Aika juurtunut on tuokin käsitys että hiilipiuhat olisivat ikuisia. Hiilipiuhoja käytetään koska ne suodattavat hyvin EMI-häiriöitä ja ovat halpoja. Jonkun ohjeen mukaan ne pitäisi vaihtaa muutaman vuoden välein. Aika harva lähtee vaihtamaan piuhoja edes virittäessään konetta...
Moni voi kuvitella noin vastuspiuhoista (ne olisivat ikuisia), mutta on täysin väärässä, kuten totesit!
Ainakin meikäläinen vaihtaa tulpat 20tKm välein (vähintään tarkastan) ja samalla mittaan piuhat. Jos niissä on hajontaa, niin Urho Matti...
Ainoat autoilijat, joiden ei tulpista tai tulpan johdoista joudu välittämään, ovat diesel-miehet!
Joskus jo apinamopon aikana opin sen, että kun konetta viritetään, niin sytkäpuolen on syytä olla kunnossa.
Samaa olen noudattanut merikontissani.
Yllättävän moni mitättömän pieni käyntihäiriö johtuu juurikin kipinästä tai sen huonoudesta.
Metallilanka johtaa hyvin eikä sen johtokyky vähene käytön jälkeen juurikaan. Ongelmana tuppaa olemaan vain se, ettei lähikorttelin televisioista, radioista eikä kännyköistä kuulu tai näy mitään kun koneen käynnistää.
Metallisten johtimien tuhoutuminen on mekaanista (lähinnä terminen rasitus), sillä kipinäenergian millijoulet eivät riitä edes 0,5mm
2 johtimen rikkomiseen.
Niin, bensakoneen sytytysjärjestelmä toimii kuin
Hertz:n
kipinälähetin muinoin.
Tuota
RFI-ongelmaa pyritään vähentämään pienentämällä kipinävirtaa vastuksella (johdoissa, tulpissa tai pyörijässä tai kaikissa noissa).
Toisaalta, spektrianalysaattorin mielestä oma merikonttinin on "hiljainen" 100kHz - 3GHz bandilla, vaikka minulla on vain vastusjohdot ja pyörijä, joten pienillä tempuilla sen saa häiriöttömäksi.
Accelin SpiralCore -piuhoissa on kyllä fiksusti tehty nämä asiat. Metallilanka on kääritty kuitunipun ympärille joten johtavuus on metallin luokkaa ja häiriöt kuolevat syntyneeseen impedanssiin. Tosin näitä ei ole kylläkään näkynyt näihin eurovehkeisiin... JenkkiV8 -koneisiin näitä saa kylllä hyvin.
Tai siis häiriöt kuolevat induktanssiin (kuvattu johdin on itseasiassa
kela tai vielä tarkemmin RCL-rinnakkaisresonanssipiiri), kun se on toteutettu kuvatulla tavalla.
Impedanssi siinä mielessä, että se kasvaa taajuuden funktiona tuollaisessa piuhassa.
Piuhan johtavuus taasen (DC-mielessä) on taasen riippuvainen ihan johtimen resistanssista.
Homman juju on siinä, että kipinävirran nousuaikaa hidastetaan johtimen induktanssilla, jolloin sen generoi vähemmän RFI:tä. Toisaalta, kipinän kokonaisenergiaan ei tuolla tavoin kajota suoraan, vaan kipinän virta voi olla suurempi kuin vastus-systeemissä ja samalla sen kesto voi kasvaa induktanssin ansiosta.
Eli suomeksi sanoen se toimii myös
viivelinjana. Viiveen pituudesta en sano mitään, mutta sopivalla mitoituksella se voi olla jopa mikrosekunteja, kuten analogisten oskilloskoopien viivelinja.
Tavallisessa sytkäpiuhassa jännitteen nousunopeus rajoittuu lähinnä puolan ominaisuuksista johtuen ja kipinän syttymisen aiheuttama virtapulssi taasen etenee piuhoissa (ja säteilee ulos RF-energiana, kuten jännitteen nousukin) piuhan nopeuskertoimen määräämällä nopeudella.
Se, onko noilla piuhoilla jotakin mittattavaa merkitystä jossakin moottorissa, on minulle arvoitus. Mittaamallahan se selviäisi.
Jossakin täällä joku linkkasi jonkun Suomalaisen mittaamia puolien ominaisuuksia ja virran nousunopeuksia, jos aihe kiinnostaa.
Näitä kaikkia ikäviä ominaisuuksia pyritään hillitsemään nykyisin sijoittamalla puolat suoraan tulpan perään ja samalla sitten voidaan tehdä saabin tapaan palotapahtuman mittauksia reaali-aikaisesti.
No huh, huh! Tulipas insinööripornoa!
Ps. Pointti on se, että ne vastuspiuhat on syytä vaihtaa määrävälein, jotta kone toimii oikein.
Edit: korjattu lapsellinen yksikkö moka!
