ole älytöntä kysyä, miksi pääkaupunkiseudulla ei ole ainuttakaan tuulivoimalaa. Tuulisia luotoja ja rantaa vaikka kuinka. Lumituuli Oy, "Helsinkiläinen tuulipuisto", muistaakseni "tutkii tuulivoiman sijoittamista pääkaupunkiseudulle". Tällä hetkellä nämä helsinkiläisten voimalat sijaitsevat Iissä ja Lumijoella Tässä tapauksessa mitä ilmeisimmin sidonnaisuusilmoituksia kierretään naamioimalla osakepääoma joukkorahoitukseksi. Rahoittajana taitaa olla ainakin yksi istuva ministeri..

Biokaasu on oma lukunsa. Tuorein tapaus taitaa olla Säkylän uhkasakko, edelliset otsikot taisivat tulla Tampereelta, jossa pyykkiä pestäneen vielä pitkään.

Pienen ja köyhän ei kannattaisi ehkä olla etulinjassa, voipi olla vain kalliita ratkaisuja useimmille.

Vähän ristiritaiset johtopäätökset. Olemme vaikeuksissa juuri siksi, että aikoinaan edistyksellinen (sähkön ja lämmön yhteistuotanto, kaukolämpöverkot, rakennuksiin edes jonkinlainen lämmöneristys ja 2 tai 3 lasiset ikkunat, kun muualla pärjättiin 1 lasilla, muualle maailmaan vietiin kattilatekniikkaa yms.) Suomi jämähti laiskuuteen ja itsetyytyväisyyteen joku 30 vuotta sitten. Jauhettiin vain levyä "meillä on jo kaukolämpö, joten maailma on valmis". Lämpöpumput, onko ne jotain syötävää? Sen sijaan, että täällä olisi itse kehitetty jotain, niin päädyimme tilanteeseen, jossa niin tekniikka kuin lainsäädäntökin ovat "tuontitavaraa". Ja sitten ollaan vähän ihmeessä, kun meillä pitää soveltaa lainsäädäntöä, joka on kehitetty maissa, missä taloissa ei ole käytännössä minkäänlaista lämmöneristystä. Silloin on helppoa puolittaa lämmöntarve....

Suomella ei ollut näihin ilmastokysymyksiin moneen vuosikymmeneen mitään annettavaa. Mutta kustannuksia saatiin. Homma olisi pitänyt hoitaa aktiivisemalla otteella. Maksaa sekin, mutta siinä sivussa olisi saatu mahdollisuus teknologiavientiin sekä "ajatusvientiin" eli olisimme voineet enemmän vaikuttaa siihen, millä tavalla CO2 päästövähennyksiä haetaan.

Sähkönkin kanssa uskotiin siihen, että aina riittää tuhlattavaksi asti ja aina on halpaa. Ja tuhlattu on, koska sähkö on meillä ollut aika halpaa. Ei kuulemma ole enää ollut edes sallittua uusimpiin taloihin rakentaa päivä/yösähköohjauksia mm. käyttöveden lämmitykseen. Ihan älyvapaata tällainen, nyt ei sitten ihan helpolla ao. taloja tuunata niin, että saisi kulutusta siirrettyä pois kalleimmilta tunneilta.

Myöhässä kun ollaan, niin nyt on edelleen pakko ostaa venäjältä maakaasua ja taitaa sieltä vielä kivihiiltäkin tulla ainakin Helsingin energialle (koska vanhat sopimukset). Irtaantuminen ei meiltäkään käy ihan käden käänteessä ja vielä vähemmän Saksalta, jolla samat ongelmat potenssiin 2. Eli härskisti on henkseleitä paukutettu vihreyden tiimolta ja käytäntö jotain ihan muuta. Eikä muutosta näköpiirissä, kun hallitus siellä avokätisesti kompensoi kallista kaasua - ei siis ole mitään kiirettä vaihtoehtojakaan hakea. Saksan naapurien päänsärky näkyy olevan, miten taata sähkön ja kaasun saatavuus Saksalle. Uhrauksia pitää tehdä, jotta "insinöörikansa" saa tunteen palossaan sulkea yhdinvoimalansa.... 

Vasta viimeisten 5 vuoden aikana on näkynyt myönteisiä uutisia, kuten P2X -kehityshankkeet. Tässäkin vaan ollaan 10 vuotta jäljessä, nyt pitäisi jo protoilun sijaan laitosten pyöriä. Sama jahkailu autokannan kanssa. Verotuksella saatiin kaasuautojen käyttöönottoa vetkutettua liki 20 vuotta. Nyt sitten ihmetellään, miten autokannan päästöt puolitetaan, kun sähköautojen myynti on alkanut tökkimään ja tuoreimpien ennusteiden mukaan ladattavien osuu autokannasta saadaan hikisesti yli 20 % vuoteen 2030 mennessä.

Hankin Ruotsista 190000tkm ajetun v70 Bifuel Volvon vm.2006. Ostettaessa oli kaasunpaineensäädin risa ja askelmoottori avattiin ja kasattiin uudestaan. Kaasupaineensäädin 230€ ja kaikkine töineen 560€ tuli hintaa. Olen aika tyytyvänen koko autoonmuutenkin mutta on totta ettei tässä Volvon käyttämä Necam kaasujärjestelmä ole mikään erinomainen.
En ymmärrä väitteitä kaasun huonosta palamisesta enkä kaasuosien kuivana käymisestä? Turboa voi kuumempi pakokaasu kurmottaa kyllä mutta siitä ei mulla kokemusta koska olen ajellut vaparivolvoilla pitkälle yli 300000km.
Tässä on alkuperäiset suuttimet ja katalysaattorissa leima v.2006 joka auton valmistusvuosi.
Nämä uudemmat MK3 Volvo v70 ovat juurikin jälkiasennuskaasuautoja joka näkyy tavaratilan lattian korotuksesta. Niissä on kuitenkin 70l bensatankki joka tuio ajatuksen että auto on bensavolvo jossa kaasulaitteet.
 Tähän vanhempaan Mk2 konstruktioon on kaasuaitteet ympätty rakenteisiin ja bensatankki on 30l. eikä vararengasta ole. Tämän katson suurimmaksi haitaksi kaasukäytöisessä Volvossa.
Olihan kaasu aika edullista ennen tätä Ukraina scamiä typerine haittoineen. Silti edelleen Venäjältä tulee paljon hiiliveryä kuiten tätä LPGeetäkin jonka alkuiperä on usein Venäjä.
Enkä näe mitään järkeä näissä pakotteissa joista eniten haittaa itsellemme.
Tähän asti on Venäjän maakaasu virrannut suomeen v.1974 asti ja vain yksi toimituskatkos ollut. Juuri äsken en saanut Gasumin asemalta kaasua koska verkko ei jaksanut painaa tavaraa tankkiin. Piti ajaa toiselle asemalle.
Aion ajaa vastedeskin kaasulla enkä tule sekaantumaan sähköautoihin ikinä. 

Mikä tarve ihmisillä on vakuutella että ei ikinä hanki sähköautoa? On sitä ollut paljon vannoutuneita hevosmiehiäkin, jotka eivät ikinä hanki trakoria tai autoa.

Hankin Ruotsista 190000tkm ajetun v70 Bifuel Volvon vm.2006.

^onhan se toki aika hyvin, jos nämä kaasuvolvot ovat vielä ajokunnossa 190 miljoonaa ajettuna, kuten tämä tapaus. Enpä usko, että patteriautollakaan pääsee niin pitkälle 

Vanha ketju mutta tämä nootti Èn ikinä hanki batteryautoa`` johtuu siitä että battery on aivan pervo pollen energianlähde. Kehotan myös tutustumaan batteryjen kaivannaisten ympäristöhaittoihin jotka eivät ole mitenkään vaatimattomia ja kaivannaisten hankinta on pitkälti lapsityövoiman varassa. Australia ja Afrikka isossa roolissa ja yksi kaivosporho kehui ettei edes maa-aineskuljettimia kannata rakentaa koska työvoima eli lapset ovat niin halpoja. Voi huoletta sanoa että batteryauto on ihmisoikeus sekä ympäristörikos.
Tälle näppäilyvirheestä ilveilevälle kakaralle voin sanoa että kaada itsellesi vaan! Tarkoitin tietenkin 190 tkm. Harmi ettei ällisi riittänyt korjaamaan virhettä joten mitäpä muutakaan voi odottaa.

  No niinhän tuossa alunperin lukee että 190tkm. Eikä mitään miljoonia...

Meillä opetettiin koulussa laskemaan takaperin jos oli epävarma isoista luvuista. Siis niinkuin tuossa esimerkissä aloittaa viimesestä nollasta ja laskee vasemmalle päin, ykköset, kymmenet, sadat, tuhannet, kymmenet tuhannet, sadat tuhannet.

lookella huono päivä?