Voimallahan saa ratakiskonkin taipumaan, mutta mikä onkaan se kuuluisa hyötysuhde eli tuloksen suhde tehtyyn työhön.
Sanopas kuitenkin kumminpäin se pieni ero on, eli onko kylmäntuoton teho pienempi 20-asteisella nesteellä kuin 30-asteisella?
Alunperinhän väite oli, että liian kylmä lauhdutin vähentää kylmätuoton tehoa:
Niin... totta, teräskin tottelee voimaa...

Tässä tapauksessa voima on painetta. Myös lämpötilaa voidaan ilmaista paineella kylmästöinnissä. Katselin tuossa eräänä päivänä painemittaria, jossa oli lämpötila-asteikko (ammoniakki-systeemi).
tuo 10C asteen ero nesteytyneen kylmäaineenlämpötilassa on yksi hyttysen jätös itämeressä. Vaikutus lienee luokassa 0,1%.
Kylmästoinnin (autoissa) ongelmat ovat lähinnä siinä, että saadaan systeemin paineissa kylmäaine nesteeksi ja siinä, että kylmäaine höyrystyy, ettei mene nestettä kompuraan.
Edit:
Niin ja lisätään tämä varsinainen asia.
Kylmempi neste, suurempi kylmä teho (energian siirto jäähdytettävässä kohteessa). Koska faasimuunnoksen kokonaisenergiasuhteisiin vaikuttaa myös se alkuperäinen nesteen lämpötila hyörystimeen tullessa. Tosin sen vaikutus on mikä on...

Joo, mutta;
Höyrystyminen vaatii energiaa paljon joka napataan auton sisäilmasta. Hörystymisessä lämpötila laskee, mutta jos lähtölämpötila on 10 astetta korkeampi, niin loppulämpötilakin on 10 astetta korkeampi. Jos jäähdyttävän kaasun lämpötila on 5 tai 15 astetta lienee sillä jonkinlainen seuraus höyrystymisen lämmönsiirtoon.
Höyrystimen lämpötila ei suoraan ole riippuvainen höyrystyvän nesteen lämpötilasta, koska nesteen kiehumislämpötila ja ominaislämpökapasiteetti ovat määräävässä asemassa hommassa kun homman nimi on faasimuutos.
Toki nesteen lämpötilalla on vaikutuksensa systeemin hyötysuhteeseen mutta ei määräävästi.
Koska tiedossani ei ole kylmäaineiden ominaislämpökapasiteetteja, en voi niistä spesifisesti puhua.
Kun asiaa ajattelee ominaislämpökapasiteetin näkökulmasta vaikka veden kanssa (helposti hankittava tieto), niin tajuaa jotain.
Ominaislämpökapasiteetti: neste 4186 J/(K·kg) höyrystymislämpö: 2260 kJ/kg (100 °C)
Eli yhden kilogramman höyrystämiseen tarvittavalla energialla lämmität vettä (1kg) vaivaiset 539 astetta. Tai vastaavasti 1kg höyrystämiseen (faasimuutos) tarvittavalla energialla lämmität 539kg vettä yhden asteen (kelvin).
Mitä tuohon liian pieneen paineeseen kylmästöinnissä tulee, ongelmat ovat lähinnä siinä, ettei kompura hörppää nestettä, jolloin kompuran elinpäivät ovat ohitse.