Pitkäiskuvinokone (yhdistetty topic)

kertokaa viisaammat kun minä en tiedä

olen kuullut että kun b23 lohkoon laitetaan b200 koneen kiertokanget ja mahdollisesti kampiakseli koneesta tulisi pitkäisku noin 2.7l

onko mitenkään mahdollista vai tuleeko siitä vain kasa rautaromua?

Osittain totta. Jos sen B23 akselin kiertokangenkaulat (54mm) hio 5mm epäkeskosti, niin sitten siihen sopii B2xx moottorin kanget (49mm kaula) ja männät, sekä isku pitenee tuon 5mm. Tällöin moottorista tulee vähän vajaa 2,5L. Männät pitää myös ottaa B2xx sarjan koneesta ja niitä pitää madaltaa tarpeen mukaan, mutta suurinpiirtein 2,5mm.

Nimimerkki JuHaU on aika päällikkö noiden epäkeskohiomisjuttujen trokaamisessa, joten hänelle vaan viestiä, ni jo on kohta pitkäiskuakseli kotona. Ja hetken päästä kaikkea muutakin hyvää tavaraa...

Niin, hiomalla saa tuon vajaa 2.5L

Onhan noita SRC kampuroita joilla saa enemmän tilavuutta, mutta sitte menee kaikki suunnittelu uusiks.

Itellä on kaapis varmuuden vuoks 90.25mm iskulla oleva kampura, tiä sitte millon tulee käytettyä ku aika kortilla.

No niin... Aihe kuuluisi ehkä tuonne softapuolelle mutta eiköhän tähän jotain mekaanistakin keksitä.

Ideana olisi laittaa tuollainen pitkäiskukampura B230ET-lohkoon ja tätä paketti pitäisi ohjata LH2.4:lla. Mitenhän mahtaa käydä, oppiiko tuo ruisku muuttuneen iskutilavuuden vai vaikuttaako tuo mitenkään? Tuossahan runkolaakerit on ne pienemmät, 55mm?, ja sattumoisin tuossa B230ET-lohkossa on myös ne pienemmät runkolaakerit.

Mitä tuommonen Penta muuten on syönyt sisäänsä? Onko siinä vahvat kanget? Männät, soveltuuko ahtamiseen, käyttöautotarkoituksessa? Vai tartteeko siihen katsoa kanget ja männät jostain?  Poraus noissa kahdessa lohkossa on vissiin sama? 

Eiköhän LH tuohon kokonaiseen 173 kuution muutokseen ihan siististi sopeudu, on kummiskin jotain 8% luokkaa vain...

Pentan sisuskaluihin pätee 100% samat säännönt vuosimallin mukaan kun auton koneeseenkin, eli vahvat kanget tuli 1990/91 ja 63mm laakerit jossain 1988 paikkeilla (tunnistaa pentan loppukirjaimesta, A,B=55mm, C,D=63mm ja jos kone on nimeltään 230, 250 tai 251 ni se on 1990 tai uudempi ja 63mm laakerit).

Eli AQ151B on heikoilla kangilla ja 55mm laakereilla tehtaalta ja mallivuotta 1986-1987.

Eiköhän LH tuohon kokonaiseen 173 kuution muutokseen ihan siististi sopeudu, on kummiskin jotain 8% luokkaa vain...

Pentan sisuskaluihin pätee 100% samat säännönt vuosimallin mukaan kun auton koneeseenkin, eli vahvat kanget tuli 1990/91 ja 63mm laakerit jossain 1988 paikkeilla (tunnistaa pentan loppukirjaimesta, A,B=55mm, C,D=63mm ja jos kone on nimeltään 230, 250 tai 251 ni se on 1990 tai uudempi ja 63mm laakerit).

Eli AQ151B on heikoilla kangilla ja 55mm laakereilla tehtaalta ja mallivuotta 1986-1987.

Kiitos tästä tietoiskusta.

Taidan toteuttaa tuon pitkäiskuisen moottorin.  Täytyy vaan katsoa ja suunnitella että millä sisuskaluilla se toteutetaan.

Nostetaas aihetta hieman...

Eräs tuttu kävi meidän tallissa pyörähtämässä ja siinä sitten porukalla katseltiin pöydällä olevaa Pentan kampiakselia. Kyseinen akseli siis on pienemmillä runkolaakereilla ja keskeltä päittäislaakeroitu. Tämä kyseinen tuttumme oli sitä mieltä että tehokkaassa moottorissa jäykällä kytkimellä varustettuna tuo keskeltä päittäislaakeroitu kampura ei tule kestämään vaan menee poikki. Onko tällä foorumilla ketään joka on samaa mieltä? 

Kai se jotain kestää, kun Hilmerssonin Mantassakin sellainen on. En tosin tiedä kuinka kovaa kyytiä se on saanut, kun on tuollainen showauto, mutta onhan siitä ainakin aika reilusti penkitetty.

Eiköhän se kestä.

Tuo voi tosiaan olla pointti että päittäislaakeri keskellä rasittaa tuota akselia ja saattaa vääntää sitä, etenkin jollain sikajäykällä kytkimellä, mutta kukaan ei ole koskaan raportoinut katkenneesta pentan kampurasta missään laitteessa.

Ja kuten sanottua, useassa oikeasti tehovehkeessä noita on käytetty, niin jos ny et 1000hv ota irti, niin voit turvallisesti käyttää. 400-600hv teholuokassa ei ole todistetusti ongelmaa pitkällä aikavälilläkään.

Ja toisaalta +500hv vinokone on kuitenkin levällään sen verran tiheään, ettei laakeroinnin loppumisesta ole huolta kun jo uusia laitetaan. 

Kai se jotain kestää, kun Hilmerssonin Mantassakin sellainen on. En tosin tiedä kuinka kovaa kyytiä se on saanut, kun on tuollainen showauto, mutta onhan siitä ainakin aika reilusti penkitetty.

Joskus aikanaan noita Hilmerssonin videoita katselin niin kyllä se Manta niissä ainakin sai sikaa oikeen kunnolla. 

Eiköhän se kestä.

Tuo voi tosiaan olla pointti että päittäislaakeri keskellä rasittaa tuota akselia ja saattaa vääntää sitä, etenkin jollain sikajäykällä kytkimellä, mutta kukaan ei ole koskaan raportoinut katkenneesta pentan kampurasta missään laitteessa.

Ja kuten sanottua, useassa oikeasti tehovehkeessä noita on käytetty, niin jos ny et 1000hv ota irti, niin voit turvallisesti käyttää. 400-600hv teholuokassa ei ole todistetusti ongelmaa pitkällä aikavälilläkään.

Ja toisaalta +500hv vinokone on kuitenkin levällään sen verran tiheään, ettei laakeroinnin loppumisesta ole huolta kun jo uusia laitetaan. 

Pointtina myös se että auto johon moottoria tullaan rakentamaan ei ole käyttöauto vaan aika harvakseltaan ajettava kesäauto. Uskoisin itse kanssa että ei tämän asian kanssa ongelmia tule.

---

Arvauksia että mihin lohkoon tuo paketti seuraavista vaihtoehdoista kannattaa kasata:

B23ET, parasta aikaa autossa kiinni.
B230ET, ostettu aikanaan aihioksi.
AQ151B, kampuran mukana seurannut lohko.

Kanneksi tulee 16v ja tehotavoite yli 500hv.

Kiitos kaikille vastanneille. 


EDIT: Oletan, vuosimallista johtuen (-83), että B23ET:ssä on myös pienet runkolaakerit ja päittäislaakerointi keskellä.

Tämä kyseinen tuttumme oli sitä mieltä että tehokkaassa moottorissa jäykällä kytkimellä varustettuna tuo keskeltä päittäislaakeroitu kampura ei tule kestämään vaan menee poikki. Onko tällä foorumilla ketään joka on samaa mieltä? 

Bemarin isojen kutosten kampuroissa on keskimmäisessä pukissa päittäislaakerointi ja niissä se kampura on suhteeeellisen pitkä. Enpä ole kuullut että niistäkään olisi napsunut kampuroita, enkä siinä ole itsekään onnistunut 765-asetelmalla.

Edit:

EDIT: Oletan, vuosimallista johtuen (-83), että B23ET:ssä on myös pienet runkolaakerit ja päittäislaakerointi keskellä.

Mää veikkaan kyl päinvastaista. Kyl siin vielä on vanha kunnon jöötiakseli ja päittäinen takapäässä

Arvauksia että mihin lohkoon tuo paketti seuraavista vaihtoehdoista kannattaa kasata:

1) B23ET, parasta aikaa autossa kiinni.
2) B230ET, ostettu aikanaan aihioksi.
3) AQ151B, kampuran mukana seurannut lohko.

4) EDIT: Oletan, vuosimallista johtuen (-83), että B23ET:ssä on myös pienet runkolaakerit ja päittäislaakerointi keskellä.

1) en lähtisi purkamaan toimivaa moottoria - kaiken lisäksi tuo akseli ei edes sovi lohkoosi katso kohta 4

2) Paras aihio noista - kone irrallaan ja helppo kasata / tarvittaessa koneistaa

3) Jos ollut merivesijäähdytyksellä, niin voi olla ns valmis voi olla ihan ok myös

4) B23 on kymppisarjan kone, eli akseli ei sovi suoraan B2XX lohkoon. Kymppisarjan akseleissa on ihan kunnon mitoitukset ja oikeat laakeroinnit.
Isot runkolaakerit ja 4 vastapainoa akselissa. Kiertokankien kaulat 5 mm isommat kuin B2XX koneissa.

3) Jos ollut merivesijäähdytyksellä, niin voi olla ns valmis voi olla ihan ok myös

Penta VINOKONEET ovat AINA makeavesijäähdytteisiä. Alumiininen sylinterikansi kestäisi arviolta 10h merivesikäyttöä atlantissa (3,3-3,7% suolaa), meidän 0,7% suolasisältöisessä itämeressä ehkä 100h... ei olis kiva vaihtaa kantta joka ajon jälkeen.

Vain rautakantiset koneet saa "raakavesijäähdytteisinä", ne ovat 15-20v vanhoina valmista kamaa, kansi puhki ja pakosarja(t) JOS ajettu suolavedessä. Järvivedessä saattaa kestää vaikka 50v. Kaverilla 1969 VP AQ150 (Buick 3,7L) ja siinä on kaikki alkuperäistä, kone on kuin pakasta vedetty vaikka oli jotain 1200h ajettu. Merivedessä tuosta olisi vaihdettu koko kone jo 2 kertaa jos olis ajettu itämeressä. Atlantissa varmaan 6-7 kertaa.

Penta B230 lohko on siinä yhtä hyvä viriaihioksi kun B230ET, aivan sama paitsi että pentan lohkosta puuttuu öljypaluureikä ja paineliitäntä. Itse porasin omaani 16mm reijän paluulle ja tungin siihen vanhan lambda-anturin josta raksin sisällöt veke ja tottakai M18x1,5mm jengasin. Tulopuolelle taisin vetää M12x1,25 jengan ja banjopultti. About 30min meni porata ja jengata nuo reijät. Paljon parempi tuollainen jengattu paluu, kun se volvon o-renkaalla oleva virikäytössä, kun siellä on paluuna kuitenkin joku taipuisa letku joka ei pysy paikallaan o-renkaalla reijässä.

B230 penta lohkossa se hyvä puoli ET lohkoon verrattuna että se ei ole mikään 400tkm ajettu joka täytyy porata tappiin asti (96,6-97mm) vaan yleensä hoonaus riittää. 500hv konetta ei kauheasti kannata porata suuremmaksi, menee sylinterinseinät ohueiksi.

Ja kuten sanottua ja itse olen todistanut, tuo pentan lohko kestää mainiosti 400hv+ tehoja, ja varmasti enemmänkin. Vakio männätkin kelpaavat usein jos ei ole sattunut haaveria, niihin vaan venakolot ja uudet renkaat ni mennään kovaa. Jos ajat E85 ni ne 9,7 puristukset ei ole ongelma 1,5bar menee ongelmitta. 98E ei paljoa yli 0,8 voi ahtaa nakuttamatta tai tinkimättä ennakoista.

Ja kuten todettua, B23 on samaa tekoa B19/21 koneiden kanssa, vaikka onkin ET kone, eli 4 limppuinen akseli ja päittäislaakerointi takana. Tästä keskusteltu maailman ääriin täällä.

Bemarin isojen kutosten kampuroissa on keskimmäisessä pukissa päittäislaakerointi ja niissä se kampura on suhteeeellisen pitkä. Enpä ole kuullut että niistäkään olisi napsunut kampuroita, enkä siinä ole itsekään onnistunut 765-asetelmalla.

Edit:

Mää veikkaan kyl päinvastaista. Kyl siin vielä on vanha kunnon jöötiakseli ja päittäinen takapäässä

1) en lähtisi purkamaan toimivaa moottoria - kaiken lisäksi tuo akseli ei edes sovi lohkoosi katso kohta 4

2) Paras aihio noista - kone irrallaan ja helppo kasata / tarvittaessa koneistaa

3) Jos ollut merivesijäähdytyksellä, niin voi olla ns valmis voi olla ihan ok myös

4) B23 on kymppisarjan kone, eli akseli ei sovi suoraan B2XX lohkoon. Kymppisarjan akseleissa on ihan kunnon mitoitukset ja oikeat laakeroinnit.
Isot runkolaakerit ja 4 vastapainoa akselissa. Kiertokankien kaulat 5 mm isommat kuin B2XX koneissa.

Totta tosiaan. Ei pitäis sekottaa kymppi- ja satasarjan lohkoja keskenään.

Eli B230ET-lohkoa rupeamme työstämään. Sitten aikanaan.

Kiitos vastanneille.