Kuinka alas 16V venttiilit osuu?

Eli toisin sanoen kuinka alas dekkitasosta on männän jäätävä jottei se osuisi 16V kannen venttiiliin?

Isot pojat puhuu jostain 3-4 millistä.

Riippuu tottakai nokasta ja kansipahvin paksuudesta.

Esim. B234F ja Penta 16v on 9 vs 9,9mm nostolla nokat ja 0,8mm pahvi, ja muistaakseni mittasin jotta 3,5mm jää vena kannen "sisään", eli 9,9-3,5-0,8=5,6mm ja B234F 4,7mm.

Vakio venakolot ovat about 3,5mm syvät, mutta ei riittänyt itsellä uskallus kairata 3mm sorvattuihin FT mäntiin tarpeeksi syviä koloja jotta olis pyöriny vapaasti penta 16v koneessa.

Riippuu tottakai nokasta ja kansipahvin paksuudesta.

Esim. B234F ja Penta 16v on 9 vs 9,9mm nostolla nokat ja 0,8mm pahvi, ja muistaakseni mittasin jotta 3,5mm jää vena kannen "sisään", eli 9,9-3,5-0,8=5,6mm ja B234F 4,7mm.

Vakio venakolot ovat about 3,5mm syvät, mutta ei riittänyt itsellä uskallus kairata 3mm sorvattuihin FT mäntiin tarpeeksi syviä koloja jotta olis pyöriny vapaasti penta 16v koneessa.

Eli B234F venttiili sukeltaa 4,7mm pytyn sissään 0,8mm kannentiivisteellä?

Eli B234F venttiili sukeltaa 4,7mm pytyn sissään 0,8mm kannentiivisteellä?

Tuon pitäisi riittää jopa siihen, että jos hihna katkeaa, niin ei tule venttiilivaurioita. Käytännössä riitää vähempikin.

Kokemusta on sen verran et ku hihna pamahtaa on kaikki venttiilit sököjä :hello:

Nostetaas vanha aihe kun kysymykset liippaa melko läheltä niin ei tarvtse uutta keskustelua aloittaa..

Elikkäs seuraavanlainen vaparikokoonpano kasaantumassa:
-B230 alakerta
-B234F kansi
-B234F männät
-Pentan nokat

Puristussuhdetta oli ajatus kasvattaa, maksimissan johonkin 12:1 tienoille kun 98:lla olisi tarkoitus vielä ajella. E85 on käynyt mielessä mutta rajan takaa tankkaus sopii toistaiseksi paremmin lompakolle niin sen takia pysytään vielä bensassa.

Kysymys kuuluukin että paljonko 16v kantta pystyy laskemaan ongelmitta? Netistä tuntuu melko heikosti löytyvän tietoa, useimmiten puristussuhdetta on laskettu turbottamisen takia, en löytänyt kuin yhden ruotsalaisen keskustelun jossa mainittiin 1,5mm olevan kipurajana ja silloinkin saa olla tarkkana venttilinkolojen kanssa että tarviiko syventää vai ei.

Toinen kysymys on, että kuinka paljon kantta höyläämällä päästään tuohon 12:1 puristukseen? Tai vaikka 11:1?

Laskureita on pyöritelty ja palotilaa mittailtu viikonloppuna, mittavälineet ei olleet parhaat mahdolliset, aikataulut puski päälle ja kun osat on eri paikkakunnalla kuin itse vietän viikot niin siitä johtuen olisi kätevä kuulla jos joltain löytyy kokemusperäistä tietoa noista askarruttavista asioista.

Tuli mainittua että laskureita on pyöritelty, vakio palotilan tilavuudesta 46,5cm3 kun pienentää tilavuudeksi 40cm3, pitäisi puristussuhteen olla 11:1 ja 35cm3 tilavuudella puristussuhde olisi tuon 12:1. Karkeasti mitattuna ensimmäinen saavutettaisiin 1mm kannen laskemisella ja jälkimmäinen 1,5mm laskemisella, meniköhän kuinka lähelle todellisuutta?

Kysymys on turha ja samalla tarpeeton mutta vaparikonettako olet tekemässä?

Riippuu tottakai nokasta ja kansipahvin paksuudesta.

Esim. B234F ja Penta 16v on 9 vs 9,9mm nostolla nokat ja 0,8mm pahvi, ja muistaakseni mittasin jotta 3,5mm jää vena kannen "sisään", eli 9,9-3,5-0,8=5,6mm ja B234F 4,7mm.

Vakio venakolot ovat about 3,5mm syvät, mutta ei riittänyt itsellä uskallus kairata 3mm sorvattuihin FT mäntiin tarpeeksi syviä koloja jotta olis pyöriny vapaasti penta 16v koneessa.

Vahva harha että nosto olisi Penta akseleilla 9.4 mm. Olikohan näin.

Vaparikone joo, niinhän tuossa lukeekin alussa.

Pitää vielä tarkistaa nokkien nostot, TUOSTA katsottunakin olisi 9,9mm ja muistelin sen verran mitanneeni joskus.

Eli toisin sanoen kuinka alas dekkitasosta on männän jäätävä jottei se osuisi 16V kannen venttiiliin?

Siis pelko on että jakohihna menisi poikki. Se että mäntä jäisi noin paljon alle lohkon yläpinnan on jokkis ja rokkiralliharrastajien juttuja.
Varsinkin virityspuolella.

Huomasithan että keskustelun aloittaja on eri henkilö.

Omalla kohdalla ei ole tarkoitus että kone pyörisi vapaasti jakoremmin petettyä, jos kerran jo vakionakin venttiilit menee remmin petettyä solmuun.

Voi kyllä ruveta tulemaan ongelmia jos höylää kantta paljon yli 1mm vesikanavien kanssa että ei pidä enää jäähdytyskanavia tiiviinä. 1mm onnistuu vielä varmasti, 1,5mm alkaa olemaan lähellä kipurajaa, 2mm voi tulla ongelmia. Ongelma on tuttu etenkin isovesikanavaisen 405 kannen kohdalla.

16v kansista ei yleensä höylätä hirveesti koska ovat pääosin turbokäytössä, ja yli 11 puristus suhde alkaa olemaan tarpeeton ja tehdään yleensä männillä varmuuden vuoksi.

Rallissa vapaastihengittävissä moottoreissa on pienivesikanavaisia 531 kansia madallettu 4 mm vakiosta. Hyvin ovat kestäneet. Samahan pätee silloin myös 530 kanteen kestävyyden kannalta. Eiks yeah?

Rallissa vapaastihengittävissä moottoreissa on pienivesikanavaisia 531 kansia madallettu 4 mm vakiosta. Hyvin ovat kestäneet. Samahan pätee silloin myös 530 kanteen kestävyyden kannalta. Eiks yeah?

Ja miten tämä 531/530 kommentti nyt liittyi 16venttiiliseen kanteen?

Jos epäilyttää tuo kannen madalluksen kestävyys/kannen pilaaminen niin vedä dekistä tavaraa pois ja samaten männistä ettei tule liikaa yli dekistä. Samalla saa hyvin hierottua kohdalleen paljonko mäntä tulee dekin yli.