Johan nyt nöyrälle ja luotettavalle käyntiinlähtijälle myrkyn lykkäs.
Vaiva alkoi nostella päätään syksyn ensi kylmillä ja kosteilla, eli ensimmäisellä starttauksella hörähti nätisti käymään, nosti kierrokset sinne puoleentoistatonniin kuten kuuluu, mutta 1-2 sekunnin päästä sammui kuin olisi virrat katkaistu. Toisella kerralla jäi käyntiin ja kävi OK, mitä nyt ensimmäisen kerran kaasua annettaessa ilmeni pientä miettimistä/tukehtumista.
Noh, joku aika sitten käynnistyminen meni hyvin vaikeaksi, eli saa startata 5-8 kertaa, joka kerran käynnistyy mutta sammahtaa noin sekunnin kuluttua. Kun lopulta jää käyntiin, käy todella vaikeasti ja seilaten, käyden vuoronperään sammumispisteessä ja nostaen kierroksia. Ottaa kierroksia vaikeasti ja rykien, aivan kuin sytty olisi armottoman aikaisella ja potkisi vastaan.
Kunhan saa ryskytellä ja lämmetä muutaman minuutin, käynti tasaantuu, alkaa ottaa kierroksia normaalisti ja pelaa muutenkin kuin ajatus. Lämpimällä koneella ongelmia ei ole, eikä ole merkitystä onko ollut roikassa vai ajon jäljiltä lämmin.
Talven aikana uusittu jakajankansi, pyörijä, puolanjohto, hall-anturi sekä syttypääte. Tulpat ja -johdot melko tuoreet. Suuttimien o-renkaat uusittu ja imusarjan tiiviste kiristetty, imuvuotoja ei enää löytynyt.
Varsin hämäriä oireita kun kyseessä on K-Jet, eihän tuossa lämmön pitäisi vaikuttaa soppapuolella kuin ohjauspaineeseen ja kk-suuttimen aukioloaikaan. Kk-suuttimen liian lyhyt toiminta selittäisi vielä jotenkin sammahtelun kylmänä, muttei soutavaa tyhjäkäyntiä. Tätä ei kai ohjauspaineen säätimenkään pitäisi tehdä?
Lisäksi tuntuu siltä kuin sytytysennakko olisi kylmänä sekaisin, mutta miten lämpötila vaikuttaa siihen?
