Bendix Regina/ Rex-i tietoa

Ajankulukseni ajattelin kasata kyseisen artikkelin, johtuen siitä ettei Bendix Regina:sta löydy läheskään yhtä paljon tietoa kuin Bosch LH- Jetroniceista, joita käytettiin samaan aikaan rinnakkain Bendix Reginan kanssa. Bendix Reginaa käytettiin 88-93? vapaastihengittävissä
B230F (  myöskin B200F ? ) koneissa. Kertokaa jos löytyy asiavirheitä/täydennettävää.

Lähteinä on käytetty Haynes Volvo 940 korjausmanuaalia, sekä
Volvo 700/900/90 Maintenance artikkelia > Klick <
ja testattu omilla komponenteilla paikkaansapitäviksi.
Käsittelen vain LH-Jetronic:ista eroavia osia, sillä LH:sta kyllä löytyy tarpeeksi tietoa,
toisin kuin Bendix Regina:sta, josta saa kaivaa internettiä lävitse löytääkseen eri asioita.



Ruiskutusjärjestelmän tunnistus: Jos ilmanpuhdistonkotelon jälkeen on kovamuovinen putki, jonka sivulla on 2-napainen liitin,
on sinulla Bendix Regina. Toinen mistä tämän voi tunnistaa, on sytytyspuola, joka on kuskinpuolen iskunvaimennintolpassa kiinni,
ja on suorakulmainen.

Kyseinen polttoaineen ruiskutusjärjestelmä on
paljolti samankaltainen kuin Bosch LH- Jetronic, eroten seuraavilta osin:

Autossa ei ole ilmamassamittaria ( IMM / AMM ) jolla määritellään koneeseen menevä ilmamäärä, vaan sen sijaan
ruisku käyttää tämän laskemiseen MAP:ia (Manifold Absolute Pressure) ja IAT:ta ( Inlet Air Temperature) .
Käyttäen näitten molempien arvoja, määrittää ECU koneeseen menevän ilman määrän.

Erona on myös lambda-anturi, joka EI ole sama kuin LH- Jetronicissa käytetty.
LH- Jetronic käyttää zircon-lambdaa, kun taas Regina:ssa käytetään titaanista lambda-anturia.
Nämä eivät ole keskenään vaihtokelpoisia. Kyseinen anturi maksoi Sinisellä 01/10 186e, ja tämä on Bosch:in valmistama.
Samaa osaa saa laadukkaana tarvikkeena myös NTK:lta (NGK) hyvistä varaosaliikkeistä osanumerolla OTA4F-3B1, 127e maksoi AD varaosaliikkeessä.

Myöskin tyhjäkäyntimoottori on eri kuin LH- Jetronicissa, Regina:ssa on VDO:n valmistama, kun LH-Jetronic:issa on Boschin.
Osat eivät ole vaihtokelpoisia keskenään.

Muuten ruiskutusjärjestelmä on hyvin samankaltainen LH- Jetronic:in kanssa.


Lambda-anturi

Lambda-anturi sijaitsee katalysaattorin kyljessä. Johtoliitin löytyy apukuskin puoleisen iskunvaimennintolpan johtoryppäästä,
josta se sitten lähtee kardaanitunnelin reunaa kulkien katalysaattorille ja lambda-anturillle. Johto haarautuu ennen nippua kahteen,
toisessa liittimessä on valkoinen ja punainen johto, näihin ei tarvitse koskea. N. 10cm aikaisemmin haarautuva musta johto on
signaalipiuha. Testataksesi onko lambda kokonaan tiltissä, ota yleismittari, laita toinen pää maihin, ja toinen liittimeen               ( liittimeen pääset käsiksi kuorimatta johtoa kun vedät mustan suojakuoren sivuun).
Jos lambda on edes jotenkin ehjä, pitäisi arvon heitellä 0-1 voltin välillä ( kiitos janne81, ei tietenkään ole laajakaista, mitäköhän ajattelin kirjoittaessani niin), jos arvo ei muutu ollenkaan, tai ei tule arvoa, on lambda rikki tai johdin poikki.

Bensanpaineensäädin, polttoainepumppu

Bensanpaineensäädin on eri numerolla kuin LH-jettiin, mutta paine on silti sama 3bar.
Voi käyttää ristiin.
Polttoainepumppu sijaitsee tankissa jolloin erillistä siirtopumppua ei ole.

IAT-anturi

IAT-anturi sijaitsee heti ilmanpuhdistinkotelon jälkeen kovamuovisessa putkessa, tähän tulee 2-napainen liitin.
Tämä vaikuttaa ECU:n kautta sytytyksen ajoitukseen ja seossuhteeseen.
Tämän voi testata yleismittarilla, mittaamalla vastus. Ehjän anturin arvot ovat:

-20°C 15K ohm
 20°C  2.5K ohm
 100°C 160 ohm

MAP-anturi

MAP-anturi sijaitsee kuskin puoleisen iskunvaimennintolpan tukiraudassa, ja on kiinni kahdella ristipääkantaisella ruuvilla.
MAP-anturi mittaa imusarjan absoluuttista painetta, jonka perusteella ECU päättelee yhdistettynä imuilman lämpötila-anturiin koneeseen
menevän ilman määrää. Anturille tulee imusarjalta alipaineletku, ja siinä on 3-napainen liitin alapuolella kiinni.

Liitin A on maapiuha
Liitin B on signaalipiuha
Liitin C on virtapiuha. Tähän pitäisi tulla 5 volttia sytytysvirran ollessa päällä. 

Anturin testaus: Liitä alipainepumppu alipaineletkuun. Laita yleismittari volttialueelle napaan B ja maihin. Lähtöarvo on 5 volttia, josta sen pitäisi lähteä laskemaan alaspäin lisätessäsi alipainetta. Jos ei, on anturi rikki.
Anturia voi testata myös käyttämällä konetta, eli tyhjäkäynnillä arvo pitäisi olla korkealla, ja lisätessäsi kaasua pitäisi arvon lähteä laskemaan.
Oikeita arvoja anturille eri alipaineilla en tiedä, mutta periaate anturin toiminnassa on yllämainittu.

Samaa MAP-anturia löytyy ainakin seuraavista GM:n autoista: 90-luvun alun GM 3.1 V6,  1990 Chevy Celebrity  3.1 v6.
Osaa valmistaa: Delco# 213-185 (USA:lainen osanumero, ei käy varmaankaan suomessa) , Standard Motor Products AS5, GP Sorensen, Echlin. Joltakin noista voi kysymällä saada halvemalla kuin siniseltä.

 

Sytytysjärjestelmä

Bendix Regina- ruiskutusjärjestelmässä on Bendix- Rex-i sytytysjärjestelmä.
Puola sijaitsee kuskinpuolen iskunvaimennintolpassa, ja suorakulmainen "laatikko" johon tulee 2 liitintä, ja yksi liitinpaikka puolassa jää vapaaksi.
Bendix Rex-i:ssä on sytytysvirran vahvistin myöskin integroitu puolaan.
Sytytysohjainlaite itse säätää sytytysajankohdan eri sensoreilta tulevien tietojen avulla, tässä järjestelmässä siis ei ole
mitään alipaine/keskipakoispainoja jakajalla säätämässä sytytystä. Sytytysennakko on 12* EYKK,
jos ei, voi alkaa suosiolla tarkistamaan sytytystä säätäviä komponentteja vian löytämiseksi.

Puolan testaaminen

Puola testataan navoilta 1 & 15, sekä 1 & jakajalle lähtevä (numero? ).

1 & 15= 0.35 - 0.65 ohm
1 & "High"= 4.0 - 6.0K ohm

MAP-anturin kuuluu antaa seuraavia lukuja:

4.4 V - 100 kPa
3.2 V - 80 kPa
2.1 V - 60 kPa
1.1 V - 40 kPa
0.5 V - 20 kPa

Lähteenä Volvo pocket data booklet.