Kaverin lapinkoiran alku (6 kk vanha) on meillä vaihteeksi hoidossa. Tai no oikeastaan se on normaalisti melkein joka päivä käymässä,
kun kaveri tekee faijan kanssa töitä, ja musti on meillä, ettei tarvi olla yksin. Niin mitään uutta siinä, ja on pentu aiemminkin ollut hoidossa.
Onhan se metkampaa koirille, kun saavat kolmisteen peuhata.
Varsinkin, kun tuli rakennettu isompi ulkoaitaus (noin 120 neliötä), niin saavat siellä sitten vapaana olla.
On "maisteriinkin" (8-vuotias tolleri, eli novascotiannoutaja) tullut vielä enemmän virtaa, kun pennun kanssa pääsee leikkimään.
Ei koirasta kyllä virtaa puuttunut sitä ennenkään, kun rotumääritelmässä on maininta
intensiivinen, ja tuo yksilö on just sitä.
Meikäläisen 1,5-v seropin kanssa tuo lapinkoira peuhaa enemmän, ja ne koirajutut sitä kautta oppinutkin.
Maisteri pitää sitten kuria yllä, ja leikkii välillä.
On se ihanaa.
