Pieni pala historiaa allekirjoittaneen ajautumisesta vannoutuneeksi Volvo-naiseksi:
Olin jo pitkään suunnitellut auton vaihtoa hieman isompaan ja maantiellä mukavammin kulkevaan yksilöön, vaikka silloinen teini-corollani olikin hyvin palvellut auto. Lokakuussa 2012 eräänä lauantaina sitten Nettiauton sivuilta täysin vahingossa bongasin Volvon, joka jäi kaihertamaan mieleen. Myynti-ilmoituksessa komeili seuraavanlainen kuva:

Viikonlopun ajan katselin ilmoitusta, kyselin veljeltä mielipidettä ja rohkaisin mieleni soittamaan myyjälle. Seuraavana lauantaina löysinkin sitten itseni koeajolta ja loppujen lopuksi ajamasta kyseistä Volvoa kohti Hämeenlinnaa. Auto siirtyi virallisesti nimiini 22.10.2012 ja taas saatiin yksi onnellinen Volvon omistaja maailmaan.

Autohan siis on Volvo S40 T5 Summum, 6-vaihteisella manuaalilaatikolla. Valitettavasti vajaavetoinen, mutta ehkä tuolla kauppakassit kotiin kulkee.

Autoa on ulkoapäin laitettu hillitysti (osittain tehtaalla, osittain ensimmäisen omistajan toimesta):
- 18'' vanteet
- Korisarja
- Takaspoileri
- Heicon maski (tiedän, kaikkien silmää se ei miellytä)
- Kevyt madallussarja
- Takaluukusta poistettu tekstit
- "Hyvin hillityn kokoiset" pakoputkenpäät
Auton ostohetkellä olemassaolevat viat otettiin huomioon hinnassa. Vikalista oli seuraavanlainen:
- Valot vikatilassa eli kaikkein alimmassa asennossa
- Keskikonsoli naarmutettu huollon yhteydessä
- Öljyjen ja suodattimen vaihto tekemättä, joten huoltovalo paloi
Viikko auton ostamisen jälkeen satoi talven ensilumi. Piti alkaa vaihtamaan talvirenkaita, kun osoittautui, että renkaissa on lukkopultit, joiden avainta ei ole missään. Myyjä käänsi kaikki varastonsa ympäri, minä koko auton - ei missään. Kunnes paljastui, että viikko ennen kauppoja auto oli käytetty huollossa, jossa oli irroitettu renkaat. Viimeinen kerta, jolloin avain oli nähty. Mekaanikko ei myöntänyt hukanneensa avainta, mutta
asiakaspalvelusyistä suostuivat vaihtamaan renkaat veloituksetta ja antamaan tilalle uudet lukkopultit, mutta vaihto piti tehdä juuri tuolla kyseisellä paikkakunnalla.
Myyjä neuvotteli myös samaisen merkkihuollon kanssa keskikonsolin vaihdon autoon, puoliksi myyjän kustannuksella, puoliksi merkkihuollon kustannuksella. Huolto ei myöntänyt naarmuttaneensa keskikonsolia, vaikka olemassa oli juuri ennen huoltoa otetut myyntikuvat, joissa naarmua ei ollut.
Asiakaspalvelusyistä suostuivat sen kuitenkin vaihtamaan, mutta jälleen sillä ehdolla, että vaihto tehdään juuri kyseisellä paikkakunnalla.
Joten 2.11.2012 tuli 250 km ajeltua, jotta saatiin keskikonsoli vaihdettua naarmuttomaan ja talvirenkaat alle.. Tämän takia jouduttiin myös siirtämään kaikki Hämeenlinnaan jo varatut huolto- ja massausajat.
Arvannette, että tässä vaiheessa tunteeni kyseistä huoltoa kohtaan eivät olleet kovin mieltä ylentävät.
Alku oli takkuinen, mutta paljon on saatu aikaan sen jälkeen. Kaikki huollot tuosta hetkestä eteenpäin on teetetty Hämeenlinnan Auto-Ilveksellä, jossa olen saanut erittäin hyvää ja asiantuntevaa palvelua.

Tässä vaiheessa auto oli tämän näköinen:
05.11.2012:Autosta luettiin valojen vikakoodi ja arveltiin korkeudensäädön anturin olevan rikki. Tilattiin uusi anturi ja varattiin uusi aika seuraavalle viikolle.
08.11.2012:Auton alustaan tehtiin täysi ruosteenestokäsittely Hämeenlinnan Ruoste-expertit Ay:llä.
12.11.2012:Vaihdettiin anturi ja paljastui, ettei vika johtunut siitä. Jäljelle jäi enää kuskin puoleinen xenonien ohjausyksikkö, joka laitettiin tilaukseen.
16.11.2012:Öljynsuodattimen ja öljyjen vaihto. Kuskinpuoleisen xenonien ohajusyksikön vaihto.
23.12.2012 olin viemässä viimeisiä joululahjoja, kun takaluukku jämähti kiinni. Lähes kuukauden ajan ajelin niin, että kaadoin aina takapenkin, jos tarvitsin jotakin takaluukusta.
14.01.2013:Takaluukun katkaisin uusittiin. Samalla uusittiin takarekisterikilven valot, joiden huoltomies huomasi vetelevän viimeisiään.
Pari kuukautta meni hienosti, ilman pienintäkään vikaa. Kunnes.. Maaliskuun alussa auto rupesi huutamaan yhä useammin töyssyyn ajaessa, että apukuskin penkillä on turvavyö auki. Vaikka siinä ei siis istunut kukaan, eikä penkillä ollut mitään (lukuunottamatta mahdollisia näkymättömiä mielikuvituskavereitani). Äänen sai loppumaan lyömällä nyrkillä riittävän kovaa apukuskin istuimeen. Muutaman viikon sitä kuunneltuani totesin äänen niin ärsyttäväksi, että kävin varaamassa huollon.
11.03.2013:Apukuskin penkin anturi oli irronnut pois paikaltaan ja se liimattiin uudestaan paikalleen. Vinkuminen olemattoman apukuskin tyrvavyöttömyydestä loppui siihen.

Taas meni kuukauden verran huolettomasti. Sitten heräsin kahtena aamuna peräkkäin n. klo 09.00 siihen, että jossain huutaa hälyttimet. Pikaisen laskutoimituksen jälkeen tulin siihen tulokseen, että sen on pakko olla mun auto.. Ei muuta, kun vaatetta päälle ja katsomaan. Ensin epäilin kulkukissoja, jotka toisinaan hyppivät autojen päällä tuossa pihassa. Sitten naapurin lapsia, jotka ennenkin ovat tehneet pieniä koiruuksiaan pihapiirissä. Annoin asian kuitenkin tuolloin olla ja ajattelin, että katsotaan jatkuuko tämä.
23.04.2013:Autoon vedettiin 2 vuotta kestävä Brilliant-kestovaha Hämeenlinnan Ruoste-expertit Ay:llä.
Ja kyllähän se kiilsikin sen jälkeen!


Muutama viikko vahauksen jälkeen taas sama juttu hälyttimen kanssa. Kahtena yönä peräkkäin n. klo 02.45 heräsin hälyttimen sointiin. Toisen yön jälkeen marssin Auto-Ilvekseen kysymään, josko voisivat selvittää mistä tuo johtuu.
13.05.2013:Autosta luettiin, mistä anturista hälytys aiheutuu. Paljastui, että kuskin puoleisesta ovesta on johtosarjasta murtunut yksi johdin. Uusi johtosarja tilattiin.
29.05.2013:Johtosarja saapui ja auto meni huoltoon johtosarjan vaihtoa varten. Muutaman tunnin kuluttua soi puhelin. Toimitettu johtosarja oli väärä, ovessa olevalla handsfreella varustettuun malliin. Pienen neuvottelun jälkeen päädyimme siihen, että haen autosta kaiken tarvitsemani pois ja auto jää kolmeksi päiväksi päivähoitoon Auto-Ilvekselle.
Onneksi vanha teini-corollani oli vielä myymättä, joten ajelin sillä kolme päivää. Ja tottakai noille kolmelle päivälle sattui kovat helteet, kun ajelin ilmastoimattomalla autolla.
31.05.2013:Johtosarja saapui ja se vaihdettiin tällä kertaa menestyksekkäästi. Sen jälkeen ei hälytin ole turhaan huutanut.

Kesän aikana alkoi kuskin puolelta etukulmasta kuulua toisinaan kuoppaan ajaessa tai voimakkaasti jarruttaessa paukahdus. Ääni kuulostaa siltä, kun jousi paukahtaisi. Tarpeeksi kauan sitä kuunneltuani varasin jälleen kerran huollon.
19.07.2013:Äänen alkuperää tutkittiin. Syytä ääneen ei löydetty, mutta huoltomies huomasi, että aiemmin
asiakaspalvelusyistä korjauksia tehnyt merkkihuolto oli laittanut autoon väärät jarrupalat. Voitte uskoa, kuinka luotto kyseistä merkkihuoltoa kohtaa jälleen kasvoi!

Jarrupalat vaihdettiin uusiin ja kas kummaa, aiemmin jarruttaessa tuntunut pieni täristys ratissa loppui.
Muutama viikko meni ja uskoin jo äänen johtuneen jarrupaloista, mutta sitten se alkoi uudestaan. No, sen selvittäminen on vielä kesken..
Kesälomalla sain vihdoin aikaiseksi ja varasin ajan takalasien tummennukseen.
21.08.2013:Auton takalasit tummennettiin Hämeen Kaihdin Oy:llä, 18% kalvolla.
Omaa silmää nuo tummat takalasit ovat aina miellyttäneet ja tämän projektin jälkeen auto näytti tältä:
23.08.2013:VRCF-tarrat takaikkunoihin, pesu, leimasta heittämällä läpi (katsastussetä käski vaan säätämään valoja hieman alemmas seuraavassa huollossa) ja Volvo-hirvi tuulilasille istuksimaan, niin johan taas kelpaa ajella! Tässä kunnossa auto on tälläkin hetkellä.








09.09.2013:Valot säädettiin takuuseen uudelleen. Korkeudensäätö toimii taas, kuten pitääkin. Umpiot kuitenkin pitäisi vaihtaa, jotta ne saataisiin täysin toimimaan, mutta tätä ei tule tapahtumaan ihan äkkiä, umpiot kun ovat kuulemma kovin hinnakkaat.. Onhan valot nytkin lailliset, kun korkeudensäätö toimii.

Nyt mittarissa 98888 km, joista siis yhteisiä kilometrejä reilu 15tkm. Pieniä vastoinkäymisiä on ollut, mutta ostostani en ole katunut. Kyllä se vaan on mulle just passeli auto!

Seuraavana ohjelmassa on 100 tkm huolto 23.9.2013, jatketaan paukahduksen syyn etsintää ja jos ennen vuoden 2014 katsastusta saisi apukuskin puolen lampunpesimen toimimaan. Se lakkasi toimimasta viikko katsastuksen jälkeen, jääden jumiin yläasentoon, eikä pesunestettä tule sieltä lainkaan.
Mutta tästä jatketaan ja katsotaan, mitä vielä keksitään. Suuri kiitos avusta kuuluu foorumillakin vaikuttavalle veljelleni Turbo242:lle, sekä isälleni.

edit: Kirjoitukseni aikajana korjattu väärinkäsitysten välttämiseksi.
