Noissa siirrettävissä jäähdytyskoneissa on se huono puoli että ne työntävät hirveällä ilmavirralla kuumaa ilmaa letkusta ulos, niin tietysti jostain tulee huoneeseen vastaavalla nopeudella korvausilmaa. Kyllähän ne tietysti viilentävät mutta hyötysuhde jää huonoksi kun se ei vaan kierrätä huoneen ilmaa vaan vetää sinne kokoajan uutta lämmintä ilmaa.
Noita on olemassa myös sellaisia joissa on erillinen letkun perässä oleva salkku joka viedään ulos työntämään lämmintä, mutta tuon malliset ovat kalliimpia kuin esim normaalit seinään asennettavat ilmalämpöpumput.
Se toinen "pieni" ero on mölytaso. ILPissä kompressori on ulkoyksikössä ja sisällä vain puhallin. Mutsin kerrostalokämppään asennettiin justiinsa invertteri-ILP. Täysillä toimiessaan sisäyksikkö tohisee jonniin verran, mutta osateholla se peittyy jo jääkaapin yms. alle. Ulkoyksikkö puolestaan tässä tilanteessa piti vain hiljaista lorinaa... ei siis mitään talon perustuksia järisyttäviä runkoääniä, minkä perusteella näiden hankintaa yhä torpataan.
2-osaisissa laitteissa kompressori on sisäyksikössä eikä nämä kait mitään inverttereitä yms. ole nähneetkään, joten mölytaso on sitä normaalia mobiilikylmentimien 60+ dB(A). Ei jossain halpa APK ... pölynimuri -välimaastossa. Kannattaa huomata sekin, että dB -lukemat on usein mitattu tilassa, jossa on 10 m² vaimentavaa materiaalia. Tämä vastaa 20 m² toimistohuonetta, jossa on normi akustikkalevykatto. Pienessä ja niukasti kalustetussa huoneessa melutaso nousee monta dB korkeammaksi.
ILP ja 2-osainen laite välttää ongelmat korvausilman kanssa. Perinteiset "pakoputki perseessä" vehkeet kun pukkaa huoneeseen 100 l/s +8 °C lämpötilaan jäähdytettyä ilmaa, niin "pakoputkesta" lykätään 100 l/s +50-asteista ilmaa pihalle. Jo tämä pakoputki itsessään on hyvä lämmityspatteri, josta tulee helposti 0,2 kW lämpökuorma = laitteen tehosta 10 % hukkuu jo tähän.
Lisäksi ikkunanraosta pitää tulla 100 l/s korvausilmaa tilalle. Sittenpä onkin erittäin iso merkitys sillä, tuleeko se korvausilma 20 °C lämpötilassa varjoisalta julkisivulta vai parvekkeelta, jonka aurinko on paahtanut +40 °C lämpötilaan. Korvausilman mukana voi tulla jopa kilowatin lämpökuorma, mikä syö lähes puolet laitteen tehosta. Vikahan näissä on, että laitetta jäähdytetään jäähdytetyllä sisäilmalla.
Myös ulkoilman kosteus vaikuttaa. Vehjehän aina myös kuivaa sisäilmaa. Kostealla kelillä kiva ominaisuus, mutta lauhtuminen vapauttaa lämpöä ja syö vehkeen tehoa. Sen vuoksi ei olekaan kiva, että korvausilma tuo sisään myös kosteutta.
Näitä mobiilikylmentimiä on myös semmoisia, jotka osaavat haihduttaa kondenssiveden lauhdeilmaan = ei ole tankkia tyhjennettävänä. Lisäksi löytyy ns. 2-putkisia laitteita, jotka ottavat lauhdutusilman ulkoa. Minulla oli tällainen ex kämpässä. Siellä oli sopivasti MH ikkunan alla matala tuuletusikkuna, johon väkästin vesivaneristä lätkän, johon 2 kpl Ø125 alumiinisäleikköjä (jäähdytysilman otto + ulospuhallus). Maalaus kilikalilla alumiinipuitteiden sävyyn, minkä jälkee vehje näytti ulkoapäin "tehdasvarusteelta"

Tosin ei systeemi täydellinen ollut. Vehje (speksi muistaakseni 45 dB(A)) möykkäsi niin, ettei saanut nukuttua kuin korvatulpat päässä. Tulpat päässä taas pelkäsin, etten herää kellon soidessa -> ratkaisin ongelman valvomalla ao. asian huolettamana

Paremmin toimi vehkeen jättö käyntiin päiväksi ja sammutus yöksi. Tosin ei se kämpän lämpötilaa montaa astetta jaksanut laskea. Välipohjissa ja seinissä ei ole eristeitä, joten parin asteen laskun jälkeen löytyy uusi tasapaino, missä lämpövaje paikataan naapureilta tulevalla lämmöllä.
Loppuviimeeksi sai jännittää ukkosmyrskyjä. Ikkunan peitelevy kesti kevyet sadekuurot, muttei ollut täysin ilmatiivis. Kovan tuulen painamana vesi osaa mennä vaikka pienen matkan ylämäkeen, joten sitä sitten tursusi vähän joka raosta. Käytännössä tarkoitti, ettei viritystä voinut jättää paikalleen, jos oli ukkoskuurojen uhka.