Tässä on merkittävä ero - jos lyöt putkikelloa ja nappaa siitä kädellä kiinni sen ääni vaimenee kun taas urkupilli taikka puhaltimet v*tut vippaavat siitä puristeleeko niitä päältä vai ei, aktuaalisen työn kun tekee putken sisällä värähtelevä kaasujousi.
Olet oikeassa, ilmaisin itseäni epäselvästi. Tarkoitukseni oli viitata resonanssiin. Oli se sitten putken tai itse kaasun.
Moottorissa homma lienee sekoitus hitusen molempia, koska sylinterissä tapahtuva detonaatio saa kaasun värähtelemään, johon vaikuttaneen urkupillin koko...
Asian näin ollen väittäisin että pelkkään sylinterin halkaisijaan perustuva kaava nakutuksen taajuudelle ei voi antaa kuin suht karkean hattuvakion missäpäin tajuus mahdollisesti voisi olla - lohkojen mitat pyttyjen ulkopuolella kun vaihtelevat huomattavasti aina materiaaliin asti, mikä ei voi olla vaikuttamatta ko. metallipalikan ominaistaajuuteen.
Toden totta! Hattuvakio!
Mutta silläkin saadaan aikaiseksi se, mitä tarvitaan...
Mulla on hajanainen muistikuva että joku Otaniemen jampoista aikanaan tutki Saabin alkupään APC boksin toimintaa ja lopputulema oli että se ei ollut mitenkään mahdottoman luotettava siinä muodossaan. En kuolemaksenikaan löytänyt ko. dokumenttia vaikka se mulla (muistaikseni) jollain koneella olikin .pdf muodossa.
Jep, luotettavampana tapana minäkin pidän tuota mekaanista anturia, koska tuossa ionisaatiossa se voi helposti jäädä mittauskohinaan, ollessaan hyvin lievää rapinaa...
Kyllä se kaasu siellä "värähtelee". Eihän sitä muuten voisi Ion sensing:illä mitatakaan.
Laskemalla saa jonkinlaisen lähelle arvon, mutta käytännössä taajuus on mitattava.
Siis tallentaa nakutusääntä ja siintä muodostaa spektri. (vaikkapa jollain PC audiosoftalla... esim GoldWave).
Ei pöllömpi idea ja jokaisen toteuttettavissa.
Jotain valmista piiriä käyttämällä saa varmasti toimivamman värkin, kuin "suodatinkasalla".
Kuuntelullehan pitäisi olla myös aikaikkuna, että voisi ainakin osan ylimääräisistä mekkaloista saada poistettua.
Mitä tarkoitat "valmiilla piirillä"?
Jos tuo nakutuksen spektri tunnetaan, saadaan "suodatin kasalla" tehtyä nakutuksen ilmaisu siten, että se on jokaisen rakenneltavissa, jolla kolvi on. Väittäisin, että nakutus tuottaa oktaaveja korkeampia taajuuksia kuin normaali koneen käyminen tai ainakin niiden voimakkuus on omassa luokassaan normi meluun verrattuna.
Aikaikkuna on sinällään huono, ellet tarkoita poisto/työ-tahteja, jolloin sylinterissä ei voi ei voi nakuttaa. Mutta lohkossa kun on useampi pytty, jää kuuntelemisen ulkopuolelle vähän aikaa, ettei sillä ole merkitystä.
Kuinka se lohkon resonanssi saa aikaan kaasun paineenvaihtelun, mitä Ionsenssillä tai vaikkapa paineanturilla mitataan?
Kyllä se värähtely tapahtuu siellä palotilassa.
Kyllä minäkin olen taipuvainen tuohon urkupilli-efektiin ennemmin kuin lohkon soimiseen. Koska jokainen voi kopauttaa lohkoa vasaralla ja todeta kuinka huonosti se resonoi. Lohko pyrkii luonnostaan nimenomaisesti vaimentamaan kaikkia värähtelyjä.
Ja nyt kun lukaisin hitusen viittaamasi dokkaria, olen entistä lujemmin samaa mieltä.
Tuo resonanssi ilmiö tunnetaan tietyissä paineilmalutkuissa ns. PING:nä. Kuten vaikkapa
Evanix Black Leobardissa tai
FX:n tietyissä malleissa (isojen poiken leluja
). Lutkuissa se johtuu siitä, että painesäiliössä (200bar) paine alenee muutamassa millisekunnissa erittäin voimakkaasti ja siitä muodostuu ns. paineenmuutosaalto, joka liikkuu työkaasussa lämpötilan määrämällä nopeudella. Painesäiliön ominaisuudet vaikuttavat (muoto, tilavuus) vaikuttavan hitusen kuultavaan taajuuteen mutta se on yllättävän sama moninkertaisilla tilavuuksilla ja sylinterissä vs. pullosäiliö.
