Jaksottainen virransyöttö autonlämmityksessä

On ihan selvää että pätkitty sähkö kuluttaa vastuksia huomattavasti enemmän. Tätä teoriaa voi jokainen kokeilla kotona rämpyttämällä hehkulamppua päälle, pois, päälle, pois, päälle jne. jne. Teoria on ihan sama, saadaan hehkulampun lanka kuumaksi jonka jälkeen annetaan heti jäähtyä ja taas lämmetä. Ei mene kauaa kuin lamppu palaa.

Eikös se hehkulamppukin ota syttyessään apaut kymmenkertaisen virran verrattuna siihen kun se on jo syttynyt?
En tiiä, joskus varmaan yläasteella tommosta kuullut... ja siitä on KAUAN!

Eikös se hehkulamppukin ota syttyessään apaut kymmenkertaisen virran verrattuna siihen kun se on jo syttynyt?
En tiiä, joskus varmaan yläasteella tommosta kuullut... ja siitä on KAUAN!

Ei se kyllä ota, kun on kyse langasta joka hehkuu, ja jolla on määrätty vastus, 100W:n vastus on 100W:n vastus kaikissa olosuhteissa ( juu, ja ilman mitään ääripään teorioita   ), kun on kyse pelkästä vastuslangasta.
Toista tietysti on esim. loisteputki, joka vaatii enemmän virtaa syttymiseen, kun palamiseen.( tässä samassa on tuo Xenonkin )
Asiahan on niin, että kun jaksottaisesti pätkii vastuslangan jännitettä , eli päälle, kuumaksi, ja pois, vastus kylmä taas, ja kun samaa jatketaan tarpeeksi kauan, niin lämmönvaihtelu rikkoo tuon vastuksen.

Mä mitää tiedä,,joku sähkö inssi vois pitää tästä saarnan. 

Ei se kyllä ota, kun on kyse langasta joka hehkuu, ja jolla on määrätty vastus, 100W:n vastus on 100W:n vastus kaikissa olosuhteissa ( juu, ja ilman mitään ääripään teorioita   ), kun on kyse pelkästä vastuslangasta.
Toista tietysti on esim. loisteputki, joka vaatii enemmän virtaa syttymiseen, kun palamiseen.( tässä samassa on tuo Xenonkin )
Asiahan on niin, että kun jaksottaisesti pätkii vastuslangan jännitettä , eli päälle, kuumaksi, ja pois, vastus kylmä taas, ja kun samaa jatketaan tarpeeksi kauan, niin lämmönvaihtelu rikkoo tuon vastuksen.

Mä mitää tiedä,,joku sähkö inssi vois pitää tästä saarnan. 

EN kyllä ole lähellekään inssi, mutta tuolla sivustolla on hieman eri näkemys asiasta:
http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/mbl/sahko/tasavirtapiirit.htm

Lainattua artkkelista, kohta lämpötilan vaikutus: Lämpötilan vaikutusta metallijohtimen resistanssiin voidaan demonstroida luonnollisesti lämmittämällä lankaa ja määrittämällä joko I = I(U)-kuvaaja tai mittaamalla suoraan johtimen resistanssia sitä lämmitettäessä. Koejärjestely on vastaava kuin johtimen resistanssin tarkastelussa.

Mielenkiintoinen kuvaaja saadaan avaamalla ja sulkemalla virtapiiri, jossa on hehkulamppu ja mittaamalla piirissä kulkevaa virtaa. Piirin sulkemisen jälkeen saadaan hetkellisesti voimakas virtapiikki. Piikkiä ei esiinny tavallisella vastuksella. Oppilaita voidaan ohjata kyselemään, miksi virtapiikki esiintyy? Selitys on hehkulampun metallilangan lämpötilariippuvuudessa. Aivan virtapiirin sulkemisen jälkeen lanka on kylmä ja sillä on huomattavasti pienempi resistanssi kuin kuumana. Lanka lämpenee nopeasti ja sen resistanssi kasvaa. Ilmiön voi havaita myös tavallista hehkulamppua sytytettässä, sillä se rikkoutuu helpoiten juuri sytytettäessä, jolloin sen läpi kulkee hetkellisesti suuri virta

..minäkään mitään tiedä, yritän vaan salata sen lainaamalla viisaampien tekstiä...

Toi kyllä pitää ihan käytännössäkin paikkansa, kun maalaisjärjellä ajattelee. Kyllä se hehkulamppukin poksahtaa aina kun laitat valot päälle, eikä ikinä kesken polttojakson.

Tuo lohkiksen vastus toimii varmasti siis samalla tavalla, joten jatkuva on-off räppääminen käräyttää sen ennen aikojaan.

Muistaakseni Defa ohjeisti aikanaan, että yli kahden tunnin yhtämittainen lämmitys ei hyödytä mitään, mutta eipä ollut myöskään kiellettyä. Eli tästä voisi päätellä että jatkuva päälläolo ei tapa vastusta, vaan juurikin tuo lämpötilan muutos.

Näinpä. Kun lähestytään sitä absoluuttista nollapistettä, alkaa tuo lankavastusten ohminen vastuskin lähentyä nollaa . Eli on lämpötilariippuvainen.

Näinpä. Kun lähestytään sitä absoluuttista nollapistettä, alkaa tuo lankavastusten ohminen vastuskin lähentyä nollaa . Eli on lämpötilariippuvainen.

Ei ala, jos ollaan tarkkoja. Aivan nollapisteen lähellä vastus on likimain vakio. Kun lämpötila hieman kasvaa niin pienellä lämpötila-alueella resistiivisyyden muutos on verrannollinen lämpötilan muutoksen viidenteen potenssiin ja tästä ylöspäin mennään lineaarisella suhteella.

Natriumin resistiivisyyden muutokset
Vakio ~ 0-8K
T⁵ ~ 8-18K
Lineaarinen > 18K

Ylläoleva pätee tavlliselle johteille. Suprajohteet sitten erikseen.

Ei ala, jos ollaan tarkkoja. Aivan nollapisteen lähellä vastus on likimain vakio. Kun lämpötila hieman kasvaa niin pienellä lämpötila-alueella resistiivisyyden muutos on verrannollinen lämpötilan muutoksen viidenteen potenssiin ja tästä ylöspäin mennään lineaarisella suhteella.

Natriumin resistiivisyyden muutokset
Vakio ~ 0-8K
T⁵ ~ 8-18K
Lineaarinen > 18K

Ylläoleva pätee tavlliselle johteille. Suprajohteet sitten erikseen.

Tämä lisäys on jokaisen Volvon omistajan luonnollisesti tiedettävä. Tosin tuon pihamittarin perusteella matkaa on vielä jäljellä, mutta logarimitaulukoilla tuosta laskusta selviää .

Ai helskutti kun naurattaa vieläkin.  Muistaa pitää, että akun lämmitin on nykyäänkin täysin turha.
Jos olet autosähkön suurlähettiläs niin sitten olet.

  

 

Tuohon otsikon aiheeseen, Calix eikä Defa lämmittimissä takuu ei kata vaurioita jos on käytetty jaksottaista jännitettä.