Ajatusrakentelua: puukaasu + turbo Volvo?

Vanha kunnon häkäpönttö kuulostaa mielenkiintoiselle voimanlähteelle näin kallistuvan polttoaineen aikakautena. Tämän päivän ohjauselektroniikalla olisi vielä suhteellisen helposti toteutettava ja oikein tehtynä kunnollinen voimanlähde.

Melko tunnettu suomalainen projekti on Juha Sipilän El Kamina:


http://www.juhasipila.fi/7

Auto olisi lakiteknisistä syistä vanhempi kuin -87, oliko tarkka raja 1.6.1987 kun uudempiin ei saa enää laittaa... että alkuvuodesta 87 vielä menisi. Käytännössä siis 200/700srj Volvo. Ja varmaankin farkku. Sanoisikohan laki vielä jotain häkäpöntön sijoittamisesta farmarin paksiin/takapenkin tilalle, yleensä noita näkee vain auton ulkopuolella?


Yleensä kai harrastelijoiden puukaasuvehkeet on vapaastihengittäviä ja polttoaineensyöttö tapahtuu enemmän tai vähemmän itse rakennelluilla puukaasuttimilla. Puukaasun kehnon energiatiheyden ja siitä seuranneen heikon tehon (jostakin luin 2,2l häkäpönttö-Camryn kykenevän max. 90km/h vauhtiin...) vuoksi tuli heti mieleen ahtaminen. Ahtimen kanssa olisi fiksua valjastaa käyttöön moottorinohjaus ja ruisku. Mietinkin tässä, estääkö mikään ajamasta kaasua normaalien bensasuuttimien lävitse? Auto siis käy puukaasulla, syötettynä suutintukille sopivalla paineella, kunhan moottorinohjaus on säädetty sopivaksi? Puukaasulle täytyisi kehittää jonkinlainen kompressori joka nostaisi paineen suunnilleen samoihin lukemiin kuin bensalla.

Tällaista tänään. Kertokaahan ajatuksianne.

Tuunatulla maakaasumuutossarjalla häkän syöttö voisi onnistua.

Uskoisin että tuo bensasuuttimien käyttö kaasusuuttimina on huono ajatus, koska maakaasumuutossarjoissa suuttimet ovat kokoluokkaa 1,5mm - 3,0mm ja tällöin paine on jotain 1-2bar.

Helpoiten puukaasun ja ilman sekoittaminen onnistuisi enne ahdinta.

Helpoiten puukaasun ja ilman sekoittaminen onnistuisi enne ahdinta.

Totta.

Helpoiten puukaasun ja ilman sekoittaminen onnistuisi enne ahdinta.

Varmaan joo. Mitähän siitä aiheutuu käynnin kannalta?

Varmaan joo. Mitähän siitä aiheutuu käynnin kannalta?

Ei kai mitään sopivan kokoisella remmiahtimella.

E: Niin, tai miksipä turbollakaan.

Varmaan joo. Mitähän siitä aiheutuu käynnin kannalta?

Saa paremman täytöksen ja enemmän tehoa? Remmiahdin olisi vielä kivasti hereillä jo pienillä kierroksilla

...Sanoisikohan laki vielä jotain häkäpöntön sijoittamisesta farmarin paksiin/takapenkin tilalle, yleensä noita näkee vain auton ulkopuolella?..

Pöntön sijoittaminen auton ulkopuolelle suurimmaksi osaksi johtuu siitä, että pönttö on kuuma ja iso.

Näin amatöörimoottori-ihmisenä en lähtisi rakentamaan vinokoneesta, kun siinä se tulppa on palotilan reunassa. Häkäkaasumiehet kerto,että se häkä palaa hitaasti, joten esim tinakone olisi siinä mielessä parempi.

Kävi mielessä sellainenkin että mitenköhän herkästi häkä käy nakuttamaan? Soveltuuko ollenkaan ahtamiseen...

Aika korkeaoktaanista kuullemma on. Voi siis ahtaa. Ehkä dualfuel pilotti dieselsytytyksellä olisi ihan a1.

Puukaasun ahtaminen onnistuu -btdt. Mutta kun mietitte puukaasun sekoittamista paloilmaa, niin on hyvä tietää että puukaasun ja ilman seossuhde on noin 50 / 50. Joten kaikki bensiinille tahi maakaasulle valmistetut seoksenmuodostuslaitteet eivät ole ainakaan helposti muunnettavissa puukaasukäyttöisiksi. Helpoiten kaasujen sekoitus onnistuu ennen ahdinta.

Puristuskestävyys on puukaasulla hyvä. Vapaastihengittävänä on mahdollista käyttää ruttuja aina 1:15 saakka. Vaikka palamisnopeus on hieman hidas ei se rajoita moottorin rakennetta, mutta parhaiten palamisnopeutta voi lisätä joko ruttua lisäämällä tai ahtamalla. Sinällään on ihan sama onko kone vino, pysty tai tinalohko. Itse olen aikoinaan ajanut 40 000 km kuusimukisella pystykoneella, mutta paljon enemmän käytetty ja helpoiten modifioitava on perinteinen vinokone, joita onkin runsaasti puukaasukäytössä tavattu. Vaparina olisi varmaan hyvä yhdistelmä b230ft/et alkerta ja lankkukansi (b230K).