Ei tätä oikein muuten voi luonnehtia: In 1999, Ian Goldberg and David A. Wagner cryptanalyzed A5/2 in the same month it was published, and showed that it was extremely weak — so much so that low end equipment can probably break it in real time. (http://en.wikipedia.org/wiki/A5/2)
Silti tuo oli käytössä vuoteen 2006 asti.
Eikä se vahvempi A5/1 ole turvallinen sekään: In 2000, Alex Biryukov, Adi Shamir and David Wagner showed that A5/1 can be cryptanalysed in real time using a time-memory tradeoff attack (http://en.wikipedia.org/wiki/A5/1)
A5/3 (3G) on myös murrettu...
Muille tiedoksi että kyse on erilaisista puhelun salausalgoritmeista.
Puolustuksekseen ei voi sanoa kuin että signalointiprotokolla kyllä pelaa ja tämä riski on securitytyöryhmän valinta (it wasn't me!), toivottavasti tietoinen sellainen?
Sen valinnan suhteen pitää muistaa, että A5/1 ja A5/2 ovat oman aikansa lapsia. NMT:hen verrattuna ne ovat aika ylivoimaisia, mutta sitten järjestelmän elinkaari ylitti kaiken käsityskyvyn. Ei me 90-luvun alussa osattu olla pahasti huolissamme siitäkään, ettei yhdellä operaattorilla voi olla kuin enintään miljardi asiakasta

Jos järjestelmässä on yksi kaikille pakollinen salausalgoritmi, niin ilman sitä ei matkailija pärjää ennen kuin kaikki maailman verkot on päivitetty. Ei siitä pääse nopeasti eroon vaikka haluaisikin.
Salakuunteluun on tuolla ulkona todettuja menetelmiä tiedossa muitakin kuin yllämainittu, kuten varmasti tiedätkin.
Operaattorikohtaisen autentikoinnin kiertämällä pystyisi soittamaan ilmaiseksi ja sen estämiseen onkin sitten panostettu sen verran enemmän, että merkittävää hävikkiä ei ole näkyvissä (tai ei ainakaan minulla tiedossa?). Eli salakuuntelu on halvempaa kuin puhelumaksun välttely.
A5/2 murtaminen ei mikään ihme olekaan, kun koko algoritmin tausta on poliittinen eikä se saanutkaan olla liian hyvä. Silloin parempana pidettyä A5/1 ei haluttu antaa maahan jonka hallitukseen ei lännessä luotettu, joten oli pakko käyttää vain tietoisesti heikompaa algoritmia.
Nykyinen keskustelu ZUC-algoritmista jatkaa samaa tarinaa toisin päin. Kiina vaatii oman salausalgoritmin systeemiin mukaan. Jokainen voi itse miettiä, miksi?
Valinnat eivät läheskään aina ole pelkästään teknisin perustein tehtyjä.