Joskus mittailtiin himmennettävää energiansäästölamppua. Todettiin että minimiin himmennettynä sen virrankulutus on n. kaksinkertainen täyteen kirkkauteen verrattuna.
Mutta tuo himmentäminenhän on mukavuustekijä, eikä energiansäästöä!

Oikeastaan ledien himmentäminen on helppoa, jos kaikki on suunniteltu alunpitäen sitä varten.
Se, että ledilampun pitää himmentyä kaikkien epämääräisten tyristori-säätimienkin perässä, onkin hitusen haastavampaa. Nimenomaisesti siksi, että ledilampun pitää olla halpa. Tekninen suorite ei sinällään ole erityisen haastavaa, vaan normi elektroniikka-insinöörin perussettiä.
Ledejä voi himmentää joku PWM-tekniikalla (pulssinleveys, eli pulssisuhde) tai sitten hallitsemalla suoraan ledin DC-virtaa.
Joka tapauksessa ledi-lamppu itsessään sisältää virtalähteen, jos se on esim muutamalla 1W ledillä toteutettu. Tällöin se tasasuuntaa verkkosähkön ensiksi tehden siitä ~310V DC-jännitettä, josta sitten se alennetaan ledien kynnysjännitteen (~3,5V valkoisella ledillä) tietämille kytkennästä riippuen. Ja jos noita 1W ledejä on sarjassa vaikka sen 3kpl, on niiden yhteenlaskettu kynnysjännite sen 10,5V.
Mutta oikeastaan ledien kohdalla täytyy keskittyä siihen ledien käyttämään virtaan, sillä ledi ei ole lineaarinen komponentti virta/jännitekäyrältään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/LEDElikkäs kaikki muu on irrelevanttia, paitsi se, ettei ledille saa antaa nimellisvirtaansa enempää, tai ledi kuolee nopeasti sisäiseen lämpöhalvaukseen. Näiden 1W ledien kohdalla se tarkoittaa 350mA virtaa.
Tähän led-lamppujen suunnitteluun sitten tulevat mukaan tehokertoimet yms. mukavat jutut, koska normaali tasasuuntaussilta ei kuluta vaihtovirtaverkosta tehoa kuin silloin kun verkkojännite on korkeampi kun tasurin konkan jännite.
http://en.wikipedia.org/wiki/Power_factorJoten himmenttävän 240V ledilampun kuormasta täytyy kehitellä elektroniikan avustuksella "feikki"-resistiivinen kuorma (kuten lämmitysvastus) ja sen täytyy tunnistaa joko himmentimen tekemä verkkosähkön pätkiminen (PWM) tai jännitteen lasku ja reagoida siihen.
Jos valaistus systeemi on alunpitäen suunniteltu esim. 12V halogeeneille, niin hommasta tulee helppoa. Koska tällöin ledeille lähtevää tasajännitettä tarvitsee vain laskea sopivasti, niin ledit himmentyvät. Tämä temppu on helppo, koska jännitteeltään säädettäviä virtalähteitä on yleisesti saatavilla laajalla skaalalla.
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?toc=19741Tosin noitakin edullisempia on, koska noissa on mittareita yms. härpättimiä, jotka eivät ole pakollisia.
Jos haluaa käyttää vain leditekniikaan tarkoitettuja tehonlähteitä, niin valikoimaa riittää.
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?toc=18897&name=led-virtalahteetTästä syystä tuossa edellisen vuosikymmenen puolivälissä firmamme toimarin tönöä rakennettaessa huomioimme ledivalaistuksen ja siihen siirtymisen. Koska tuolloin ledivalot eivät olleet vielä kustannustehokkaita ja ominaisuuksiltaankin vähän sitä sun tätä, niin ledit laitettiin ainoastaan eteisalulan kattoon, jolla on korkeutta kahden kerroksen verran, joten sieltä ei lamppuja vaihdeta ihan tuosta noin tavallisella keittiöjakkaralla.
Muutoinkin suosittiin 12V halogeeneja runsaasti (jotka on helppoa vaihtaa ledeiksi) ja systeemit eroteltiin omiksi kokonaisuuksikseen ja niitä ohjataan säädettävillä jännitelähteillä.
Etu- ja takaterassit laitettiin 1W ledilampuilla tuossa nelisen vuotta sitten. Ompahan tähtitaivas terassilla!

Kylpyhuoneesta puhumattakaan, jossa on kirkkaudeltaan 5 tasolla säädettävä valaistus ja 110 ledin tähtitaivas...

Tavallisten E27/E14 kantaisten lamppujen korvaaminen ledeillä onnistuu, mutta kaikkia herkkuja ei voi saada ilman sähkärin käyntiä.
Himmennettävään ledivalaistuksen voi toteuttaa vaikka näin:
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=69-967-40Notta, on sitä jotakin omaksi ilokseen tullut puuhasteltua muiden kämppiin ja omiinkin jotain noiden ledien kanssa.

Kaikkein helpointa nuo valaistusmuutokset jälkikäteen on toteuttaa torpissa, joissa ne on otettu huomioon jo valaisinkaapelointeja tehdessä. Valitettavan usein talonrakentajat tuijottavat vain sitä johtojen hintaa sillä hetkellä, eivätkä tajua sitä, että se €200,- joka sijoitetaan rakennusvaiheessa takaa sen, että muutokset ovat mahdollisia ilman €1000,- investointeja ja hikeä/päänvaivaa. :hello:
Hyvin suunniteltu, on puoliksi tehty!
