Raskaan peräkärryn vetäminen, D5 163 hv manuaali

Kuinka paljon hifistelette kierrosten kanssa kärryä vetäessä?  Äkkiseltään voisi ajatella, että voitelu menee heikommaksi kun kierrokset laskee ja väännöt nousee.

Kyseessä siis manuaalivaihteinen D5 163hv S60 2002. Kärrynä 160 cm leveä ja 350cm pitkä ISOLLA kuomulla oleva kärry missä todella iso tuulivastus. Lastia kyytissä parhaimmillaan 750kg edestä.

Vitosvaihteella kierrokset on 80km/h vauhdissa jossain 1700 tienoilla.
Nelosvaihteella tais olla jossain 2100 tienoilla.
Mitenkä on, uskaltaako vedättää vitosvaihteella vai olisiko parempi käyttää nelosvaihdetta?
Auto kyllä jaksaa oikein hienosti vetää vitosellakin vaikka ylämäet, mutta ilman parempaa tietoa, olen käyttänyt varmuuden vuoksi nelosvaihdetta etten riko moottoria tai laatikkoa liian isoilla väännöillä ja liian pienillä kierroksilla.
Missä menee raja, jolloin liian suuret väännöt voisivat aiheuttaa jonkin komponentin ennenaikaisen hajoamisen?
Kaksoismassavauhtipyörä tuossa ääntää hieman tyhjäkäynnillä yleensä.

Nelosvaihteella ajellessa oli kulutus lapinreissulla n. 9l/100km koko reissulle (muutama ardicin käynnistys ja kylillä ajelua mukaanlukien). Kyydissä oli moottorikelkka, ja jos kuomun ja päädyt olisin viitsinyt irroittaa, olisi kulutus varmaan pudonnut alle 8l tienoille.

Samoilla linjoilla on oltu täälläkin.
Tasamaat ja myötämäet vitosella(kutosella), ylämäkeä varten hiukan lisää vauhtia ja tarvittaessa vaihde pienempään.
Kärryt meillä vaihtelee(kahden hevosen Böckmann Master yksi tai kaksi kyydissä n.500kg kpl,  Eurowagonin kärry yksi tai kaksi ratapyörää+varikkokamat tai iso 7hengen Solikka), mutta painot samankaltaisia 1000kg-1800kg. Tuo kulmikas EW tuntuu melkeinpä eniten vastaan panevalta? Kuitenkin kevyt siirrellä käsin kun on yksi akselinen. Solikka tulee eleettömästi perässä kunhan vauhtiin pääsee ja Böckki heiluu eniten, välillä vaikka seisoo paikoillaan
Tuon vaihde, vääntö, voitelu yhtälön vedän ihan 'tunteella'. Yleensä 2000 +/- 500rpm on tuntunut sopivalta. Seuraan asiaa myös hetkellisen kulutuksen avulla, pienempi=parempi.

Eipä taida olla juurikaan väliä miten vetää tuollaista tavallista peräkärryä (vaikka olisikin kuormattu maksimiin).
Onhan siellä rekisteriotteessa maininta että saapi kiskoa tuplaten painavampaakin, kunhan lisää jarrut kärryyn.

Moi !
Täällä liikutaan V70 d5-04 ja Solifer 550, kevyesti mennään vitosella. Menoa auttaa kyllä toi Solikan hyvä vedettävyys.
Raskaassa maastossa tai huonossa kelissä nelosella vetäminen on järkevämpää paremman polttoainetalouden kannalta.
Parhaimmillaan olen päässyt vaunun kanssa alle 9 l.

Painoa kyydissä välillä sopivasti, kärryn sisämitat 160cmx400cm + 2 kelkkaa kyydissä. Ei tule hirveästi kierroksia kateltua,  tulee kevyesti perässä D5  ja autom. Kuluttaa mitä kuluttaa ja se on vaan pakko hyväksyä 

Manuaalista ei oo kokemusta,mutta v70 D5 automaatin kanssa kyllä.Heppa ja kärry tuli sen perässä hyvin kivuttomasti    . Sensiaan vastaava yhdistelmä,mutta vm:03 mondeo 1.8l 125hv bensakoneen kans alko olla äitiä ikävä.     Vähän mutkasempi 80/km tie,niin ei kolmosta isompaa pykälää tarvinnu tarjota. 

vaikka vääntöä ois kuinka eikä puutuis niin en missään nimessä vetäisi vitosella noin matalilla kierroksilla. siellä on äkkiä laatikon laakerit morjens. nelosella vaan. vaikka litran kaks ottais enemmän on se silti aika paljon edullisempaa kun laatikko remontti.

Pieni perustelu olisi paikallaan.
Eikö mielestäsi öljyt 'roisku' tarpeeksi kun vaihteiston kytkinakselin pyörintänopeus on vain 1500-2000rpm?
Öljypumppua ei mielestäni näissä ha:n manu askeissa ole. Voin olla väärässäkin, taas.
En ole Vollen manuaali askin 'räjäytys kuvaa' katsellut/etuvetoisen Volvon laatikkoa purkanut joten en sano varmaksi etteikö vitonen olisi eri sijainnissa kuin muut vaihteet, jos kuitenkin on, niin sitten on. Kuva olisi kyllä kiva yllätys 
Nämä; ei saa vetää kärryä vitosella ohjeet liityvät yleensä 1980-90luvulla tehtyihin vaihteistoihin joissa vitonen on lisätty nelivaihteiseen ja sijainti on erillisellä ja siten huonommin voitelua saavalla sivuakselilla.
Mm. HJ61:llä vedettiin aikoinaan autotraikkua nelosella kun em. syystä ohjekirja sen niin ilmoitti. Voimaa kyllä oli!
T: Ei vielä (siviili autoista) askeja hajonnut.

Pieni perustelu olisi paikallaan.
Eikö mielestäsi öljyt 'roisku' tarpeeksi kun vaihteiston kytkinakselin pyörintänopeus on vain 1500-2000rpm?

Bump, kuka tietäis sanoa millä askeilla kestää vedättää isoimmalla vaihteella, missä ei kestä, ja miksi?
Asia kiinnostaa koska taas tuli vedettyä lastattua kärryä. Käytin myös vitosvaihdetta välissä, en tosin ylämäissä tai kiihdyttäessä.

Eikös se nyrkkisääntö ole, että suoralla vaihteella.

Eiköhän se niin ole että konee rallattaa iloisesti silloin ei vomasiirto ja muu jutu turhaa rasittu.Mitä vaikka 2 desiä enemän polttoainettaa menee kuin pahus kytkin ei kestänyt sitä 550tkm.Muistakaa tämä kun siellä tiellä ajelette

Myös mun mielestäni tärkeintä on se, että moottori vetää huolettomasti, ilman liiallista kaasun käyttöä.

Vaihteiston takia sääliminen taitaa juontaa juurensa vanhojen takavetojapskien huonojen laatikoiden ajalta. Yleensäkin suoralla vaihteella ajaminen auttaa vain perinteisissä kaksiakselisissa vaihdelaatikoissa, koska niissä se voima kulkee sitten suoraan, eikä sivuakselin kautta. Etuvetoisissa Volvoissa taitaa kaikissa olla kolmiakselinen laatikko, joten voima kiertää aina monen akselin läpi, jolloin välityksellisesti suoralla vaihteella ei ole mitään merkitystä.

Myös mun mielestäni tärkeintä on se, että moottori vetää huolettomasti, ilman liiallista kaasun käyttöä.

Vaihteiston takia sääliminen taitaa juontaa juurensa vanhojen takavetojapskien huonojen laatikoiden ajalta. Yleensäkin suoralla vaihteella ajaminen auttaa vain perinteisissä kaksiakselisissa vaihdelaatikoissa, koska niissä se voima kulkee sitten suoraan, eikä sivuakselin kautta. Etuvetoisissa Volvoissa taitaa kaikissa olla kolmiakselinen laatikko, joten voima kiertää aina monen akselin läpi, jolloin välityksellisesti suoralla vaihteella ei ole mitään merkitystä.

Totta, mutta nyrkkisääntö toimii tänäkin päivänä. Ei tosin sen alkuperäisessä merkityksessä, vaan siinä, että ei ainakaan liian isolla vedetä.
En tiedä nykylootien kestoa, mutta fakta on, että mitä tiheämpi välitys, sitä pienempi laakerikuormitus.